Keskussairaalat myyvät laboratorioitaan säästöjen toivossa – HUS ja maakuntien oma yhtiö kilpailevat reviiristä

Apajille kärkkyvät myös kansainväliset laboratoriojätit.

laboratoriot
Virtsanäyte
Emma Pietarila/Yle

Vaimea kilinä ja koneiden suhina täyttää ilman. Lasivitriinissä liikkuvat pienet näytepullot, jotka kulkevat automaatin sisällä kohti erilaisia kokeita. Laboratoriotiloissa on kymmeniä koneita, jotka analysoivat näytteitä sisuksissaan.

– Näytteiden analysointi on nykyään erittäin pitkälle automatisoitu, kertoo Etelä-Karjalan keskussairaalan vs. palvelupäällikkö Arja Nenonen.

Paikka näyttää enemmän modernilta tehtaalta kuin laboratoriolta. Näytteet analysoidaan koneissa ja myös tulokset tulevat niiden käyttäjille digitaalisesti.

Etelä-Karjalan keskussairaalan upouusi laboratorio Lappeenrannassa on malliesimerkki nykyaikaisesta sairaalalaboratoriosta.

Automaatio ja massatuotanto tuovat säästöjä

Automatisointi merkitsee nopeutta, tarkkuutta ja mahdollisia säästöjä laboratoriotoimintaan. Analyysiautomaatit ovat kuitenkin kalliita. Säästöjen saaminen riippuukin pitkälti siitä, kuinka tehokkaasti koneita voidaan käyttää.

– Tämä on nykyään mittakaavaetuihin perustuva toimiala, Fimlab-laboratorioyhtiön toimitusjohtaja Ari Miettinen tiivistää.

Fimlab on yksi Suomen suurimmista julkisomisteisista laboratorioyhtiöistä. Sen omistajat ovat Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirit. Yhtiö muodostettiin aikanaan yhdistämällä näiden sairaanhoitopiirien laboratoriotoiminnot.

Laboratoriot yhdistyvät

Suomessa on käynnissä laboratorioalan yhdistymisaalto, jolla haetaan ennen kaikkea säästöjä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote käy parhaillaan neuvotteluja Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa kuvantamis- ja laboratoriotoimintojen myymisestä.

Eksote odottaa myynnistä säästöjä.

– Näyttää siltä, että näissä suuremmissa yksiköissä hintakehitys on huomattavasti maltillisempaa kuin meillä olisi omassa yksikössä, Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen sanoo.

Mielenkiintoisen lisämausteen myyntineuvotteluihin on tuonut se, että Eksote on ottanut myyntikilpailuun kirittäjiksi myös kaksi yksityistä laboratorioyhtiötä: kansainvälisen Synlabin ja suomalais-saksalaisen Vita Laboratoriot.

Tiettävästi tämä on ensimmäinen kerta, kun kansainväliset laboratoriojätit kilpailevat suomalaisen keskussairaalan laboratorion ostosta.

Ylen tietojen mukaan Eksote sai parannettua huomattavasti Husin ensimmäistä tarjousta kuvantamis- ja laboratoriotoiminnoista sen jälkeen, kun se lähti neuvottelemaan vakavasti myös yksityisten laboratorioyhtiöiden kanssa.

Uusjako käynnissä

Kansainvälisten laboratoriojättien kiinnostus Suomen markkinaan on yksi syy siihen, miksi Suomen laboratoriomarkkinoilla on käynnissä uusjako. Julkiset toimijat haluavat luoda tarpeeksi isoja toimijoita voidakseen vastata kansainvälisten yhtiöiden luomaan kustannuspaineeseen.

– Suomen viisi miljoonaa asukasta on aika pieni määrä laboratorioautomatiikassa. Vaikka kaikki Suomen laboratoriot yhdistyisivät yhdelle ainoalle toimijalle, se olisi silti aika pieni yksikkö eurooppalaisessa mittakaavassa, lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.

Rintamalinja laboratoriomarkkinoilla näyttää muodostuvan kahden suuren yhteenliittymän välille. Toinen koostuu Oulun, Tampereen ja Turun erityisvastuualuiden suurimmista laboratorioista, toinen Husin ja Kuopion erityisvastuualueella toimivan Islab-yhtiön yhteistyöstä.

Selvitys osoitti hyötyjä

Oulun, Tampereen ja Turun alueiden yhteistä laboratorioyhtiötä on selvitetty viime vuoden lopusta saakka. Yhteenliittymässä olisi näillä näkymin mukana kymmenen sairaanhoitopiiriä. Se muodostettaisiin laittamalla yhteen Oulun Nordlab-yhtiö, Tampereen Fimlab ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnot.

Selvitysryhmän puheenjohtajan Fimlabin toimitusjohtaja Ari Miettisen mukaan äskettäin saatiin valmiiksi selvityksen ensimmäinen vaihe. Se osoitti, että yhteinen laboratorioyhtiö toisi hyötyä omistajilleen.

– Kustannussäästöjä tulisi toiminnan tehostamisesta ja kapasiteetin käytön parantamisesta, Miettinen sanoo.

Toinen hyöty olisi Miettisen mukaan asiantuntijapulan ehkäiseminen. Eläkkeelle jääviä asiantuntijoita on vaikea korvata varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa.

– Suuremmassa yhtiössä asiantuntijoita voitaisiin käyttää tehokkaammin, kun heitä ei olisi rajattu palvelemaan vain jotain tiettyä sairaanhoitopiiriä, Miettinen sanoo.

Selvitysryhmän ehdotus uudesta yhtiöstä on tarkoitus valmistua tämän vuoden syksyllä. Uudella osakeyhtiöllä olisi noin 250 miljoonan euron liikevaihto ja sen toiminta-alueella olisi noin 2,5 miljoonan asukkaan väestöpohja.

Hus rakentaa omaa yhteenliittymäänsä

Myös Helsingin yliopistollinen keskussairaala kokoaa omaa yhteenliittymäänsä laboratoriomarkkinoille. Se pyrkii liittämään oman erva-alueensa maakunnalliset laboratoriotoiminnot oman sateenvarjonsa alle. Se on jo ostanut Kymenlaakson sote-alueen Carean laboratoriotoiminnot ja jättänyt tarjouksen Etelä-Karjalan sote-alueen Eksoten kuvantamis- ja laboratoriotoiminnoista. Eksoten hallitus käsittelee HUSin tarjousta toukokuun puolivälissä.

Samalla HUS käy neuvotteluja yhteistyöstä Kuopion erva-alueen laboratorioyhtiö Islabin kanssa. Islabin omistavat Pohjois-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit sekä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote sekä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote.

– Meillä on valmistumassa yhteistyösopimus strategisen tason yhteistyöstä, HUSin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen kertoo.

Kysymys on nimenomaan yhteistyöstä, ei yhdistymisestä tai fuusiosta.

– Tarkastelemme työnjakoa ja toimintavarmuuden sekä palvelujen saatavuuden parantamista, kustannusten alentamista, Lehtonen luettelee selvityksen tavoitteita.

HUS on jo kärsinyt yhden tappion reviiritaistelussa. Viime kesänä sen erva-alueeseen kuuluvan Päijät-Hämeen hyvinvointipiirin laboratoriotoiminnot fuusioitiin Fimlab-laboratorioyhtiöön.

Fimlab on napannut myös Kuopion erva-alueelta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnot.