Analyysi: Hallituskysymys jakaa keskustaa ennennäkemättömällä tavalla

Keskustassa kipuillaan eniten hallitusneuvotteluiden aloittamisesta heti ensimmäisellä kierroksella, kirjoittaa politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

hallitusneuvottelut
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja keskustan puheenjohtaja, toimitusministeristön pääministeri Juha Sipilä.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja keskustan puheenjohtaja, toimitusministeristön pääministeri Juha Sipilä.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Hallitusneuvottelut ovat edenneet vaiheeseen, joka on keskustalle uusi. Puolueen eduskuntaryhmä on jakaantunut kahteen ryhmään, josta toinen kannattaa hallitukseen menemistä ja toinen vastustaa.

Vastaus kysymykseen, kumpi ryhmä on niskan päällä, vaihtelee hieman, ketä keskustalaista jututtaa taustaksi.

Nyt kuitenkin näyttää selvältä, että keskustan lähteminen hallitukseen on mahdollista, vaikka se on monen mutkan takana. Tähän asiaan sunnuntaiset keskustelut hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) kanssa eivät tuoneet muutosta.

Rinne sanoi Ylen haastattelussa, ettei yksikään puolue ole vielä hallitusneuvotteluiden ulkopuolella.

Keskustalaisten pitää kuitenkin vastata useaan kysymykseen, ennen kuin vastaus valmiudesta hallitukseen on valmis. Mitä nämä kysymykset ovat?

Hallitukseen meneminen on keskustalle aidosti hankala asia. Suurin syy tähän on tietysti sataan vuoteen heikoin eduskuntavaalitulos, jota yksi keskustalaisista kuvaa ”järkyttäväksi”.

Aiemmin keskustan eduskuntaryhmä on vastaavissa tilanteissa huutanut puolueen oppositioon, mutta nyt tilanne on toinen. Keskustasta kerrotaan Ylelle, että varsinkin eduskuntaryhmän nuorimmat jäsenet kannattavat hallitukseen menoa.

Ihan helppoa se ei kuitenkaan ole. Heikko vaalitulos johtaa siihen, että keskustan meneminen hallitusneuvotteluihin heti ensimmäisellä neuvottelukierroksella näyttäisi puolueen oman analyysin mukaan "valtaan takertumiselta".

Hallitukseen mieliviä keskustalaisia helpottaisikin, jos SDP:n ja kokoomuksen mahdolliset ensimmäiset neuvottelut ajautuisivat karille ja tämän jälkeen keskustaa pyydettäisiin mukaan.

Demareista tosin kerrottaan, että neuvotteluissa ei tehdä U-käännöksiä. Valitulla hallituspohjalla pyritään tosissaan sorvaamaan hallitusohjelma ja hallitus kasaan.

Vaikka tilanne on keskustalle vaikea, puolueen sisällä äänenpainot ovat maltillistuneet hallituskysymyksestä. Vaalien jälkeen keskustalaiset eivät suostuneet taustakeskusteluissa pohtimaan hallitukseen osallistumista heti ensimmäisellä neuvottelukierroksella, mutta nyt asiaa ei pidetä mahdottomana.

Asia voisi tulla kysymykseen, jos demarit suostuisivat keskustan esittämiin kynnyskysymyksiin. Eri tahojen arvioiden mukaan keskustan vaatimukset eivät ole demareille ylivoimaisia.

Toinen kysymys taas on, voivatko muut hallituskumppanit hyväksyä keskustan vaatimuksia. Esimerkiksi vihreiden ja vasemmistoliiton on varmasti vaikeaa niellä keskustan vaatimusta maatalouden kannattavuuden parantamisesta.

Oman lisämausteensa yhtälöön tuo Metsä Groupin mahdollinen jätti-investointi Kemin biotuotetehtaaseen, joka lisännee alueen hakkuita. SDP ja keskusta kannattavat valtion investointeja tehtaan vaatimaan infrastruktuuriin, kun taas vihreät ja vasemmistoliitto ovat suhtautuneet asiaan varauksellisesti.

Keskustalle olisi myös etuja hallituksen lähtemisestä. Puolueen sisältä kuuluu äänenpainoja, joiden mukaan vain hallituksesta voidaan vaikuttaa asioihin.

Tämä näkyy myös puolueen vaatimuksissa, joiden mukaan seuraavan hallituksen pitäisi toteuttaa sote-uudistus 18 maakunnan pohjalta. Maakunnille pitäisi antaa sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi myös muita tehtäviä.

Puolueen oppositiotaival ei myöskään näyttäisi helpolta. Puolue olisi toiseksi suurin oppositiopuolue, jos hallitusovet eivät avaudu myöskään perussuomalaisille.

Hallituksessa keskusta pääsisi puolestaan nauttimaan toiseksi suurimman puolueen eduista. Kaikki hallituksen vastoinkäymiset eivät kohdistuisi siihen, vaan pääministeripuolueeseen.

Vaikka keskustan eduskuntaryhmässä ajatukset hallituksen menemisestä ovat vaihtuneet, sekään ei yksin päätä asiasta.

Hallitukseen menemisestä päättävät keskustassa eduskuntaryhmä ja puoluevaltuusto, jossa jokaisella valtuutetulla on yksi ääni.

Ennen kuin keskustan eduskuntaryhmä voi tehdä päätöksen hallitusneuvotteluihin menemisestä, kansanedustajien pitäisi saada tuntuma lopputulemasta: voidaanko neuvotteluissa saada aikaan hallitusohjelma, jonka valtuutetut voisivat hyväksyä.

Yksi keskustalaisista sanoo, ettei heillä voi olla asiasta lopullista tietoa. Arvio tehdään ”näppituntumalla”.

Lue lisää:

Yle seurasi hallitustunnusteluja – Antti Rinne Ylelle: Yksikään puolue ei ole vielä ulkona hallitusneuvotteluista

Analyysi: "Punamultaa pukkaa", twiittasi kansanedustaja – miten käy tänään Rinteen keskusteluissa keskustan kanssa?

Rinne jatkaa hallitustunnusteluja – tänään kahdenkeskiset tapaamiset perussuomalaisten, kristillisten ja keskustan kanssa