Sangennet 20–40-vuodehizennu, ga vuota verenpainehen nouzendua

Suomes läs puolet nenga kaksikymmenvuodehizis miehis da joga kolmas naine ollah vähäzel libo enämbäzel sangennuot.

Yle Uudizet karjalakse
Miehen jalat henkilövaa'alla
Ismo Pekkarinen / AOP

Uvven tutkimuksen mugah hil’l’akkazin kerävyi paino 20–40-vuodehizil jo ennepäi voibi sanuo tulieloih verenpainehprobliemoih näh. Hos ylimiärähisty painuo ei olis kerävynnyh äijiä, ga dielo täs on painonkehityksen suunnas da vahtis.

Journal of the American Heart Association -lehtes (siirryt toizeh palveluh) (siirryt toiseen palveluun) jullatut tulokset pohjavutah 3 300 kitailazen tervehystiedoloih vuozil 2004–2015. Kaikkien ozanottajien verenpaineh da painoindeksu miärättih kačondan aigua 4–11 kerdua.

Tuloksien perustehel tazaine sangenemine merkiččis läs 2,5-kerdastu korgien verenpainehen riskua verraten niilöih ozanottajih, kudamien paino pyzyi enimyölleh endizenny. Sangenemine rottoh da äijäl yhtyi vie suurembah, kai 11-kerdazeh riskah, nenga ozutetah tulokset.

Ylimiärähizen painon da sangevuon täh voibi roita korgiedu verenpainehtu, ga nygöi huomatut yhtevyöt nävytäh ozanottajien painoindeksas rippumattah. Vikse kui liijat kilot, mugai iče sangenemine da sen vauhti voijah sanuo verenpainehprobliemoin riskah näh.

Suomes läs puolet nenga kaksikymmenvuodehizis miehis da joga kolmas naine ollah sangiettavat libo sangiet.

Painonnousu 20–40-vuotiaana ennakoi verenpaineen kohoamista