Ylen eurovaalikone on avattu: Ehdokkaat kannattavat lentoveroa mutta eivät autojen myyntikieltoja – "Tuleva EU-parlamentti on ainutlaatuisen ilmastotehtävän edessä"

Ylen eurovaalikoneessa voi tutkia muun muassa ehdokkaiden ilmastokantoja. Tuleva EU:n kausi on ilmastolle ratkaiseva.

eurovaalit
Liikennettä Espoontiellä Espoon Lommilassa tiistaina 16. huhtikuuta.
Useilla EU-mailla on bensa- ja dieselautojen myynnin kieltämisestä jo kansallinen linjaus. Suomella linjausta ei ole.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Eurovaaliehdokkaat suhtautuvat uusien bensa- ja dieselautojen myyntikieltoon penseästi, mutta EU-maiden yhteisen lentoveron säätäisi niukka enemmistö.

Autojen myyntikiellosta vuoteen 2030 mennessä on samaa tai täysin samaa mieltä noin 40 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista. Lentoveroa taas kannattaa yhteensä 55 prosenttia.

Suosituin ilmastoteko ehdokkaiden keskuudessa on muovipussien kieltäminen: sen kannalla on 65 prosenttia ehdokkaista.

Tiedot käyvän ilmi Ylen eurovaalikoneesta. Vaalikoneeseen voi tutustua täällä (siirryt toiseen palveluun).

Vaalikoneeseen on torstaiaamuun mennessä vastannut 248 ehdokasta. Yhteensä eurovaaleissa on 269 suomalaisehdokasta.

Puolueiden halukkuus ilmastotekoihin noudattaa vaalikoneen mukaan eduskuntavaaleista tuttua järjestystä. Listan kärjessä on vihreät ja perää ilmastonmuutoksen vastaisissa teoissa pitää perussuomalaiset.

Väliin asettuvat vasemmistoliitto, SDP, RKP, kokoomus, keskusta ja kristillisdemokraatit.

Autot
Yle Uutisgrafiikka

Kaikki vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat vastaavat myöntävästi siihen, että EU:n pitäisi kieltää uusien pelkästään bensalla tai dieselillä kulkevien autojen myynti vuoteen 2030 mennessä.

Myös SDP:n ehdokkaista myyntikieltoa kannattaa niukka enemmistö, mutta erimielisiä demareista oli yli kolmannes.

Vihreät ja vasemmistoliitto sekä SDP kannattavat Ylen vaalikoneen mukaan lähes yksimielisesti myös lentoveroa.

Keskustan ja kokoomuksen ehdokkaista valtaosa taas vastustaa sekä bensa- ja dieselautojen myynnin kieltämistä että lentoveroa.

Perussuomalaisten joukossa kaikki kolme ympäristötekoa saivat tyrmäyksen – lentoveroa kannatti yksi ja muovipussien kieltämistä neljä ehdokasta yhteensä kahdestakymmenestä.

lennot
Yle Uutisgrafiikka

Polttomoottoriautojen myynnin kieltämisestä on linjattu kansallisesti useissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Ranska, Ruotsi, Saksa ja Iso-Britannia ovat ilmoittaneet alustavasti aikovansa kieltää myynnin (siirryt toiseen palveluun)vuoteen 2030 tai 2040 mennessä.

Lentovero taas tulee käyttöön esimerkiksi Ruotsissa, jossa hallitus esitti sitä tuoreessa budjetissaan.

EU on rajoittanut jo aiemmin muovipussien käyttöä niin sanotulla muovipussidirektiivillä, joka kieltää muun muassa ilmaisten muovipussien jakamisen.

muovikassit
Yle Uutisgrafiikka

Tulevalla kaudella tehdään poikkeuksellisen tärkeitä ilmastopäätöksiä

Reilun kahden viikon kuluttua valittava europarlamentti istuu seuraavat viisi vuotta.

Se on ajanjakso, jonka aikana kaikkein tärkeimmät ilmastoratkaisut pitäisi tehdä, sanoo Greenpeacen ilmastopoliittinen neuvonantaja Kaisa Kosonen.

Tuleva EU-parlamentti on ainutlaatuisen tehtävän edessä. Sen kaudella pitää saada aikaan käänne, joka mahdollistaa maailman päästöjen puolittamisen kymmenessä vuodessa.

Kaisa Kosonen, ilmastopoliittinen neuvonantaja, Greenpeace

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC linjasi loppuvuodesta, että päästöt pitäisi saada jyrkkään laskuun käytännössä heti, jotta ilmaston lämpeneminen pysytään rajoittamaan 1,5 asteeseen.

– Tuleva EU-parlamentti on ainutlaatuisen tehtävän edessä. Sen kaudella pitää saada aikaan käänne, joka mahdollistaa maailman päästöjen puolittamisen kymmenessä vuodessa. Tässä EU:lla on keskeinen suunnannäyttäjän rooli.

Akuutein asia EU:ssa on Kososen mukaan päästövähennystavoitteiden päivittäminen vuodelle 2030.

EU-maat ovat toistaiseksi sitoutuneet vähentämään päästöjään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, mutta tavoite ei ole linjassa Pariisin ilmastosopimukseenkin kirjatun 1,5 asteen rajan kanssa.

Sopimuksen osapuolten myös odotetaan päivittävän tavoitteensa ensi vuoteen mennessä.

Suomi esitti jo loppuvuodesta kahdeksan eduskuntapuolueen yhteisessä ilmastolinjauksessa, että tavoitetta pitää kiristää 55 prosentiin. Greenpeace ja eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat vaatineet, että päästöjen pitäisi pudota 65 prosenttia.

Heti syksyllä EU:n päätettäväksi tulee myös pitkän aikavälin päästövähennystavoite. Siitä komissio teki loppuvuonna ehdotuksen, jonka mukaan EU:n pitäisi pyrkiä nollaamaan päästönsä vuoteen 2050 mennessä.

Nollapäästöille on EU-maiden joukossa paljon tukea, mutta vastalauseita on kuultu hiljattain painavalta taholta: Itä-Euroopan maiden lisäksi Saksa on suhtautunut nollatavoitteeseen kriittisesti.

Suomi on uuden komission ja parlamentin aloittaessa ilmastopäätösten etulinjassa. Maa istuu EU:n puheenjohtajana ensimmäisen puolivuotiskauden eli juuri syksyn, jolloin tärkeät ilmastopäätökset todennäköisesti nuijitaan kasaan.

– Tulossa on aika vaikea vääntö. Suomen pitää olla sovitteleva mutta samalla viedä ilmastopolitiikkaa nettonollan suuntaan. Saksa on suuri jäsenmaa, sanoo ilmastoasioiden johtava asiantuntija Kati Ruohomäki Elinkeinoelämän keskusliitosta

Kaisa Kosonen taas painottaa, että pitkän aikavälin nollatavoitetta tärkeämpi on päätös siitä, miten jyrkästi päästöt saadaan putoamaan lähitulevaisuudessa, vuoteen 2030 mennessä.

– Se määrittää, millä nopeudella päästövähennyksiä eri toimialoilla tehdään seuraavan kymmenen vuoden aikana, joka on kaikkein ratkaisevin aikaväli ilmastokriisin hallinnan kannalta.

Euroopan parlamentti
EU:ssa päätetään syksyllä muun muassa päästövähennystavoitteesta vuodelle 2050.Patrick Seeger / EPA

Läpimurrot tehdään kansallisesti, ei EU:ssa

Ilmastopolitiikassa juuri EU painaa poikkeuksellisen paljon, uskoo Kati Ruohomäki.

– EU:lla on paljon suurempi painoarvo energia- ja ilmastoasoissa kuin muussa lainsäädännössä. Niistä on myös tärkeää sopia unionin tasolla, että säilyy tasainen pelikenttä.

Kaisa Kososen mielestä EU on tärkeä, mutta ilmastotekojen läpimurrot tapahtuvat kuitenkin lähes poikkeuksetta kansallisen päätöksenteon kautta.

– Ilmastopolitiikan läpimurrot ovat aina perustuneet siihen, että joku tekee ensin ja näyttää, miten kunnianhimoisia tavoitteita voidaan asettaa.

Yksi esimerkki on polttomoottoriautojen myyntikielto, jonka puolesta useat EU-maat ovat jo kansallisesti ehtineet linjata.

– On vain ajan kysymys, milloin uusien bensa- ja dieselautojen myynti kielletään. Luultavasti asia etenee ensin kansallisesti. Voi olla että mukaan halutaan myös EU-tason lainsäädäntöä.

Suomessa poliittinen keskustelu aiheesta on vasta herännyt. Toisaalta polkuja päästöttömään liiikenteeseen on selvitetty esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriössä laajasti.

Kosonen uskoo, että asia on esillä parhaillaan käytävissä hallitusneuvotteluissa liikenteen päästövähennysten yhteydessä.

Aiheesta voi keskustella torstaina kello 22 asti.

Lue lisää:

Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneella (siirryt toiseen palveluun)

Lue Ylen tärkeimmät eurovaalijutut täältä

Tilaa Ylen kirjeenvaihtajien viikottainen Eurooppa-uutiskirje (siirryt toiseen palveluun)

Olisiko EU:sta ilmastosankariksi? Kyllä, jos poliittista tahtoa vain riittää, sanovat Suomen mepit

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Bensalle ja dieselille täyskielto jo vuonna 2045? Näillä keinoilla voitaisiin mullistaa koko Suomen liikenne ja päästöt

Kaikki keinot käyttöön: EU haluaa nollata päästönsä vuoteen 2050 mennessä

EU pohtii kovempia ilmastotavoitteita, vaikka nykyisissäkin on vielä tekemistä: vertailussa ilmastopolitiikan hyvät, pahat ja rumat

Muovipussidirektiivi: muovikassien kulutusta vähennettävä – hedelmäpusseja määräys ei koske