Viekö ilmastonmuutos yöunet? Voit hyvittää koko vuoden päästöt omalla hiilinielulla, ja näin pääset alkuun

Metsän hiilinieluna pitäminen ei ole pelkkää viherpiipertämistä. Kohta niiden ylläpitämiseen saattaa saada myös valtion tukea.

hiilinielut
Pieni männyntaimi metsässä.
Mitä enemmän puuston kokonaismäärä metsässä lisääntyy, sitä enemmän vuosittainen kasvu lisääntyy ja hiilivarasto kasvaa. Yleensä kasvun hidastuminen ei ole pitkään aikaan odotettavissa, koska iso osa Suomen metsistä on nuoria.Timo Sihvonen / Yle

Mitä jos voisit sitoa vuoden hiilidioksidipäästöt muutaman hehtaarin metsäläntillä? Antamalla metsän kasvaa voi nimittäin suoraan taistella myös ilmaston lämpenemistä vastaan.

Useampi kuin joka kymmenes suomalainen omistaa metsää, mutta aika harva ajattelee omistuksiaan muuten kuin taloudellisesti tai virkistystarkoituksessa.

Isoimpia teemoja tämän hetken ilmastokeskustelussa ovat lihan syöminen, pikamuoti ja lentäminen. Esimerkiksi Finnair avasi vuoden alussa mahdollisuuden maksaa muutaman euron päästöhyvitystä lennoista. Niiden määrää on kuitenkin pidetty liian pieninä, ja ympäristörahoitusyhtiön kautta kulkeva hyvitys saattaa tuntua etäiseltä.

Merkittävä ilmastoteko on kuitenkin lähempänä kuin kuvittelitkaan, eikä sinun tarvitse tehdä välttämättä yhtään mitään. Hankkimalla pienen palan metsää tai suota olet jo pitkällä.

Neljällä hehtaarilla hyvität vuoden päästöt

Metsä nielee hiiltä puiden kasvaessa yhteyttämisen myötä. Yhteyttämisessä kasvit tuottavat hiilidioksidista ja vedestä sokeria sekä happea auringon valon avulla. Samalla hiili varastoituu kasveihin.

Suomalaisen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat 10 tonnia vuodessa. Vastaavasti hehtaari suomalaista metsää sitoo vuodessa keskimäärin tonnin hiiltä, joka on hiilidioksidina hieman yli kolminkertainen määrä, noin 3,7 tonnia. Näin yhden ihmisen vuosittaiset hiilipäästöt sitoutuvat jo muutaman hehtaarin kokoisessa metsään.

Metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että usein ihmiset eivät ymmärrä, kuinka yksinkertaista hiilinielun kasvattaminen on. Hän uskoo tämän johtuvan siitä, että metsäteollisuus ei pitäisi hakkuiden pienentämisestä ja puun tarjonnan heikkenemisestä.

Mutta millä perusteella metsän omistaminen hyvittää hiilijalanjälkeä? Metsähän sitoisi hiilidioksidia joka tapauksessa. Metsänomistajana sinä kuitenkin päätät sen, kaadatko metsän vai annatko hiilinielun kasvaa.

Nuoria mäntyjä ja kelopuu.
Suomalaisia metsänomistajia on noin 632 000, jos mukaan lasketaan kaikki yhteismetsän omistajat ja vähintään kahden hehtaarin tilat.Timo Sihvonen / Yle

Oman metsäkiinteistön omistaminen on varsin helppoa, jos sen antaa kasvaa hiilinieluna. Isompia hoitotoimia ei tarvitse tehdä välttämättä moneen kymmeneen vuoteen. Usealle suomalaiselle metsää tulee perinnön kautta, ja jopa puolet metsänomistajista onkin perinyt metsänsä.

Yleensä metsän hankkimiseen tarvitsee muutamia tuhansia euroja hehtaaria kohden (siirryt toiseen palveluun) (Maaseudun Tulevaisuus). Etelä-Suomen metsät ovat nopeamman kasvutahdin takia yleisesti ottaen kalliimpia kuin pohjoisessa, ja hehtaarihinnat voivat nousta yli 10 000 euroon.

Hinta määräytyy paljolti puuston perusteella, eli onko metsässä tukki- vai kuitupuuta. Myös metsätilan sijainti, maasto ja teiden kunto vaikuttavat hintaan.

Metsäkeskuksen metsätilarakenteen johtavan asiantuntijan Antti Pajulan mukaan Suomessa tehdään vapailla markkinoilla vuosittain noin 4 000 kauppaa metsätiloista.

Tällä hetkellä metsät hinnoitellaan täysin taloudellisesta näkökulmasta, eikä hiilen sidonta näy metsien hinnoissa. Tulevaisuudessa voi kuitenkin olla toisin. Esimerkiksi tukirahat voisivat nostaa myös tällä hetkellä vähemmän kannattavien metsien hintoja.

Pukkalan mukaan hiilinielujen tukemisesta on puhuttu valtion tasolla. Luultavasti menee vielä pitkään, ennen kuin asia menee poliittisen prosessin läpi käytäntöön. Toisaalta kansainvälinen päästökauppa saattaa kääntyä hiilinieluna toimivien metsien eduksi.

– Jos päästöoikeuksien hinta nousee, valtion kannalta voisi olla edullisempaa, että se tukisi hiilen sitomista yksityismetsiin. Kun hiilipäästöjen hinta nousee riittävästi, niin tästä tulee ihan realistinen vaihtoehto. Aika lähellä ollaan jo sitä tilannetta, Pukkala sanoo.

Näin kannat hiilesi kekoon

Kaikista helpointa on ostaa osuus yhteismetsästä. Suomesta löytyy jo kaksi hiilinieluina pidettävää yhteismetsää. Yhteismetsä mahdollistaa oman metsän omistuksen myös kaukana asuvalle kaupunkilaiselle, jolla ei ole kokemusta metsänhoidosta.

Suomussalmelta kotoisin oleva Aleksi Luukkonen perusti veljensä kanssa kotikylälleen hiilinieluksi tarkoitetun yhteismetsän. Mukaan on ilmoittautunut jo muitakin ihmisiä.

Luukkosten yhteismetsä ei kuitenkaan ole täysin suojelumetsä. Metsästä halutaan hyödyntää myös puuta, etenkin järeää sahatavaraa. Ajatuksena on kuitenkin erityisesti metsämäisyyden säilyttäminen ja avohakkuiden estäminen.

– En tiedä, ollaanko tässä edellä aikaa vai onko tämä juuri hyvä ajoitus. Palautteen perusteella tuntuu, että tämä osuu hyvin ajankohtaiseen keskusteluun, Luukkonen sanoo.

Kitukasvuisia puita suolla.
Yksittäinen maanomistajakin voi palauttaa liian karuksi osoittautuneen ojitetun suometsän luonnontilaan ja hiilinieluksi.Timo Sihvonen

Suorimman ilmastovaikutuksen saa metsän kiertoa pidentämällä, eli jättämällä normaalisti hakkuuvaiheessa olevan metsän kasvamaan. Näin hiilivarastot pysyvät metsään sitoutuneena. Tällainen metsä on ikävä kyllä kaikista kalleinta. Etelä-Suomessa hinta voi olla jopa yli 20 000 euroa hehtaarilta.

Kuitenkin ilmaston kannalta parasta olisi metsittää puutonta aluetta, mutta silloin täytyy nähdä paljon vaivaa usean vuoden ajan taimikoiden hoitamisessa. Niiden hiilinielut kasvavat ensimmäiset parikymmentä vuotta hitaasti.

– Suomessa ei ole maksettu muutamaan vuoteen tukia puuttomien alueiden metsittämisestä. Luulen, että tilanne muuttuu tulevassa kestävän metsätalouden rahoituslaissa. Sille on laaja tuki, ja hiilinieluista on puhuttu paljon, Metsäkeskuksen metsätilarakenteen johtavan asiantuntijan Antti Pajula kertoo.

Pelkästään metsät eivät toimi hiilinieluina, vaan myös suot imevät hiilidioksidia sisäänsä yhtä lailla. Puutonta suota saa tällä hetkellä vielä puoli-ilmaiseksi, sillä se on joutomaata metsätalouden kannalta.

Eräs tapa on palauttaa heikkotuottoiseksi osoittautunut metsitetty suo luonnontilaan. Tällöin turpeen hajoaminen loppuu ja se alkaakin kasvamaan. Samalla suo muuttuu hiilen lähteestä hiilinieluksi.

Lähteenä myös Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen

Jutun faktalaatikkoon on täsmennetty 15. toukokuuta, että kyse koko tukkipuun biomassasta, ei pelkästään rungosta.

Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala osallistui keskusteluun nimimerkillä Pohjoisen puumies.

Lue myös:

Metsä Groupin miljardi-investoinnit kiihdyttäisivät hakkuita – Tutkija: Suomen metsien kyky sitoa hiilidioksidia heikkenisi vuosikymmeniksi

Suomen laskelmat metsien hiilinieluista eivät kelpaa sellaisenaan EU-työryhmälle

Metsien hiilinielujen kasvattaminen voi altistaa puut tuholaisille

Ilmastopaneeli: Ennusteet metsien hiilinielun kehittymisestä poikkeavat valtavasti toisistaan