1. yle.fi
  2. Uutiset

"Vitsi, jos tällainen koulu olisi ollut Suomessa!" – Yhä useampi suomalainen opiskelee tutkinnon muualla Euroopassa

Toisin kuin Suomessa, Ranskassa sirkusta voi opiskella yliopistossa. Anniina Peltovako saa opinnoistaan myös palkkaa.

opiskelu ulkomailla
22-vuotias Anniina Peltovako on toisen vuosikurssin opiskelija Ranskan kuuluisimmassa sirkuskoulussa.
22-vuotias Anniina Peltovako on toisen vuosikurssin opiskelija Ranskan kuuluisimmassa sirkuskoulussa.Juha Nurminen

PariisiOhut teräsvaijeri väreilee ilmassa, ja nuori nainen tasapainoilee keskittyneesti sen päällä. Kädessä hänellä on ilmanvastusta antava viuhka.

– Vie jalka hitaasti toisen taakse. Keskity mikroskooppisen pieniin liikkeisiin, ohjeistaa ranskalainen opettaja Isabelle Brisset.

Suomalainen Anniina Peltovako, 22, kuuntelee ja etenee rytmikkään konemusiikin tahdissa. Vaijeria pitkin kävely näyttää helpolta, vaikka on tietenkin kaikkea muuta.

Peltovako on toisen vuoden opiskelija l’Académie Fratellini -sirkuskoulussa. Pariisin pohjoispuolella Saint-Denis’n esikaupungissa sijaitseva koulu on Ranskan kuuluisin sirkusalan oppilaitos.

Ranskaan Peltovako lähti, sillä hän halusi sirkusammattilaiseksi. Tähtäimessä on pitkä ura esiintyvänä taitelijana. Suomessakin olisi voinut opiskella, mutta Ranskassa on tarjolla sirkusalan yliopistotasoista koulutusta.

Myös sirkusalan työmarkkinat ovat Keski-Euroopassa Suomea isommat.

– Sirkuksessa kaikki rajat rikkoutuvat! Minusta tuntuu usein, että voin tehdä ihan mitä vaan – mikään ei ole väärin tai mahdotonta, Peltovako sanoo.

Anniina Peltovako aloitti sirkusharratuksen kuusivuotiaana. Hän kertoo lumoutuneensa lajista sen monipuolisuuden takia.
Anniina Peltovako aloitti sirkusharratuksen kuusivuotiaana. Hän kertoo lumoutuneensa lajista sen monipuolisuuden takia.Juha Nurminen

Sirkusoppia hakee muualta Euroopasta vuosittain parikymmentä suomalaista. Heidän lisäkseen tasaisesti kasvava joukko muita opiskelijoita lähtee Suomesta suorittamaan kokonaista tutkintoa ulkomaille.

Suomen ulkopuolella Euroopassa, etupäässä EU-maissa, opiskeli lukuvuonna 2017–2018 jo lähes 8 500 suomalaista tutkinto-opiskelijaa. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin vielä kymmenen vuotta sitten.

Suomalaisia kiinnostavat varsinkin lääketiede, kaupallinen ala sekä humanistiset ja taideaineet, kertoo Opetushallituksen korkeakoulujen kansainvälistymisestä vastaava asiantuntija Irma Garam.

– Etenkin lääketiede ja eläinlääketiede ovat kasvattaneet viime vuosina suosiotaan, Garam sanoo.

Lääketiedettä lähdetään tyypillisesti opiskelemaan sen takia, että haluttua opiskelupaikkaa ei ole irronnut Suomesta. Yhteiskuntatieteet, humanistiset alat ja kauppatieteet taas vetävät usein niitä, jotka haluavat esimerkiksi rakentaa kansainvälistä uraa.

 Nuorallatanssi vaatii ketteryyttä, tasapainoa ja paljon voimaa.
Nuorallatanssi vaatii ketteryyttä, tasapainoa ja paljon voimaa.Juha Nurminen

Kohdemaista selvästi suosituimpia ovat Ruotsi ja EU:sta parhaillaan eroa tekevä Britannia. Ranska kiinnostaa sekin, joskin selvästi vähemmän. Hidasteena on kieli: ranskalaisissa yliopistoissa opiskelevilta edellytetään yleensä hyvää ranskan kielen suullista ja kirjallista taitoa.

Kokonaisen tutkinnon opiskelun lisäksi myös Eramus-vaihdon suosio on noussut tasaisesti koko 2000-luvun – joskin lukuvuonna 2017–2018 vaihto-opiskelijoiden lukumäärä (siirryt toiseen palveluun) hieman laski. Suomesta Erasmus+-opiskelijavaihtoon lähti tuolloin runsaat 4 500 opiskelijaa.

Euroopan komissio on ehdottanut, että Erasmus-ohjelman rahoitus tuplataan ensi budjettikaudella 30 miljardiin euroon.

Anniina Peltovako kuuli ranskalaisesta Fratellini-sirkuskoulusta opettajaltaan Tampereella.

– Hän vinkkasi, että koulu oli tunnettu hyvästä opetuksestaan etenkin nuorallatanssissa eli omassa lajissani, Peltovako kertoo.

Hakemiseen Peltovakoa rohkaisi se, että yksi hänen ystävistään oli jo käynyt saman koulun.

Peltovaon kurssikaveri harjoittelee uutta koreografiaa.
Peltovaon kurssikaveri harjoittelee uutta koreografiaa.Juha Nurminen

Peltovako ei ole sirkusperheestä, kuten sirkusammattilaiset tyypillisesti vielä joitain vuosikymmeniä sitten, vaan lumoutui lajista sen monipuolisuuden takia. Hän aloitti harrastuksen kuusivuotiaana Sorin sirkuksessa. Ensin treenejä oli kerran viikossa, mutta tekeminen ammattimaistui nopeasti.

Nuorallatanssi valikoitui lajiksi, kun Peltovako oli 12. Neljänä viimeisenä vuotenaan Sorin sirkuksessa Peltovako oli esiintyvässä ryhmässä, ja sirkus vei kaiken lukio-opinnoilta jääneen ajan.

Ulkomaille tutkinto-opiskelijaksi hakeminen vaati lukiolaiselta melkoista paperisotaa, Peltovako muistelee. Kaikki todistukset piti esimerkiksi käännättää ranskan kielelle.

Peltovako kokosi lukuisat todistuskopiot ja teki pyydetyt videoliitteet. Vaivannäkö kannatti, sillä hänet kutsuttiin pääsykokeisiin ja valittiin niiden jälkeen l’Académie Fratellinin valmistavalle luokalle. Vuoden opintojen jälkeen Peltovako jatkoi pääsykokeiden kautta koulun ensimmäiselle varsinaiselle luokalle.

Portailla temppuilu muistuttaa puujaloilla kävelyä.
Portailla temppuilu muistuttaa puujaloilla kävelyä.Juha Nurminen

Harjoitussalin katosta roikkuu trapetseja, ja seiniä reunustavat temppuilulaitteet. Tunnelma on hikinen, kun opiskelijat treenaavat yhtä aikaa omia sirkuslajejaan.

Pitkä nuori mies kävelee eteenpäin terästikkailla, tasapainottelee ja tekee nopeita hyppyjä. Kiharatukkainen nainen roikkuu renkaasta ja harjoittelee keksimäänsä uutta temppua, johon kuuluu näyttävä voltti.

Anniina Peltovaolla on seuraavaksi musiikkitunti. Sitä varten hänen pitää valmistella esitelmä kokeellista musiikkia tekevän brittisäveltäjän David Toopin tuotannosta. Tarkoitus on yhdistää musiikin teoriaa sirkuksen liikekieleen ja tehdä oma sävellys sekä lyhyt koreografia.

– Varsinkin opintojen alussa tämän kaltaiset tehtävät tuntuivat todella vaikeilta, mutta ovathan ne myös tosi kiinnostavia. Suomessa sirkuskoulussa ei tehty mitään vastaavaa, Peltovako sanoo.

Koulupäivät ranskalaisessa sirkuskoulussa kestävät aamuyhdeksästä iltakuuteen. Opetusohjelma on laaja. Peltovaon lukujärjestyksestä löytyy muun muassa akrobatiaa, tanssia, teatteria, dramaturgian opintoja ja anatomian kursseja.

Perinteikäs Académie Fratellini -sirkuskoulu toimii Pariisin pohjoispuolella Saint-Denis’ssä.
Perinteikäs Académie Fratellini -sirkuskoulu toimii Pariisin pohjoispuolella Saint-Denis’ssä.Juha Nurminen

Puitteet ovat hienot: koululla on useita suuria harjoitussaleja sekä 2 000-paikkainen sirkussali, jossa esityksiä järjestetään. Kyseessä on valtava pyöreä areena eli maneesi, jota ympäröivät nousevat katsomot. Esitysiltoina sali on aina viimeistä paikkaa myöten täysi.

Suurin osa opiskelusta tapahtuu koulun tiloissa, mutta luentoja pidetään myös läheisessä Paris 8 -yliopistossa. Valmistuvat saavat yliopistotutkinnon, joka vastaa taidealan kandidaattia.

Suomessa tarjolla on toisen asteen koulutusta ja ammattikorkeakoulussa lisäksi sirkuspedagogiikan opetusta. Suomalaisia vetääkin muun Euroopan sirkuskouluihin nimenomaan halu saada sellaista opetusta, jota Suomessa ei saa.

– Suomalainen sirkuskoulutus on teknisesti valtavan korkeatasoista, mutta opetus ei anna dramaturgisia työkaluja. Opiskelijat lähtevät hakemaan taiteellista oppia muualta Euroopasta, sanoo Uuden sirkuksen keskus Cirkon toiminnanjohtaja Riku Lievonen.

Peltovaon mielestä opetus Pariisissa on erinomaista. Opettajat ovat alansa huippuja ja paneutuvat huolella oppilaidensa taiteellisen ilmaisun kehittämiseen. Sekin auttaa, että koulu on arvostettu ja sen verkostot laajat.

– Me oppilaat voimme esimerkiksi pyytää yhteistyötä jonkun tietyn koreografin kanssa, ja koulu järjestää hänet sitten paikalle. En voisi toivoa mitään parempaa, Peltovako sanoo.

Opetus on myös varsin yksilöllistä, sillä Peltovaon vuosikurssilla on vain kahdeksan opiskelijaa. Koulutus kestää kolme vuotta – tai neljä, jos mukaan laskee valmentavan luokan, jonka Peltovakokin kävi.

 Koulun ylpeys on 2 000-paikkainen sirkusmaneesi, jossa koulun nykyiset ja entiset oppilaat esiintyvät.
Koulun ylpeys on 2 000-paikkainen sirkusmaneesi, jossa koulun nykyiset ja entiset oppilaat esiintyvät.Juha Nurminen

Kaikki Fratellini-akatemian sirkusoppilaat opiskelevat oppisopimuksella, mikä takaa heille pienen kuukausipalkan. Suomessa tällaista mahdollisuutta ei olisi ollut.

– Kieltämättä olen välillä haaveillut, että vitsi, jos tällainen koulu olisi ollut Suomessa! Toisaalta Ranskassa opiskelu on opettanut paljon. En enää valita täällä olosta, Peltovako nauraa.

Pariisi ei nimittäin ole helpoin kaupunki asua: kliseet kalliista ja kylmistä vuokrahuoneista, usein myöhästyvistä junista ja toistuvista lakoista pitävät paikkansa. Samalla Pariisi on kuitenkin inspiroiva ja vireä kulttuuri- ja sirkuskaupunki.

Peltovaon vuosikurssilla on vain kahdeksan opiskelijaa, ja ryhmä on tiivis.
Peltovaon vuosikurssilla on vain kahdeksan opiskelijaa, ja ryhmä on tiivis.Juha Nurminen

Musiikkitunti on päättynyt, ja oppilaat kokoontuvat salin reunalle. Päivän puheenaihe on seuraavalle päivälle suunniteltu opiskelijamielenosoitus, johon osallistumista sirkuskoululaiset harkitsevat.

Mielenosoittajat vastustavat Ranskan hallituksen aikeita nostaa Euroopan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja.

Peltovakoa suunnitelmat ärsyttävät, koska ne merkitsisivät monelle opiskelukaverille taloudellista katastrofia.

– Meidänkin vuosikurssillamme on opiskelijoita Ranskasta, Italiasta, Argentiinasta, Israelista ja [Ranskalle kuuluvasta] Uudesta-Kaledoniasta. Tuntuu epäreilulta, että osan koulumaksut voisivat nousta yhtäkkiä valtaviin summiin, Peltovako sanoo.

Suomalaisella opiskelijalla ei ole tästä huolta, sillä EU-kansalaisilla on oikeus hakeutua koulutukseen muihin jäsenmaihin samoilla ehdoilla kuin niiden kansalaiset. Britannian tilanne tosin on epäselvä, sillä vireillä oleva EU-ero voi vaikuttaa ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin.

Anniina Peltovako puhuu myös poliitiikkaa sujuvasti ranskaksi. Nasaali- ja suhuäänteet soljuvat niin oikeaoppisesti, että on vaikea uskoa, ettei Peltovako kolme vuotta sitten osannut sanaakaan ranskaa.

Ranska oli kuitenkin Academie Fratellinin opetuskieli, eikä moni opettajista ja kurssikavereista edes ymmärtänyt englantia.

Kielen opettelu onkin ollut ulkomailla opiskelun ehdottomasti vaikein asia, Peltovako sanoo.

– Opiskelin aluksi itse, mikä ei ehkä ollut tehokkain vaihtoehto. Toisaalta kaikki ympärilläni puhuivat koko ajan ranskaa, ja kyllähän siinä väkisinkin oppi, hän muistelee.

– Olin koko ensimmäisen vuoden todella väsynyt, kun pääsin iltaisin koulusta kotiin.

Sirkustaiteilija
Taiteilija Adele Fame esiintyi Cirque Arlette Gruss -sirkuksen näytöksessä Bordeaux'ssa tammikuussa 2015.Caroline Blumberg / EPA

Ranskassa sirkuksella ja myös sirkuskouluilla on pitkät perinteet. L’Académie Fratellini -koulu perustettiin yli 40 vuotta sitten. Sen tarkoituksena oli jakaa sirkusosaamista myös perinteisten sirkussukujen ulkopuolisille lahjakkuuksille.

Koulun opettajat ovat kaikki pitkän linjan ammattilaisia. Nuorallatanssista vastaava Isabelle Brisset on sirkusperheen kasvatti, joka on todistanut sirkustaiteen kehittymistä ja ammattimaistumista.

– Sirkusammattilaisuus on mahdollista yhä useammalle nuorelle, toisin kuin joskus uskallettiin haaveillakaan. Kun itse aloitin työt sirkuksessa, meihin suhtauduttiin kuin rosvojoukkoon, Brisset sanoo.

Sirkuskoulutus myös kansainvälistyy, sillä Ranskan sirkuskouluihin hakeutuu koko ajan enemmän opiskelijoita ulkomailta.

Moottoripyöräesitys
FMX-näytös Arlette Gruss -sirkuksessa Bordeaux'ssa tammikuussa 2015.Caroline Blumberg / EPA

Sirkuksen huippumaassa arvostetaan suomalaista sirkusosaamista, jota pidetään omaleimaisena. Suomalaiset sirkuslahjakkuudet saavat kehuja sinnikkyydestään.

– Suomalaiset ovat valmiita tekemään työtä. He ovat todella sisukkaita ja aikamoisia perfektionisteja, Brisset naurahtaa.

Hän uskoo, että nuorten kykyjen lähteminen maailmalle on suomalaiselle sirkukselle hyvä asia: Anniina Peltovaon tapaiset kyvyt vievät sirkusosaamista eteenpäin.

Fratellini-koulun opettaja Isabelle Brisset on itse kokenut sirkusammattilainen.
Fratellini-koulun opettaja Isabelle Brisset on itse kokenut sirkusammattilainen.Juha Nurminen

Peltovako itse haaveilee siitä, että löytäisi Fratellini-koulusta valmistuttuaan kiinnostavia projekteja Suomesta.

– Unelmoin siitä, että voisin palata Suomeen. Haluaisin luoda jotain niillä työkaluilla, joita olen Ranskasta saanut, Peltovako sanoo.

Millaisia kokemuksia sinulla tai läheisilläsi on muissa EU-maissa opiskelusta? Tule mukaan keskustelemaan! Kommenttien jättäminen on mahdollista klo 18 asti.

Lue Ylen tärkeimmät eurovaalijutut täältä. Ehdokkaasi voit etsiä Ylen vaalikoneella (siirryt toiseen palveluun).

Tilaa Ylen Eurooppa-kirje (siirryt toiseen palveluun) – Ylen Eurooppa-toimittajien henkilökohtaiset vinkit ja tunnelmat unionin ytimestä.

Lue myös:

Katriina Talaslahti teki jo 13-vuotiaana urasiirron, joka voi viedä hänet nyt Euroopan huipulle: "Kun kaikki meidän jengissä ovat maailman parhaita pelaajia, se tuo kilpailuhenkeä"

Arasta suomalaistytöstä sirkustähdeksi – Camilla Bäckman voisi opettaa viulunsoittoa, mutta valitsi kiertue-elämän maailman tunnetuimmassa sirkuksessa

Brexit tuo epävarmuutta ensi vuonna aloittaville suomalaisopiskelijoille – Erasmus ehkä uhattuna jo keväällä? Asiantuntijat vastasivat kysymyksiin

Lue seuraavaksi