Jaska-sääksi löysi pesästä toisen uroksen ja lähti Venäjälle naisiin

Sääkset ja muut muuttolinnut eivät takatalvea säikähdä, mutta pääskyt voivat olla etsiä kevättä uudestaan etelästä.

Lyhyet
Vesa Hyyryläinen Jaska-sääksen kanssa 25.7.2014 Jaskan rengastuspäivänä.
Jaska-sääksen ja biologi Vesa Hyyryläisen kohtaaminne vuonna 2014. Arkistokuva.Heljä Pylvänäinen

Jaska-sääksen tarinaa on seurattu jo vuodesta 2011, kun biologi Vesa Hyyryläinen rengasti sen. Vuonna 2013 Jaska palasi Hyrynsalmelle ja Hyyryläinen tunnisti vanhan kaverinsa heti.

– Tulihan siinä itku silmään uudelleen kohdatessa. Silloin aloitettiin Jaskan satelliittiseuranta, Hyyryläinen kertoo.

Keväällä 2017 Jaska kohtasi lähes saippuaoopperamaista draamaa, kun palatessaan tutulle pesälle Hyrynsalmelle, se löysi pesästä puolison viereltä uuden uroksen.

– On siinä varmaan aikamoinen pölly käynyt ja naaraskin varmaan ollut vihainen. Seurannasta näin, kuinka Jaska jonkun aikaa kiersi pesäpaikkaa, mutta lopulta sai tarpeekseen ja suuntasi kohti itää.

Hyyryläinen seurasi Jaskan matkaa satelliittipaikantimen kautta ja näki kuinka Jaska suuntasi itänaapurin puolelle Kostamukseen ja jopa 200 kilometriä siitä itään.

– Kai se jotain maatuskasääkseä sieltä lähti etsimään, Hyyryläinen nauraa.

Vielä heinäkuussa 2017 Jaska palasi Hyrynsalmelle ja Kuhmon suunnalle. Sen jälkeen satelliittipaikannin sammui. Hyyryläisen mukaan Jaska voi vielä olla hengissä, ja kyseessä voi olla vain lähettimen hajoaminen.

– Jos tapaan Jaskan vielä uudelleen, pyydystän hänet ja laitan uudelleen seurantaan, Hyyryläinen lupaa.

Pääskyt reagoivat herkästi kylmään

Hyyryläisen mukaan Jaskan lajitoverit Miila ja Penna, ovat selvinneet takatalvesta hyvin. Pari päivää pesällä oli ollut hiljaista, mutta nyt pariskunta on palannut kuhertelemaan pesälle.

Myös muut muuttolinnut ovat selvinneet lumimyräkästä kiitettävästi. Hyyryläisen mukaan hyönteissyöjät eivät vielä ehtineet näille alueille, ja siemensyöjilläkin on mennyt hyvin. Hyyryläinen kiittelee valveutunutta kansaa, joka on ystävällisesti ruokkinut siemensyöjiä pihoillaan.

– Ruokkimista kannattaa jatkaa niin kauan kuin on lunta. Linnut kyllä muistavat ruokkijansa ja palaavat samoille ruokintapaikoille vuosittain, Hyyryläinen sanoo.

Haarapääskyt, joita pidetään kesän merkkinä, reagoivat takatalveen hyvin nopeasti.

– Pääskyt livahtavat nopeasti 300 kilometriä takaisin päin. Ne ovat siirtyneen eteläiseen Suomeen odottelemaan parempia kelejä, Hyyryläinen kertoo.