WWF:n Kyykamera keräsi puoli miljoonaa katsojaa – supersuosittu Norppalive aukeaa seuraavaksi

WWF:n Varsinais-Suomeen asentama Kyykamera oli käynnissä kuukauden päivät.

WWF Luontolive
WWF kyykäärmelive
WWF:n kyykäärmekameraan luikerteli heti kameran avautumispäivänä kyykäärme.WWF

Ympäristöjärjestö WWF:n Luontoliven keväinen uutuus Kyykäärme-live osoittautui menestykseksi. Suora lähetys varsinaissuomalaiselta kyykäärmepesältä keräsi yli puoli miljoonaa katselijaa kuukaudessa.

– Ihmiset olivat todella kiinnostuneita. Kyykamera oli käynnissä huhtikuun ajan ja meillä oli yli puoli miljoonaa eri katselukertaa. Kuukauden aikana oli noin 140 000 eri käyttäjää. Tämä oli menestys siinä mielessä, että jos vertaa viime kesäiseen Norppaliveen, niin tämä oli 40 prosenttia Norppaliven katselumääristä. Se on älyttömän hieno tulos, WWF:n kehityspäällikkö Justus Hyvärinen kertoo.

Kyykäärme jakoi kuitenkin mielipiteitä. Verrattuna esimerkiksi suosittuun Norppaliveen, oli keskustelu varsin erilaista, kertoo WWF:n viestinnän asiantuntija Mari Paavoseppä. Hän tekee WWF:n sisältöjä sosiaaliseen mediaan.

– Suomalaisilla tuntuu olevan hyvin tunnepitoinen suhde kyykäärmeeseen. Tuntuu, että sellaista välimallin kommenttia ei oikein tähän kyykäärmeeseen ole. Keskustelut, joita me olemme seuranneet omilla sosiaalisen median tileillämme, ovat aika kahtiajakautuneita.

Kameraan on tallentunut huhtikuun aikana kyykäärmeiden lisäksi myös rantakäärmeitä.

Justus Hyvärinen

– Toisessa laarissa ovat ne ihmiset, jotka sanovat, että jos minun pihaani tulee kyykäärme, niin se saa lapiosta. Pelätään myös muun muassa lasten ja koirien puolesta. Sitten on porukka, joka sanoo, että kyyn kanssa on helppo elää rinnakkain ja että kyyn siirtäminen on helppoa. Usein tässä keskustelussa tuodaan kyyn postitiiviset hyödyt esille. Kyy esimerkiksi syö jyrsijöitä ja myyriä pienentäen niiden kantoja. Jyrsijöiden syömisen on muistutettu vaikuttavan myös punkkikantaan, kuvailee Paavoseppä keskusteluja.

Kyykäärme innosti keskustelemaan

Mari Paavoseppä kertoo, että Kyykäärme-liven keskustelu on ollut erilaista verrattuna esimerkiksi Norppaliveen tai WWF:n Luontoliven muihin kameroihin.

– Norppalivessä ihmiset halusivat hirveästi tietää itse lajista jotain. Kysyttiin, miten kauan norppa voi olla hengittämättä ja kuorsaako se. Sääksikamerassa ollaan kyselty munien selviämisestä pakkasella ja muutenkin kyselty paljon lajista itsestään. Käärmekamerassa ihmiset eivät kyselleet meiltä oikeastaan mitään, vaan ovat keskustelleet keskenään. Onko oikein, että kohdatessa kyykäärme tapetaan? Välillä keskustelu on mennyt aika kuumaksi ja ollaan hyvien tapojen vastaisestikin otettu kantaa muiden mielipiteisiin.

Keskusteluissa on Paavosepän mukaan ollut lähinnä yksityisihmisiä. Jos keskustelua on käyty esimerkiksi WWF:n omilla Facebook-sivuilla, on se hetkittäin voinut olla hieman vinoutunutta.

– Emme mainosta julkaisujamme, joten voimme olettaa, että keskustelijat seuraavat sivujamme ja sisältöjämme. Tällöin luontomyönteisyys varmasti keskusteluissa korostuu. Toisaalta siellä on ollut kommentteja, joissa luontoihmisenä itseään pitävät ovat ilmaisseet, että raja kulkee kyykäärmeissä.

Kamera sijaitsi Varsinais-Suomessa

Justus Hyvärisen mukaan Kyykameran suosio kertoo siitä, että suomalaisilla on suhde kyykäärmeeseen.

– Ajattelimme, että kyytä olisi hyvä tehdä tutummaksi suomalaisille. Livekamera luonnossa on siihen aika hyvä konsti. Kamera ei häiritse eläintä ja me saamme tarkkailla sen luontaista käyttäytymistä. Pointtina on, että jos kyytä ei häiritä, niin se ei ole aggressivinen. Pureminen on niiden vihoviimeinen puolustuskeino. Niitä kannattaa toki varoa, mutta vainoamiseen ei ole syytä, Hyvärinen painottaa.

WWF asensi kameran tiedettyyn käärmeiden pesäpaikkaan Varsinais-Suomessa. Keväällä käärmeet heräävät talvihorroksesta ja lähtevät liikkeelle.

Suomalaisilla tuntuu olevan hyvin tunnepitoinen suhde kyykäärmeeseen. Tuntuu, että sellaista välimallin kommenttia ei oikein tähän kyykäärmeeseen ole.

Mari Paavoseppä

Takuita käärmeiden näkemisestä ei ollut WWF:lläkään.

– Asensimme kameran ja aloimme itsekin seuraamaan lähetystä, että näkyykö niitä käärmeitä. Kameraan on tallentunut huhtikuun aikana kyykäärmeiden lisäksi myös rantakäärmeitä, Hyvärinen kertoo.

Käärmeet aktivoituvat lämmön mukaan, koska ne ovat vaihtolämpöisiä. Lämpiminä päivinä käärmeitä saattoi nähdä useammankin, kylminä päivinä pesällä oli hiljaista.

Kyykameran uudelleen aktivoimisesta ei ole tehty WWF:llä vielä päätöstä.

– Kyykamera oli käynnissä kuukauden päivät, koska käärmeiden herääminen tapahtuu keväisin. Toivotaan, että ensi kesänä tehdään vastaava. Kyllä vaikuttaa ainakin siltä, että kiinnostusta olisi.

Paavoseppä vinkkaa, että vaikka Kyykamera sulkeutuikin, niin Norppalive on pian avautumassa.

– Kävimme juuri asentamassa kalliolle kameran ja se avautuu yleisölle seuraavaksi.

Lue lisää:

On mielenkiintoista seurata, kun pitkään aikaan ei tapahtu yhtään mitään – Kokosimme Suomen luonnon rauhallisimmat livelähetykset

Pullervo-norpalle luikertelee kilpailija Varsinais-Suomesta: WWF:n kyykäärmelive alkoi