Kongossa raiskauksen uhri on usein lapsi, jopa vauva – tai mies

Raiskausta käytetään sodankäynnin välineenä yhä nuorempiin lapsiin. Myös miesten kärsimistä raiskauksista on alettu puhua enemmän.

Kongon demokraattinen tasavalta
Nämä kongolaispakolaiset pakenivat Ruandan puolelle keväällä 2012.
Nämä kongolaispakolaiset pakenivat Ruandan puolelle keväällä 2012. Dai Kurokawa / EPA

Raiskaus on sodassa ja konflikteissa vanha, tunnettu ase. Kongon demokraattisessa tasavallassa raiskausväkivalta on saanut yhä raaempia piirteitä.

Apujärjestö Fidan avustustyöntekijä ja humanitaarisen avun koordinaattori Hannu Happonen pitää tukikohtaansa Ugandassa, mutta käy säännöllisesti Kongossa. Vierailut ja haastattelut kongolaisten kanssa kertovat, että raiskauksen uhri on usein alaikäinen, pahimmillaan jopa vauva.

Viime viikolla Happonen vieraili Monigin klinikalla Goman lähellä. Hän kertoi maan tilanteesta Ylelle puhelinhaastattelussa tällä viikolla.

Happonen tapasi matkallansa nyt 14-vuotiaan tytön. 13-vuotiaana tyttö oli ollut pellolla töissä, ja kotiin palatessaan hän törmäsi ryhmään nuoria miehiä aseiden kanssa. He raiskasivat tytön ja uhkasivat tappaa, jos tyttö kertoo kenellekään.

Kotona isoäiti kuitenkin huomasi, että jotain on vialla. Kun äitikin palasi pellolta kotiin, he veivät tytön klinikalle, jossa hän sai HIV-estolääkityksen. Tyttö tuli kuitenkin raskaaksi, Happonen kertoo.

Kun vauva oli noin neljän kuukauden ikäinen, sama tapahtui uudelleen. Tyttö oli palaamassa kavereiden luota, kun hän joutui jälleen joukkoraiskauksen uhriksi. Tällä kertaa kyseessä oli eri ryhmä.

Kartta
Yle

Nuorin puolivuotias

Kongon väkivaltaa ja raiskattujen kohtaloa on tehnyt tunnetuksi Nobelin rauhanpalkinnon saanut lääkäri Denis Mukwege. Hänellä on sairaala (siirryt toiseen palveluun) Bukavun kaupungissa Kongon itäosissa.

Happonen tapasi Mukwegen viime vuonna.

Happosen haastattelussa Mukwege kertoi, että klinikan potilaiksi alkoi tulla vauvoja vuonna 2012, ja nyt seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneita lapsia on paljon. Pahimmillaan Mukwege on nähnyt puolivuotiaan raiskatun lapsen.

Läheskään kaikki raiskaustapaukset eivät tule julki, mutta YK:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) Kongossa dokumentoitiin viime vuonna 1 049 konfliktiin liittyvää seksuaalisen väkivallan tapausta. Uhreina oli 605 naista, 436 tyttöä.

Lisäksi uhreina oli neljä miestä ja neljä poikaa.

Kongon demokraattisen tasavallan raiskaukset ovat saaneet huomiota Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen lääkäri Denis Mukwegen myötä. Mukwege ja Nadia Murad saivat palkinnon viime vuonna.
Kongon demokraattisen tasavallan raiskaukset ovat saaneet huomiota Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen lääkäri Denis Mukwegen myötä. Mukwege ja Nadia Murad saivat palkinnon viime vuonna. Lise Aserud / EPA

Tyttö menettää avioliiton, miehelle häpeä

Aina kokemuksista ei haluta kertoa, sillä raiskaus on paitsi pahoin traumatisoiva kokemus, myös ruma leima. Se voi vaikuttaa pitkälle lapsen tulevaisuuteen.

– Kun ihmiset saavat tietää, että tämä nuori nainen on raiskattu, hänen mahdollisuutensa päästä naimisiin vähenevät, Happonen tiivistää vanhempien huolen.

Miehiä ja poikia kiusaa toisenlainen stigma.

– Miesten välinen seksi on tabu näissä maissa. Harva mies tai poika on valmis edes puhumaan siitä julkisesti tai kertomaan kenellekään, Happonen arvioi raiskauksen uhrien hiljaisuutta.

Miesten raiskauksiin on herännyt nykyisin myös YK:n turvallisuusneuvosto (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan sen jäsenmailla pitäisi olla suunnitelma miespuolisten raiskausuhrien auttamiseksi.

"Asialla ei ole seurauksia"

Raiskaukset ovat tehokas keino levittää kärsimystä ja pelkoa, varsinkin, kun uhrina on lapsi. Kongon demokraattisessa tasavallassa ongelman kitkemistä vaikeuttaa seurausten puute.

– Se on kai jonkinlainen vallankäyttö, ihmisen alistaminen ja häpäisy, Happonen pohtii lasten raiskauksia.

– Mielestäni tätä lisää tieto siitä, ettei asialla ole seurauksia.

Mahdotonta oikeuden saaminen ei silti ole: vuonna 2017 Kongossa tuomittiin (siirryt toiseen palveluun) 11 aseellisen ryhmän jäsentä noin 40 lapsen joukkoraiskauksesta. Joukossa oli ainakin yksi vauva.

Tausta: Useiden ryhmien pelikenttää

  • Kongon demokraattinen tasavalta on kärsinyt väkivallasta vuosikymmeniä. Vuosina 1997–2003 maassa käytiin verinen sisällissota, johon osallistui myös naapurimaita.
  • Vaikka sisällissota loppui, elämä Kongossa on väkivaltaista, sillä erilaiset pienemmät ryhmittymät – ja toisinaan hallituksen joukot – hyökkäävät siviilien kimppuun, ja hallitus tukahduttaa muun muassa poliittisia vastustajia tiukoin ottein.
  • Itäisissä Pohjois- ja Etelä-Kivun maakunnissa toimii Human Rights Watchin mukaan (siirryt toiseen palveluun) yli 140 aseellista ryhmittymää. On Ruandan vapauttamisen demokraattisia joukkoja, kongolaisia Nyatura-joukkoja, ugandalaisiajohtoisia joukkoja ja useita burundilaisia ryhmittymiä, muiden muassa.
  • Viime vuonna eri ryhmät tappoivat Pohjois- ja Etelä-Kivussa yli 883 siviiliä ja sieppasivat lähes 1 400 ihmistä.
  • YK:n tilastoissa (siirryt toiseen palveluun) Kongossa raportoitiin viime vuonna noin tuhat konfliktiin liittyvää raiskausta. Suurimmassa osassa raiskaustapauksista epäiltynä oli joku aseellinen ryhmittymä, mutta noin 300 tapauksessa syylliseksi epäiltiin Kongon armeijaa tai poliisia.
  • Usein raiskauksen uhriksi joutuvat naiset ja tytöt koulumatkalla, puita kerätessä tai vettä noutaessa. Raiskaaja voi olla myös poliisi ja tekopaikkana selli.