Suomessa vasta prosentti kotihoidosta on etähoitoa: "Olen soittanut monta kertaa yli sata puhelua päivässä"

Helsingissä ikäihmisten kotikäyntejä korvataan yhä enemmän etähoitokäynneillä. Toteutuuko vanhuksen etu?

vanhukset
Kotihoito
Lauri Tanskasen mielestä etähoito ei voi korvata kahden ihmisen välistä kontaktia, jossa jo ilmeet ja käden liikkeet vaikuttavat tunnelmaan.Tommi Parkkinen / Yle

Huomenta, etähoidosta Tarja soittelee. Kuuluuko hyvin? Ei kuulu hyvin. Odotapa vähän.

Helsinkiläisellä Lauri Tanskasella on alkamassa kotihoidon etäkäynti. Hoitaja ei tule kotiin, vaan tapaaminen hoidetaan tablettien ja nettiyhteyden avulla.

Mutta aluksi pitää saada yhteydet kuntoon. Äänet eivät ensin kuulu, mutta lopulta kytkennät saadaan kohdilleen.

Heipä hei. Mitä kuuluu tiistaiaamuun?

– No kiitos, ihan hyvää. Aurinko paistaa, Tanskanen vastaa hoitajalle.

Sepä se. Eli hyvin on lähtenyt aamu käyntiin.

– Erittäin hyvin, kaurapuurolla.

Suomessa kotihoidon asiakkaiden määrä kasvaa. Poliitikot ovat halunneet, että ikäihmiset pysyvät kotona mahdollisimman pitkään. Se on halvempaa kuin hoivakodissa asuminen. Kotihoidon lisäämisestä linjasi (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi Juha Sipilän (kesk.) hallitus.

Ikäihmisten määrä kasvaa ja he elävät entistä vanhemmiksi. Siksi he tarvitsevat aiempaa enemmän hoitoa. Samaan aikaan hoitajista on pulaa ja hoivan kustannukset pitäisi hillitä.

Etähoito on Suomessa harvinaista

Helsingissä haasteisiin on vastattu kehittämällä virtuaalista hoitoa, jossa hoitaja ja vanhus ovat kuva- ja ääniyhteydessä keskenään. Kyse on siis samasta ideasta kuin Skype-puheluissa.

Yhteys voidaan avata molemmista päistä. Jos vanhus ei vastaa sovittuun puheluun, etähoitaja voi soittaa kotihoidon käymään vanhuksen luona.

Suomessa vasta prosentti kotihoidosta on etähoitoa. Helsingissä etähoitoa on tarjottu vuodesta 2014, ja sen piiriin kuuluu jo lähes joka kymmenes kotihoidon asiakas.

Viime vuonna etähoidon piirissä oli kuukausittain alle 800 vanhusta, mutta tulevaisuudessa etähoidolla on tarkoitus kattaa jopa neljäsosa kotihoidon kaikista käynneistä. Jo nyt etähoito on tuonut Helsingille vuosittain miljoonien säästöt.

Etähoito ei korvaa täysin vanhuksen kotikäyntejä, vaan niitä tehdään rinnakkain.

Lauri Tanskanen kertoo aina ilahtuvansa, kun hoitaja soittaa hänelle. Olo on välillä yksinäinen.

– Ei se silti korvaa ihmistä, sellaista elävää ihmistä, joka tulee näin lähelle. Se on kuitenkin eräällä tavalla tekninen ihminen toisessa päässä. Lähikontaktissa ilmeet ja pelkästään käden liikkeet vaikuttavat siihen tunnelmaan, Tanskanen pohtii.

Kotihoito
Lauri Tanskanen tuntee olonsa välillä yksinäiseksi. Jokainen puhelu etähoitajalta ilahduttaa.Tommi Parkkinen / Yle

Hänen mielestään etähoito on hyvä apuväline. Alussa yhteysongelmia oli paljon, mutta ne ovat vähentyneet.

– Se on niin kuin pikatarkastus, että kaikki on hyvin. Jos on jotain vakavampaa, niin sitten sieltä tulee ihminen ja auttaa.

“Olen soittanut yli sata puhelua päivässä”

Virtuaalihoitaja tyypillisesti kyselee vanhuksen vointia ja varmistaa ruokailun ja lääkkeiden ottamisen sujuvuuden.

Kuvapuhelu kestää yleensä vain muutaman minuutin, joten hoitaja saattaa soitella kymmenille ihmisille päivittäin. Perinteisen kotikäynnin pituus on usein paljon pidempi.

Aikaa säästyy, kun hoitajan ei tarvitse ajaa autolla useiden asuntojen välillä. Se ei ole vähentänyt hoitajien työtaakkaa, sanoo Ylen haastattelema Helsingin etähoidon entinen hoitaja. Hoitaja ei halua esiintyä omalla nimellään, koska pelkää joutuvansa vaikeuksiin.

Hoitajan mielestä etähoidossa työskentelee asiakasmäärään nähden aivan liian vähän hoitajia, minkä vuoksi etähoito jää vanhukselle pintapuoliseksi kokemukseksi. Hoitajan mukaan kymmeniä työntekijöitä on irtisanoutunut kahdessa vuodessa, koska työ on liian raskasta.

– Etäpuhelut saattavat kestää todellisuudessa alle minuutin. Minäkin olen soittanut monta kertaa yli sata puhelua päivässä, hän sanoo.

Hoitaja kertoo, että etäyhteyksissä on ollut paljon ongelmia. Kuva- ja ääniyhteys ovat pätkineet, mikä on aiheuttanut vaaratilanteita lääkehoidossa.

– Kuvaruudulta ei näe, mitä ja mistä vanhus lääkkeitä ottaa. Hän voi näyttää niitä ja heittää menemään, laittaa suuhun tai olla laittamatta, ja se menee ihan täydestä. Kuitenkin 90-prosenttisesti kirjaamme, että lääkkeet on otettu valvotusti.

Robotiikka käyttöön myös etähoidossa?

Helsingin kaupunki myöntää ongelmat yhteyksissä.

– En voi ihan syvällä rintaäänellä sanoa, että ne ovat täysin kunnossa. Pätkimisiä tapahtuu, mutta koko ajan mennään parempaan suuntaan, kertoo Anna-Liisa Lyytinen, joka työskentelee pohjoisen palvelualueen johtajana Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa.

Anna-Liisa Lyytinen
Anna-Liisa Lyytinen on ollut kehittämässä etähoitoa Helsingin kaupungilla alusta lähtien.Nella Nuora / Yle

Hänen mukaansa ongelmia on ollut alueilla, joissa rakennuskanta on sellainen, että tavalliset puhelinyhteydetkin pätkivät.

Lyytinen kuitenkin vakuuttaa, että hoitaja pystyy etäyhteydellä varmistamaan vanhuksen ottavan oikeat lääkkeet.

– Riskiä voidaan vähentää myös väärissä annostuksissa niin, että jos hoitaja antaa vanhukselle lääkkeitä, sairaanhoitaja voi katsoa etänä, että otetaan oikeat lääkkeet.

Etähoidon teknisessä puolessa on vielä kehittämistä, mutta Helsinki pohtii jo etähoidon laajentamista uudelle tasolle.

– Nyt siellä on ihminen kontaktissa ihmisen kanssa, mutta tulevaisuudessa jotkut näistä asioista voitaisiin ratkaista robotin tai keinoälyn avulla. Esimerkiksi erilaisiin seurantoihin, kuten verensokerin seurantaan, saataisiin varmasti mahdollisuuksia ohjelmistorobotiikan puolelta, sanoo Lyytinen.

“Mukavaa, jos on tunne mukana”

Lauri Tanskasen mielestä osa etähoitajista puhuu tabletin välityksellä luontevasti, mutta osalla saattaa olla vähän “konekammoa”.

– Kyllä se tieto siinä kuitenkin on faktaa, mutta on se mukavaa, jos on tunne mukana. On soittajia, jotka osaavat keskustella ja sitten niitä, jotka menevät kysymyslistan mukaan, Tanskanen kuvailee.

Kotihoito
Etähoidossa käytettävä tabletti.Tommi Parkkinen / Yle

Tanskasen etäpuhelu alkaa olla lopussa. Hän kertoo virtuaalihoitajalle uudesta sähköpyörästään, jota pitää taas pian päästä ajamaan.

Mä toivotan sulle oikein hyvää päivän jatkoa. Syöt ja juot hyvin ja lepäätkin välillä, ettet liikaa fillaroi siellä.

Tanskanen kiittää soitosta.

– Siinäpä se, hän sanoo ja jää hetkeksi tuijottamaan ruutua huoneessa, johon laskeutuu jälleen hiljaisuus.