Ekonomisti huolissaan kasvavasta työvoimapulasta – Lukijat kertovat, mikä saisi heidät muuttamaan työn perässä tai kouluttautumaan uuteen ammattiin

A-studiossa pohdittiin tiistaina, mistä työlle löytyisi tekijöitä.

työvoimapula
Kolme lääkäriä kävelee kadulla.
Tiina Jutila / Yle

EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila pitää kasvavaa työvoimapulaa erittäin huolestuttavana ilmiönä.

– Kyllä minä olen tästä hyvin huolissani. Laajemminkin kuin vain se, että joku yritys ei saa tällä hetkellä työvoimaa. Se voi johtaa pahimmillaan siihen, että yritykset eivät Suomessa pysty enää kasvattamaan toimintaansa.

Enemmän kuin joka neljäs yritys kokee rekrytoinnin niin vaikeaksi, että se rajoittaa heidän toimintaansa, selviää EK:n tuoreesta suhdannebarometrista.

Yli puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan ainakin jossain määrin niiden kasvua, selviää kevään PK-yritysbarometrista (siirryt toiseen palveluun).

Myös yhä useampi ammatti kärsii työvoimapulasta. Eri puolilla maata painottuvat hieman eri ammatit, mutta joka puolelle kaivataan työntekijöitä varsinkin terveys- ja sosiaalialalle. Suurta pulaa on muun muassa osaavista puheterapeuteista, lääkäreistä ja lastentarhanopettajista.

Ammattibarometrista (siirryt toiseen palveluun) näet, millä alueilla on pulaa mistäkin ammateista.

Työvoimapulan juurisyy on Urrilan mukaan se, että väestö vanhenee ja työikäinen väestö kutistuu.

Eri alueilla pulaa eri tekijöistä

Penna Urrilan mukaan eri puolilla maata on hieman erilaisia ongelmia. Hän muistuttaa, että kyseessä ei ole pelkästään syrjäseutujen ongelma, vaan työvoimapulaa on myös kasvukeskuksissa.

– Itä-Suomessa työllisyysaste on matala ja työttömyysaste on korkea. Kuitenkin kun yrityksiltä kysytään, saavatko ne sieltä osaajia, niin eivät ne sielläkään saa. Lounais-Suomessa talous on lähtenyt kasvamaan ja siellä tarvitaan paljon työvoimaa, mutta sitä on vaikea saada.

Urrila huomauttaa, että on olemassa hyviä syitä siihen, miksi työn perässä ei haluta lähteä toiselle paikkakunnalle. Tällainen voi olla esimerkiksi puolison työpaikka.

Suomessa välimatkat ovat pitkiä eikä työtä välttämättä haluta ottaa vastaan kaukana omasta asuinpaikasta.

Mistä ratkaisuja työvoimapulaan?

Urrilan mielestä mitään yhtä helppoa ratkaisua työvoimapulaan ei ole olemassa.

Nopeita toimenpiteitä voisivat hänen mukaansa olla esimerkiksi liikkuvuusavustukset ja verotuksen työmatkavähennykset.

– Ylipäänsä työn verotus on sellainen, jolla voidaan vaikuttaa houkuttavuuteen koko Suomen tasolla.

Pidemmän päälle työvoimapulan ratkaisemiseen tarvitaan Urrilan mukaan rakenteellisia keinoja, joista yksi on työperäinen maahanmuutto.

Työllisyysaste pitäisi hänen mukaansa saada mahdollisimman ylös.

– Paitsi työttömiä meillä on paljon myös työvoiman ulkopuolella olevia ihmisiä, jotka eivät siis ole tilastollisesti työttömiä.

Urrilan mukaan myös kannustinloukkuihin pitäisi puuttua verotusta ja sosiaaliturvaa uudistamalla, jotta palkasta jäisi enemmän käteen kun huomioidaan sekä verot että sosiaalietuuksien menetys työllistymisen myötä.

– Jos loukkuja saadaan lievennettyä, työnteko tulee suhteessa kannattavammaksi työttömyyskorvaukseen nähden ja on taloudellisesti mielekkäämpää ottaa vastaan työtä hieman kauempaa kotia, Urrila selittää.

Ihmisiä pitäisi myös pystyä uudelleen kouluttamaan, jos vanha ammatti lähtee alta pois.

– Uudelleenkoulutus on tärkeää, mutta tarvitsemme sen rinnalle myös muita keinoja joilla työvoimapulaa voidaan lieventää.

Kysyimme lukijoilta, olisivatko he valmiita muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle? Mitä uhrauksia he olisivat valmiita tekemään työn takia? Ja mikä saisi heidät kouluttautumaan uuteen ammattiin? Lue vastaukset jutun lopusta.

Keskustelu on päättynyt.

A-studiossa pohdittiin tänään tiistaina klo 21, mistä työlle löytyisi tekijöitä. Vieraina kansanedustajat Seppo Eskelinen (sd.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ja Mikko Kärnä (kesk.). Juontajana Heikki Ali-Hokka. #yleastudio

Lue lisää:

Työvoimapula on iskenyt yhä useampaan ammattiin – katso taulukosta ne työt, joihin tekijöitä kaivataan kipeimmin

Valtava työvoimapula vaivaa metallialaa – muutamassa vuodessa tarvitaan 53 000 uutta työntekijää

Viime vuonna syntyi 260 000 uutta työpaikkaa – Katso listasta, mihin ammattiryhmiin syntyi lisää työpaikkoja ja mistä niitä katosi

Suomessa on huutava työvoimapula, mutta työnantajilla on ennakkoluuloja maahanmuuttajista – tämä leipomoyrittäjä palkkaa heitä mielellään

Työntekijäpula johtuu monista syistä – Listan ykkösammatissa erikoinen ongelma: tulijoita ja ottajia olisi, mutta puheterapeuttien koulutus jumittaa

Ulkomaisen työvoiman pääsy Suomeen jakaa palkansaajia: Duunarien SAK haluaa pitää kiinni tarveharkinnasta, toimihenkilöiden STTK luopuisi siitä