Lahtelaisten rakastama torikauppias Helmi Mynttinen jäi eläkkeelle – "En ikävöi torille, 55 vuotta riitti"

Torikaupan tunnettu veteraani ei valvo enää öitä leipoen. Kuuluisia keitinpiirakoita myyvät nyt seuraavat sukupolvet.

torikauppa
Helmi Mynttinen, eläkkeelle jäänyt torikauppias.
Torielämä jäi taakse, kun Helmi Mynttinen jäi eläkkeelle toukokuun alussa. Mikko Tuomikoski / Yle

Helmi Mynttinen, 82,ottaa vieraan vastaan kotonaan Asikkalassa ja hymyilee.

– Mikäpä tässä, katselen televisiota ja oravaa, joka käy tuossa pihapuussa syömässä.

Mynttinen on tehnyt uran, jollaista ei Suomessa usein tule vastaan. Hän aloitti Lahdessa torikauppiaana vuonna 1964 ja jäi 55 vuoden työrupeaman jälkeen kahdeksankymppisenä eläkkeelle. Mynttinen on myynyt jo useammille lahtelaissukupolville keitinpiirakoitaan, joista hänet tunnetaan.

Kovat ajat ja asuntovelka ajoivat perheenäidin torille

Mynttisen nuori perhe joutui 1960-luvun alkupuolelle kovan paikan eteen.

– Mieheni oli Upolla töissä ja ajat olivat huonot. Hän joutui tekemään nelipäiväistä viikkoa ja meillä oli velaksi ostettu talo ja neljä lasta.

Mynttinen päätti tarttua tuumasta toimeen. Ratkaisu löytyi läheltä.

– Meillä oli naapurissa torikauppias ja siitä sain idean yrittää torikauppaa.

Mynttisen ensimmäinen myyntiartikkeli oli itsetehdyt karjalanpiirakat, joiden tekemisen hän oppi äitipuoleltaan. Sitten tulivat pullat ja kakut.

Viimeisenä valikoimaan tulivat keitinpiirakat, joista Mynttinen oli erityisen tunnettu.

– Viipurista Lahteen muuttanut Kaisa Lätti opetti minulle keitinpiirakoiden tekemisen. Kävin hänen kotonaan saamassa oppia. Hänen tyttärensä myivät myös torilla piirakoita, eikä heille tietenkään saanut sanoa, mistä olin oppini saanut, naurahtaa Mynttinen.

Ohut kuori ja oikeat mausteet

Kaupasta ostetut lihapiirakat ovat usein paksukuorisia ja pullavia, eikä täytettä ole juuri nimeksikään. Mynttisen piirakat ovat toista maata.

– Kuoren pitää olla ohut ja täytettä pitää olla kauhallinen, ei lusikallinen, muistuttaa Mynttinen.

Mynttisen valikoimasta löytyvät edelleen perinteiset liha-, muna-riisi-, kaali- ja omenakeitinpiirakat, sillä hänen tyttärensä jatkaa äidin jalanjäljissä.

– Kaalipiirakka on monelle oikein sellainen intohimo ja omenapiirakan täytteenä olleen hillon tein aina itse, kertoo Mynttinen.

Torikauppa on hiljentynyt vuosien myötä

Helmi Mynttinen muistelee, että aikoinaan Lahden kauppatorilla oli yli kymmenen piirakan myyjää. Nykyään vain yksi.

– Nykyään vain kuukausimarkkinat ovat sellainen päivä, että kannattaa tehdä vähän enemmän. Muuten kauppa on vain juuri ja juuri kannattavaa, pohtii Mynttinen.

Aamulla kun katsoi ulos, niin tiesi jo, millainen menekki tulee olemaan.

Helmi Mynttinen

Niinpä piirakanmyyjää ei löydä torilta enää välttämättä joka arkipäivä, sillä piirakat eivät synny itsestään.

– Ensin pitää kantaa ainekset kotiin ja sitten herätään yhden, kahden aikaan tekemään piirakoita, jotta ovat aamulla valmiita. Siinä on paljon kovaa työtä, kertoo Mynttinen.

Oma lukunsa on oikukas sää, jolla on suuri vaikutus kaupankäyntiin.

– Aamulla kun katsoi ulos, niin tiesi jo, millainen menekki tulee olemaan.

Helmi Mynttinen myymässä torilla.
Helmi Mynttinen Lahden torilla vuonna 2015.Yle

Kolmen polven piirakkaleipurit

Helmi Mynttinen ei ikävöi enää torille. 55 vuoden rupeama riitti.

– Enää ei ole ikävä torille, enkä myöskään ryhdy leipomaan piirakoita. Kaipa tässä tuli mitta täyteen, naurahtaa Mynttinen.

Pitkän uran tehnyt torikauppias kuitenkin iloitsee siitä, että tytär jatkaa perinnettä.

– Hänellä on kyllä hyvät piirakat ja tyttärentytärkin on mukana aina markkinapäivinä eli meillä on leipureita kolmessa polvessa, myhäilee Mynttinen.

Mynttinen on pitkän uransa aikana ehtinyt saada paljon asiakkaita ja ystäviä - harvalla torikauppiaalle on oma fanisivu Facebookissa.

Vuonna 2017 torikauppias oli pitkään poissa lonkkaleikkauksen vuoksi. Helmin paluu torille oli eräänlainen tapaus, mistä kerrottiin Ylen Facebook-videossa (siirryt toiseen palveluun).