"Meinaan vähän liikaa käyttää tuota puhelinta", myöntää 6-vuotias – teemaviikko kannustaa neuvottelemaan lapsiperheiden pelisäännöistä

Mistä asioista ja miten teidän perheessänne neuvotellaan? Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

perheet
Jirka Jonninen pelaa matkapuhelimellaan Perheentuvalla Kuopiossa.
Jirka Jonninen, 6, myöntää neuvottelevansa vanhempiensa kanssa kännykällä pelaamisesta ja hoitoon lähtemisestä. Äiti Piia Jonninen pitää tärkeänä, että vanhemmat asettavat rajat, mutta ymmärtävät myös lapsen näkökulmaa. Mukana myös kaksiviikkoinen pikkusisko Ila.

Super Mario -fani Jirka Jonninen tietää, mistä vanhempien kanssa pitää neuvotella.

– Meinaan vähän liikaa käyttää tuota puhelinta, täräyttää 6-vuotias kuopiolainen.

Vieressä äiti Piia jää sanattomaksi, kun poika ottaa haastattelutilanteen haltuun.

– Jos mä oon liikaa puhelimella, äiti ja iskä sanoo mulle siitä. Välillä mä vaan pelaan enemmän ja joskus tottelen. Se riippuu, mikä tilanne on, Jirka Jonninen jatkaa.

Kuvio on varmasti tuttu monissa perheissä. Arjen kiire saa vanhemmat toivomaan, että lapset toimisivat tietyissä tilanteissa sukkelasti ja ohjeiden mukaisesti. Lapsi taas ajattelee asian omista lähtökohdistaan.

Väestöliiton psykologin Suvi Larun mukaan nykypäivässä on paljon sellaista, mikä haastaa perheiden vuorovaikutusta. Vanhemmilla pinna saattaa kiristyä, kun iltapesut eivät suju aikataulussaan ja lapsi vain jatkaa tabletin näpräystä.

– Työn ja perheen yhteensovittamisen teemat ovat paljon läsnä nykyarjessa. Olemme monien älylaitteiden piirissä, ja sosiaalinen media haastaa arkeamme, Laru perustelee.

Pinna kiristyy, kun pipo ei löydä päähän ja kengät jalkoihin

Tällä viikolla asiantuntijat kannustavat perheitä parempaan vuorovaikutukseen lapsiperhearjen vauhdikkaissa käänteissä.

Meneillään on kaksi aihepiiriin pureutuvaa kampanjaa. Lempeän kasvatuksen viikko (siirryt toiseen palveluun) keskittyy perheiden vuorovaikutuksen parantamiseen. Kampanja korostaa läsnäoloa, tunteiden sanoittamista ja kuuntelutaitoja myös haastavissa tilanteissa.

– Joka paikassa tarvitaan rakentavaa vuorovaikutusta. Erityisesti perheissä, kun me kasvatamme lapsia, jotka tulevaisuudessa toimivat myös työelämässä, aiheesta perhekahvilaa vetänyt kuopiolainen Lotta Parkkonen muistuttaa.

Lotta Parkkonen leikkii yhdessä lastensa Antonin ja Alissan kanssa.
Lotta Parkkonen leikkii lastensa Antonin ja Alissan kanssa perhekahvilassa Kuopiossa.Antti Karhunen / Yle

Toinen kampanjoista on usean eri asiantuntijatahon yhteiskampanja Hyvä kasvaa (siirryt toiseen palveluun).

Se kannustaa perheitä pyristelemään irti kielteisistä kasvatuskeinoista kuten huomiotta jättämisestä ja huutamisesta. Kurittavat kasvatuskeinot ovat jo pikkuhiljaa jäämässä menneisyyteen, mutta muutos parempaan on tapahtunut hitaasti (siirryt toiseen palveluun)(Meidän Perhe -lehti).

Erityisesti erilaiset siirtymätilanteet pukeutumisineen ja matkaan lähtöineen aiheuttavat monissa perheissä päänvaivaa, arvioi Lempeän kasvatuksen viikkoa luotsaavan Kiintymyysvanhemmuusperheet ry:n puheenjohtaja, erityisluokanopettaja Petra Masko.

– Usein lapset osoittautuvat kaikkein vaativimmiksi silloin, kun vanhempi kaipaisi rauhaa ja omaa aikaa, Masko luonnehtii.

Karjuminen ei kannata

Miten rassaavissa tilanteissa sitten pitäisi toimia? Petra Masko ammentaa omasta perhe-elämästään muutaman esimerkin.

Kun lapsi jättää toistuvasti repun keskelle lattiaa, vanhempien kenties tekee mieli karjua kyllästymistään. Rakentavampaa olisi kuitenkin kertoa lapselle, että lattialla lojuvaan reppuun saattaa kompastua ja siinä saattaa käydä huonosti. Niin lapsi ymmärtää viestin paremmin.

Myös Masko on viime aikoina neuvotellut oman lapsensa kanssa ruutuajasta. Lähtökohtana on ollut, että lapsi saa itsekin vaikuttaa linjauksiin ja ymmärtää, miten liika ruudun tuijottelu vaikuttaa omaan vointiin.

Joka paikassa tarvitaan rakentavaa vuorovaikutusta. Erityisesti perheissä, kun me kasvatamme lapsia, jotka tulevaisuudessa toimivat myös työelämässä.

Lotta Parkkonen

Ensin Maskon lapsi ehdotti, että päivittäisestä puolen tunnin peliajasta luovuttaisiin. Sen sijaan hän pelaisi vain yhtenä päivänä viikossa, mutta pidemmän aikaa kerralla. Niin hänellä olisi enemmän aikaa uppoutua peliin.

Äiti suostui, mutta vähän ajan kuluttua lapsi sanoi, ettei sääntö sittenkään ole hyvä, kun muut lapset pelaavat päivittäin. Viimeisimmäksi lapsi ehdotti, että voisiko pelata viisi tuntia putkeen, jos on ensin viisi tuntia putkeen ulkona urheilemassa.

– Näissä asioissa on tärkeää tehdä selväksi, että ruutuaika on terveys- ja turvallisuusasia. Vanhempi asettaa lopulliset rajat ja selkeät kellonajat ruudulle. Joustavuus on kuitenkin tärkeää. Jos lapsella on juttu kesken kaverinsa kanssa, voi sanoa, että vastaat vielä siihen ja sitten sanot hyvät yöt, Masko sanoo.

Ruokailu, automatkat ja lauantaisauna hyötykäyttöön

Masko arvelee, ettei nykyperheiden vuorovaikutuksessa ole sinänsä mitään rikki.

Kyse on ennemminkin siitä, etteivät aikuisetkaan aina osaa olla läsnä itsensä ja tunteidensa kanssa. Jos perheessä riidellään ja arki tuntuu jatkuvasti takkuiselle, jotain on Maskon mukaan piilossa.

– Jos emme osaa läsnäolon taitoa, emme ole aidosti mukana siinä, mitä lapsi kertoo tai puhuu. Nykyään ympärillämme on hirveä määrä virikkeitä, mutta toisaalta myös aivomme ovat luontaisesti sellaiset, että niissä pyörii jatkuvasti jotain. Kuuntelet lasta ja teet samalla kauppalistaa, Masko antaa esimerkin.

Kasperi Korhonen ja Rahul Fadte kiipeilevät kuopiolaisen leikkipuiston telineessä.
Kasperi Korhosen (vas.) ja Rahul Fadten kotona neuvotellaan erityisesti ruutuajasta. Antti Karhunen / Yle

Esimerkiksi ruokailu, automatkat ja perheen yhteiset saunahetket ovat hyviä arjen tilanteita, joissa perheet voivat opetella läsnäolon taitoa. Masko korostaa, että paremman vuorovaikutuksen mallintaminen lapsille on tärkeää.

– Ei kysytä pelkästään, että miten meni koulussa, koska siihen on helppo vastata lyhyesti. Sen sijaan pyydetään lasta kertomaan päivän leikeistä ja kavereista. Niin lapsi saa viestin, että minusta ollaan kiinnostuneita. Seuraavalla kerralla lapsi saattaa kysyä, että miten sinulla meni töissä, Masko hahmottelee.

Masko muistuttaa, että yhdessä toimiminen on helpompaa, kun vanhemmalla on yhteys sekä omiin tunteisiinsa että lapseensa.

– Tärkein neuvoni on, että vaalikaa, rakentakaa ja korjatkaa yhteys lapsiinne. Se auttaa kaikkea vuorovaikusta arjessa.

Kiinnostuitko aiheesta? Keskustele ja lue lisää:

Asiantuntijoiden 6 keinoa uhmaikäisen lapsen kanssa - Psykologi: Täydellinen ei tarvitse olla

Äiti ja isä, näin vältät iltaraivarit – Asiantuntijan viisi vinkkiä mutkattomaan nukkumaanmenoon

Psykologi tyrmää neuvottelevan kasvatuksen ja perää vanhempien vastuuta: Liika neuvottelu lapsen kanssa voi häiritä itsesäätelyn kehitystä

Vuorovaikutuskouluttaja Elina Kauppila: Lapsia kyykytetään tavalla, jota aikuisten kesken ei sallittaisi

"Lapsena oleminen on vaikeaa" – Mindfulnessguru toivoo lisää kiltteyttä perheisiin