Suomella on ongelma EU:ssa, ja sen voivat ratkaista vain nuoret – Näin konkari neuvoo nuoria EU-uralla

Suomalaiset eivät enää hakeudu EU-hommiin yhtä innokkaasti kuin ennen. Jos heitä ei saada lisää Brysseliin, Suomen asema virkakoneistossa heikkenee.

Euroopan unioni
Iina Lietzen
Iina Lietzén tekee uraa EU-parlamentissa.Anna Karismo / Yle

BrysselEnsin hyvät uutiset.

Juuri nyt Suomella on pullat hyvin uunissa Brysselissä – suomalaisia virkamiehiä on hyvissä asemissa enemmän suhteessa kokoon kuin EU-mailla keskimäärin. Virkamiesten asemoitumistilanne on jopa parempi kuin pohjoismaalaisilla naapureilla Tanskalla ja Ruotsilla.

Pääjohtajatason virkoja on viidellä suomalaisella. Komissiossa niistä on kolme.

Saavutus on hyvä, sillä kaikkinensa pääjohtajia on komissiossa vain 35. Kokoon suhteutettuna Suomelle "riittäisi" yksikin paikka.

Suomalaisia yksikönpäälliköitäkin on enemmän kuin väestöosuuden perusteella voisi odottaa. Naisia on viroissa hieman enemmän kuin miehiä, kun muilla mailla suhde on yleensä toisinpäin.

Pian Suomi jää tappiolle

Sitten huonoihin uutisiin.

Lähivuosina asetelma keikahtaa toiseen suuntaan. Suomalaisten yliedustus on kääntymässä aliedustukseksi.

Miksi näin on? Vastauksen tietää EU-parlamentin lehdistökeskuksessa yli kaksi vuotta työskennellyt kolmikymppinen Iina Lietzén:

– Minulla on parlamentissa paljon nuoria kollegoja, mutta ei kovin paljoa meitä suomalaisia nuoria, hän kertoo.

Toisin kuin vanhemmat suomalaiset, nuoret ovat aliedustettuina Brysselin virkamieskunnassa. Espanjalaisten, italialaisten ja itäeurooppalaisten osuus sitä vastoin kasvaa vuosi vuodelta.

Suomalaisjohtaja: Kompromissitaito on vahvuus

Oikea suomalaisten virkamiesten ryntäys Brysseliin nähtiin Suomen EU-jäsenyyden alussa 1990-luvun puolivälin jälkeen.

Käytäntö on, että kun maa liittyy EU:hun, sieltä rekrytoidaan jäsenyyden alkuvuosina paljon työntekijöitä. Näin jäsenmaiden edustus toimielimissä on oikeudenmukainen ja uudet saavat jalkansa instituutioiden oven väliin heti alussa.

Suomalaiset saivat osallistua virkamieskilpailuun ensimmäistä kertaa vuonna 1995. Tuolloin seulan läpäisi muiden muassa Leena Maria Linnus, joka oli aiemmin tehnyt tiedottajan töitä julkishallinnossa.

.

Leena Maria Linnus on Euroopan parlamentin logistiikasta ja rakennuksista vastaava pääjohtaja.
Leena Maria Linnus on Euroopan parlamentin logistiikasta ja rakennuksista vastaava pääjohtaja.Petri Raivio / Yle

Linnus aloitti EU-uransa kirjaimellisesti lattiatasolta eli Euroopan parlamentin vierailupalveluista. Nyt, 24 vuotta myöhemmin, hän on edennyt yhdeksi EU:n viidestä suomalaisesta pääjohtajatason virkamiehestä.

Linnus, 52, johtaa Euroopan parlamentin logistiikasta ja rakennuksista vastaavaa osastoa. EU-uralla pätee hänen mukaansa samat säännöt kuin muissakin organisaatioissa.

– Lähtökohtaisesti pitää olla hyvä. Pitää olla ahkera, ja pitää olla hirveästi tuuria mukana, Linnus sanoo avarassa työhuoneessaan parlamenttia vastapäätä.

Neljäs ja hänen omalle työpaikalleen parlamentille erityinen edellytys on poliittisuus. Korkeimpiin johtotehtäviin pääsemisessä poliittinen tausta on avuksi.

Linnuksella itsellään on ollut kokoomuksen jäsenkirja vuodesta 2010, tosin kaikki suomalaisjohtajat eivät hänen mukaansa ole poliittisesti sitoutuneita.

Linnuksen mukaan suomalaisia on maan kokoon nähden paljon johtotehtävissä siksi, että Suomesta tulee hyviä ja ahkeria hakijoita.

– Me olemme hyvin ratkaisukeskeisiä. Suomalaisuuden hienoimpia piirteitä on, että meillä on ehkä historiammekin vuoksi vahva kompromissitaito, Linnus sanoo.

– Suomalaiset menestyvät täällä ihan hirveän hyvin.

Suomalaiset eläköityvät jo

1995 ja 1996 EU:hun tulleista suomalaisista moni on edennyt päällikkötehtäviin vuosien saatossa, mutta jää pian eläkkeelle.

– Jo viime vuonna hallintovirkamiesten määrä väheni kymmenellä lähinnä eläköitymisten vuoksi, Suomen EU-edustuston erityisasiantuntija Mikael Kekkonen kertoo.

Suomalaiset osallistuvat EU:n virkamieskilpailuihin maiden keskiarvoa vähemmän, vaikka he pärjäävät kilpailuissa hyvin ja vaikka heitä on yritetty houkutella erilaisilla kampanjoilla ja EU-uralähettiläillä.

Viime vuonna kilpailusta tuli Brysseliin vain muutama suomalainen.

Toisaalta julkista panostusta kansainvälisiin uriin on Suomessa vähemmän kuin ennen, esimerkiksi EU-stipendejä on viime aikoina lopetettu julkisten määrärahojen puutteessa.

Mikael Kekkonen
Erityisasiantuntija Mikael Kekkosen mukaan EU-virkoihin haetaan nyt erityisesti niistä maista, joissa on kova nuorisotyöttömyys ja pienet palkat.

EU-viroissa on 1 300 suomalaista

EU-komissiossa työskentelee tätä nykyä noin 550 suomalaista. Heistä 350 on hallintovirkamiehiä, loput ovat assistentteja ja teknistä henkilökuntaa kuten vahtimestareita tai autonkuljettajia.

Kaikissa EU-instituutioissa on töissä pyöreästi 1 300 suomalaista.

Jos eläköityvien tilalle ei saada uusia ja paikat vievät innokkaammin EU-virkoja hakevat etelä- ja itäeurooppalaiset, se vaikuttaa työ- ja hallintokulttuuriin. Suomalaiset elementit häviävät hallinnosta ihmisten mukana.

– Vaikka kukaan ei toimielimeen mennessään edusta omaa maataan, vie työntekijä sinne mukanaan oman taustansa ja tietämyksensä esimerkiksi yhteiskunnasta, taloudesta ja kulttuurista, Kekkonen sanoo.

– EU:n rikkaus tulee erilaisten ihmisten samanlaisuudesta. On tärkeää, että ihmisiä tulee eri puolilta, jotta erilaiset näkökulmat tulevat esille, Leena Maria Linnus sanoo.

Euroopan komissioon hakeudutaan töihin yleensä verrattain nuorena.
Euroopan komissioon hakeudutaan töihin yleensä verrattain nuorena.STEPHANIE LECOCQ / EPA

Esimerkiksi pohjoismaalaisilla on hänen mukaansa yleensä arkijärkeen perustuva ratkaisukeskeinen lähestymistapa.

Suomelle on myös tärkeää, että hallinnossa on ihmisiä, joille ei tarvitse selittää vaikkapa metsäpolitiikan merkitystä tai liikennepolitiikan erityispiirteitä.

– EU koostuu jäsenmaista ja tarvitaan ihmisiä joka maasta. Esimerkiksi meidän lehdistöyksikön kokouksessa on tosi tärkeää, että tulee esille näkemyksiä joka maasta. Silloin otetaan huomioon kansalliset yksityiskohdat ja mikä kiinnostaa missäkin maassa, Iina Lietzén sanoo.

Suomalaisnuorilta puuttuu tietoa

Osasyy heikkoon kiinnostukseen voi olla se, että Suomessa ei ole samanlaisia työntäviä tekijöitä kuin vaikkapa Italiassa tai Espanjassa.

Niissä on paljon nuorisotyöttömyyttä ja matalat palkat.

– Lisäksi EU:n maine on kärsinyt finanssikriisin ja maahanmuuttokriisin jälkeen. Brysselissä tehdään lisäksi tunnetusti paljon töitä, Kekkonen sanoo.

– On tämä työlästäkin, vahvistaa Linnus.

– Mutta tämä on myös hirveän antoisaa. Tulee sellainen tunne, että pystyn vaikuttamaan asioihin.

Nuoren EU-virkamiehen aloituspalkka on vajaat 5 000 euroa – joka on suomalaisittainkin kilpailukykyinen palkka.

Iina Lietzen
Iina Lietzénin mielestä EU-töissä vaaditaan, että on "valmis tekemään töitä kulttuurien sekamelskassa ja kiinnostunut kansainvälisyydestä". Anna Karismo, Yle

Lietzénin mielestä yksi selitys vähäiseen kiinnostukseen voi olla se, että suomalaiset eivät yksinkertaisesti tiedä mahdollisuudesta tulla töihin EU:hun. Suomessa ei myöskään ole totuttu pitkiin työnhakuprosesseihin, ja se voi jännittää monia.

Rekrytointien logiikka on täysin toisenlainen kuin Suomessa. Vuosittain järjestetyissä virkamieskilpailuissa eli concoureissa ihmisiä ei haeta tiettyihin työtehtäviin.

Vasta pitkien testien, haastattelujen ja esiintymiskokeiden jälkeen valituksi tulleille etsitään sopiva työ. Lietzén läpäisi testin 2016 ja aloitti työt 2017 alussa.

– Täällä tarvitaan monien eri alojen osaajia. Tärkeää on, että haluaa olla mukana kehittämässä EU:ta, Lietzén sanoo.

Lietzénin mielestä EU:n tarjoamat työt ovat monipuolisia, ja niissä pääsee kiinni isoihin asiakokonaisuuksiin jo nuorena.

– Olen aiemmin mieltänyt itseni asiantuntijatyypiksi, mutta nyt on alkanut kiinnostaa myös hierarkiassa eteneminen, Lietzén kertoo.

Tämän vuoden virkamieskilpailut ovat juuri alkamassa (siirryt toiseen palveluun).

Virkamiesvaje syö EU:n uskottavuutta

Jos nuorten innostus EU-hommia kohtaan ei ala kasvaa, tulevaisuudessa joudutaan luultavasti järjestämään maakohtaisia virkamieskilpailuja – siis sellaisia, joihin pääsisivät osallistumaan vain virkamieskunnassa aliedustettujen maiden hakijat.

Joidenkin maiden virkamiesvaje on nimittäin ongelma myös koko unionille ja sen legitimiteetille.

– Emme juurikaan saa enää tietyille aloille saksalaisia ja ranskalaisia, koska lähtöpalkkataso on liian alhainen, Leena Maria Linnus sanoo.

Euroopan parlamentin sisäänkäynti.
Euroopan parlamentti työllistää tuhansia virkamiehiä.Jeroen Mortier / Yle

Linnuksen pääosastolla nuoret virkamiehet ovat kotoisin enimmäkseen Itä-Euroopasta. Esimerkiksi hiljattaiseen kilpailuun rakennusinsinööreille ja arkkitehdeille ei osallistunut yhtään saksalaista tai pohjoismaalaista hakijaa.

Useimmiten aliedustusta onkin juuri EU:n budjetin nettomaksajamailla – Suomen lisäksi esimerkiksi Saksalla, Ruotsilla, Tanskalla, Hollannilla ja Ranskalla.

Jos EU-koneistoa pyörittävät lähinnä nettosaajamaiden kansalaiset, järjestelmää on vaikea perustella kansalaisille.

Konkarin vinkki: Uran alkuun pääsee ilman kilpailuakin

Pitkää urapolkua pääjohtajaksi noussut Leena Maria Linnus toivoo, että suomalaisnuoret eivät unohtaisi EU-uraa yhtenä vaihtoehtona. Uralla pääsee helpoiten alkuun erilaisten harjoittelijan tai avustajan tehtävien kautta.

Näiden töiden kautta saa kokemusta, joka auttaa menestymään myös virkamieskilpailussa, jos sellaiseen haluaa myöhemmin osallistua.

– Minä todellakin suosittelen, että tänne tullaan. Tämä on hirveän kivaa, Linnus sanoo.

Miten Suomi voisi hyötyä enemmän EU:sta ja miten suomalaiset saataisiin kiinnostumaan EU-asioista? Keskustele tästä aiheesta, keskustelu on avoinna kello 22 saakka.

Lue lisää:

EU-vaaleissa ruotsalaiset nuoret äänestävät yli kuusi kertaa suomalaisia innokkaammin – Nyt unionilta vaaditaan tiukempia ympäristölakeja

Miksi nuori ei äänestä, eikä lähde politiikkaan? EU-komissaari: "Aika on ajanut ohitsemme"

Kiinnostaako Euroopan unioni? Tilaa Ylen uusi Eurooppa-uutiskirje. Tilaa kirje tästä linkistä tai jutun alta, niin saat jatkossa Ylen Eurooppa-toimittajien henkilökohtaiset suositukset ja sisäpiirin EU-jutut. (siirryt toiseen palveluun) Tilaukseeen tarvitset Yle-tunnuksen.