Suuri asteroidi "hipoo" Maata – Käväisee lähempänä kuin kaukaisimmat satelliitit

Tutkija ehdottaa, että Suomi lähettää satelliitin tutkimaan asteroidia

asteroidit
DCTN9R Asteroid
DCTN9R-asteroidi ja Maa.NASA

Maailmanlopun ennustajat saavat mietittävää taas kymmenen vuoden kuluttua, kun kookas Apophis-asteroidi lähestyy Maata. Tieteilijät puolestaan näkevät ohilennossa suuria mahdollisuuksia.

13. huhtikuuta vuonna 2029 Australiassa voi paljain silmin kummastella valoa, joka etenee vauhdilla öisen taivaan poikki. Australiasta valo siirtyy Intian valtameren yli Afrikan ylle ja sieltä Atlantin poikki Yhdysvaltain itärannikolle, jossa aamu jo valkenee. Yhdysvaltain yltä se katoaa hieman myöhemmin..

Suomalaisten kannalta on onnetonta, että asteroidi liikkuu pääosin eteläisellä tähtitaivaalla. Sen voi kuitenkin nähdä Suomesta lähiohituksen aikana.

Koko nimeltään 99942 Apophis on läpimitaltaan 340 metriä – niin suuri, että Maahan osuessaaan se tekisi hirvittävää jälkeä. Asteroidin on kuitenkin laskettu ohittavan kotiplaneettamme 31 000 kilometrin päästä. Etäisyys ei ole kuitenkaan aivan tavaton, sillä yhtä kaukana liikkuu Maata kiertäviä satelliitteja.

Apophis on enemmän kuin miesmuistiin suurin asteroidi, joka käy näin lähellä Maata. Asteroiditutkija Mikael Granvikin luoman mallin mukaan näin suuri kappale ohittaa Maan vain kerran 500 vuodessa.

Uhkaako Apophis Maata?

Apophis luokitellaan "Maata mahdollisesti uhkaavaksi asteroidiksi", jollaisia tunnetaan noin 2 000. Muiden asteroidien lailla sekin kiertää Aurinkoa ja palaa tasaisin väliajoin Maan lähelle. Se löydettiin vuonna 2004, mutta tuolloin tähtitietelijät eivät teknisten ja säähän liittyvien syiden takia ehtineet tarkkailla sitä kuin kahden päivän ajan.

Useimmat Maan maisemiin sattuvat asteroidit ovat kooltaan 5-10 metriä. Siksikin kymmenen vuoden kuluttua tapahtuvaan ohitukseen suhtaudutaan suurella mielenkiinnolla.

Todella suuria, kilometrin suuruisia tai vielä suurempia asteroideja täällä käy hyvin harvoin. 66 miljoonaa vuotta sitten halkaisijaltaan ainakin 11 kilometrin suuruinen asteroidi iskeytyi Jukatanin niemimaalle Meksikoon. Seurauksena oli muun muassa dinosaurusten sukupuutto.

Piirroskuva asteroidista putoamassa pilvien läpi. Taivaalla lentää lentoliskoja.
Taiteilijan näkemys hetkestä juuri ennen Chicxulubin asteroidin aiheuttamaa joukkotuhoa. Lentoliskot kuuluivat joukkoon, joille asteroidi tiesi sukupuuttoa.Donald E. Davis / Nasa

Kaikeksi onneksi tämän kokoluokan avaruuskivet tunnetaan käytännössä kaikki.

Enemmän yllätyksiä tuottavat 40-50 metrin kokoluokkaa olevat asteroidit. Sellainen iskeytyi esimerkiksi Tunguskaan Siperiaan vuonna 1908. Se aiheutti suurta tuhoa ympäristölle. Granvikin mukaan tämän kokoluokan asteroideja tunnetaan noin 20 000, mutta niitä lienee ainakin 800 000.

Apophisin törmääminen Maahan aiheuttaisi Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan laskelmien mukaan räjähdyksen, joka vastaisi 15-25 maailman voimakkainta vetypommia Tsar-Bombaa.

Toivatko asteroidit elämän Maahan?

Tutkijoilla on suuri joukko Apophista koskevia kysymyksiä, joihin halutaan vastauksia.

Kantaako se mukanaan esimerkiksi suuria määriä vettä? Aivan tuore tutkimustieto kertoo, että suuri osa Maan vedestä saattaa olla asteroidien tänne tuomaa. Tähän asti on tiedetty, että hiilipitoisissa asteroideissa on vettä, mutta yllätys oli, että myös kuiviksi luulluissa kiviasteroideissa voi olla paljon vettä.

Jos asteroidit toivat tänne pääosan vedestä, niillä saattoi olla tärkeä rooli elämän synnyssä.

Granvik muistuttaa kuitenkin, että enin vesi saattaa olla peräisin Maan vaipasta, ei välttämättä asteroideista. Toisaalta sekin tiedetään, että asteroidien vesi on isotooppisuhteeltaan samanlaista kuin Maassa esiintyvä, hän lisää.

Tutkimukset ovat osoittaneet senkin, että asteroidit kuljettavat mukanaan elämän rakennuspalikoita, orgaanisia yhdisteitä. Saatamme siis olla paljosta velkaa asteroideille.

Tiedemiehet kysyvät myös, miten Maan painovoima vaikuttaa Apophisiin ja sen rataan. Selvää on, että rata muuttuu, mutta aiheuttaako lähiohitus asteroidilla esimerkiksi maanvyöryjä?

Komeetta vai asteroidi – kumpi on vaarallisempi?

Asteroidien lisäksi Aurinkokunnassamme liikkuu komeettoja. Osa niistäkin on jonkinasteinen uhka maapallolle. Mikael Granvikin mukaan törmäysnopeus on ratkaisevaa.

Komeetat ovat nopeita ja arvaamattomia ja niitä on vaikea havaita ennen pyrstön kehittymistä. Toisaalta komeettatörmäys on paljon epätodennäköisempi.

Granvik muistelee, että vuosisadan alussa syntyi paljon hälyä ja isoja otsikoita, kun Maan ohi kiiti komeetta, jonka syanidia sisältänyt pyrstö pyyhki kotiplaneettaamme.

Asteroidi
Kookas SD0RF2J-asteroidi lähestymässä Maata.Zoonar GmbH / AOP

Kuinka torjua asteroidien tai komeettojen törmäyksiä?

Ihmiskunta on jo jonkin aikaa ehtinyt pohtia keinoja, joilla torjua komeettojen, mutta erityisesti asteroidien muodostamaa uhkaa. Komeetta saatettaisiin yrittää räjäyttää, mutta asteroidin kohdalla keinoja on useita.

Yksi niistä on törmääjän ohjaaminen asteroidin kylkeen. Kevytkin tömäytys antaisi asteroidille uuden suunnan, jos se tehdään tarpeeksi ajoissa. Toinen vaihtoehto olisi räjäytys, mutta siinäkin ajatuksena olisi asteroidin suunnan muuttaminen.

Tai "gravitaatiotraktori". Tällä nimellä tunnetaan ajatus massiivisesta avaruusaluksesta, joka ohjattaisiin asteroidin eteen. Se painovoimallaan ohjaisi asteroidia uuteen suuntaan.

Gravitaatiotraktorin vastakohta on asteroidin taakse sijoittuva avaruusalus, joka kääntää kohdettaan uuteen suuntaan ionisiuhkun avulla.

Voisiko suomalainen satelliitti lähteä tutkimaan Apophista?

Avaruudenvalloituksen suurista toimijoista yhdysvaltalaisella Nasalla tai eurooppalaisella Esalle ei ilmeisesti ole aikomusta lähteä tutkimaan Apophista. Tämä saattaisi jättää tilaa pienemmille toimijoille – esimerkiksi Suomelle, uskoo Granvik.

Granvik perustelee kantaansa sillä, että Apophis tulee niin lähelle Maata, että sinne voitaisiin lähettää pieniä cubesat- (siirryt toiseen palveluun)satelliitteja, joista Suomella on jo kokemusta.

Tällainen projekti voisi tulla niin halvaksi, että jopa yliopistojen kaltaisilla toimijoilla voisi olla varaa siihen, Granvik uskoo.

Kuulostaisi hurjalta, että Suomen kaltainen pieni maa ryhtyisi asteroiditutkijaksi. Asiaa täytyy kysyä useita satelliittiprojekteja Suomessa vetäneeltä Aalto-yliopiston professorilta Jaan Praksilta.

Havainnekuvaa satelliitista
Havainnekuva.Aalto University / YouTube

– Apophiksen suhteen ei ainakaan vielä ole suunnitelmia, mutta ajatukseen suhtaudutaan myönteisesti. Suomessa on kyllä osaamista, mutta rahoitus on haaste, Praks sanoo.

Suomesta ollaan jo mukana muutamassa asteroiditutkimushankkeessa.

– Apophisin tekee kiinnostavaksi se, että se on lähellä. Katseet on meillä jo suunnattu asteroideihin ja teknologiaakin on kehitetty. Jos konsortio ja rahoittajia löytyy olemme ehdottomasti kiinnostuneita suurista kansallisista projekteista.

– Tehdään tästä Suomelle oma missio, sanoo Praks.

Nasan sivulta löytyy kaksi videota Apophisin lentoradasta. (siirryt toiseen palveluun)

Korjaus 22.5. 2019: Vastoin aiempaa tietoa, näkyy Apophis myös Suomen tähtitaivaalla lähiohituksen aikana.