OECD vaatii Suomea kiinnittämään huomiota heikoimmassa asemassa oleviin nuoriin: korkeakoulujen pääsykokeet uudistettava ja tukijärjestelmää yksinkertaistettava

OECD:n raportissa Suomelle annetaan muun muassa suositus helpottaa siirtymistä toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen.

nuoret
nuori poika kävelee kadulla vastavalossa
Suomea kehotetaan yksinkertaistamaan tukijärjestelmää ja vahvistamaan nuorten työnhakijoiden aktivointia.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Suomessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti heikoimmassa asemassa olevien nuorten töihin ja opiskelemaan pääsemiseen.

Näin ohjeistaa teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD tänään julkaistussa maakohtaisessa raportissaan (siirryt toiseen palveluun).

Raportissa todetaan, että Suomessa tulisi esimerkiksi yksinkertaistaa tukijärjestelmää ja helpottaa korkeakoulutukseen pääsyä. Suosituksilla pyritään siihen, että yhä harvempi alle 30-vuotias nuori jäisi ilman työ- tai opiskelupaikkaa

OECD:n raportti käsittelee nuorille suunnattujen palveluiden toimivuutta. Vastaava on aiemmin tehty yhdeksässä maassa.

Suomen maa-arviointi toteutettiin keväällä 2018. Sen tilasivat opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Suomen pääsykoejärjestelmä yksi valikoivimpia

OECD:n raportissa Suomelle annetaan muun muassa suositus helpottaa siirtymistä toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen.

Tämä tulisi tehdä esimerkiksi uudistamalla korkeakoulutuksen pääsykoejärjestelmää, joka on OECD:n mukaan yksi valikoivimmista. OECD huomauttaa, että valikoivuus viivästyttää opintojen aloittamista ja pakottaa hakijoita pitämään välivuosia vasten tahtoaan.

Raportissa todetaan, että vain neljännes toisen asteen koulutuksesta valmistuneista onnistuu jatkamaan korkeakoulutukseen heti valmistumisensa jälkeen.

Korkeakoulutuksen pääsykoejärjestelmän uudistamisen lisäksi OECD esittää raportissa korkeakoulutuksen kapasiteetin laajentamista ja tarvittaessa opintotukijärjestelmän kehittämistä.

Helsinkiläinen 23-vuotias Anna Salonen toivoo yhdenvertaisuutta.

– Kaikilla pitäisi olla samat lähtökohdat opintojen suhteen, mutta kyllä minusta tuntuu, että ne joilla on varaa, niin he pääsevät opintojen pariin, ja niillä, joilla on työkokemusta, niin he pääsevät töihin.

Helsingin kaupungilla etsivässä nuorisotyössä työskentelevä Iita-Mari Ruponen toteaa, että pääkaupunkiseudulla nuoret kaipaavat tukea myös esimerkiksi asunnon hankkimiseen ja mielenterveyspalveluiden saamiseen.

– Pääkaupunkiseudulla on paljon palveluita tarjolla, mutta tieto siitä, miten päästä palveluiden piiriin ja mitä kaikkea on tarjolla, niin sitä on joskus hankala löytää, Ruponen sanoo.

Yksi kolmesta suomalaisnuoresta saa työttömyyskorvausta

Raportissa kiinnitettiin myös huomiota siihen, että nuorten työllisyysaste on Suomessa muiden Pohjoismaiden työllisyysasteita heikompi. Se on kuitenkin hieman OECD:n keskiarvon yläpuolella.

Anna Salosen mukaan nuorilla opiskelun saattaa vaarantaa rahaongelmat, kun taas töihin pääsyä hankaloittaa aiemman työkokemuksen puute.

– Siinä tulee tämä dilemma, että jos tarvitsee työkokemusta, niin mistä sitä saa, jos ei pääse ensimmäiseen työpaikkaan, Salonen ihmettelee.

Raportin mukaan suomalaisnuorista joka kolmas saa työttömyyskorvausta, mikä on toiseksi suurin osuus OECD-maissa.

Raportissa huomautetaan, että tuet heikentävät halukkuutta työnhakuun ja tuista luopumiseen. Suomea kehotetaan yksinkertaistamaan tukijärjestelmää ja vahvistamaan nuorten työnhakijoiden aktivointia.

Voit keskustella aiheesta tänään 7.5.2019 kello 21.00 saakka.