Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mustien keuhkojen maa

Intialaiset hengittävät maailman saastuneinta ilmaa. Ilmansaasteet tappavat joka päivä tuhansia ihmisiä. Lääkäreiden mielestä päättäjien pitäisi ymmärtää, että nyt on hätä. Tämä on Ylen Intia-sarjan toinen osa.

KOLKATA. Oireet alkoivat lähes samalla hetkellä, kun Katha Karar, 18, laski jalkansa ulos lentokoneesta. Hän oli palaamassa lomalta pohjoisesta takaisin kotiin Kolkataan.

Henkeä ahdisti. Yskitti. Päätä särki, ja kuumekin alkoi nousta. Ylhäällä vuorilla henki oli kulkenut lumesta ja pakkasesta huolimatta. Kaupungissa olo vain paheni.

Karar tiesi täsmälleen, mistä oli kysymys.

Hän on ollut sairaana jo vuosien ajan. Välillä enemmän, välillä vähemmän. Viimeiset kaksi vuotta, lukion tärkeimmät vuodet, oireet ovat olleet jatkuvia.

Katha Karar on käynyt viime vuosina lääkärillä kaksi kertaa viikossa. Kolkatan ilmansaasteet saavat hänen keuhkonsa oireilemaan.

Syynä tähän kaikkeen on hänen kotikaupunkinsa Kolkatan ilma. Se on tappavan likaista.

Nyt Karar istuu taas keuhkoklinikan odotushuoneessa kädessään lääkärin antama hoito-ohje. Ääni kulkee vain vaivoin, ja nieleminen on hankalaa.

A4-arkki on kirjoitettu täyteen tekstiä. Lääkärin koukeroiden seasta erottuvat sanat astma, allergia, kaksi kertaa päivässä ja nenäsumute.

Keuhkolääkäri Arup Halderin mukaan Kararilla on jälleen nielutulehdus. Hoitona on antibioottikuuri. Sen lisäksi Karar käyttää jatkuvasti hengittämistä helpottavia lääkkeitä.

– Se on osa päivittäisiä toimia. Syöt, käyt vessassa, käytät inhalaattoria, Karar sanoo.

Hän on juuri päässyt verhon takaa tarkastuksesta. Vastaanotto on pieni, mutta Halder on tunnettu erikoislääkäri. Siksi kivijalkahuoneistossa on tunkua etenkin talvisin. Silloin kaupungin ilmanlaatu on pahimmillaan.

Kolkatan ilma on täynnä pienhiukkasia, kaasuja ja kemikaaleja, jotka kulkeutuvat Kararin ja 4,5 miljoonan muun kaupunkilaisen kehoon jokaisella hengenvedolla. Mittausten perusteella ilma oli viime vuonna keskimäärin kahdeksan kertaa saastuneempaa kuin mikä olisi turvallista.

Osa hiukkasista pysähtyy kurkkuun ja keuhkoputkeen, kaikkein pienimmät pääsevät aina verisuoniin saakka. Yhdessä ne aiheuttavat hengitystieoireita, altistavat tulehduksille, syöville ja lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien mahdollisuutta. Ilmansaasteisiin on yhdistetty kymmeniä sairauksia nuhasta keuhkosyöpään ja sydäninfarktiin.

Tätä kautta saasteet myös tappavat.

Arvostetussa lääketieteen julkaisussa The Lancetissa julkaistiin viime vuoden lopussa laaja tutkimus Intian ilmansaasteisiin linkitetyistä kuolemista. Sen mukaan vuoden aikana 1,24 miljoonaa intialaista kuoli ennenaikaisesti ilmansaasteiden aiheuttamiin sairauksiin.

Ilmansaasteet ovat hiljainen tappaja, sanoo lääkäri Arup Halder. Hänen vastaanotollaan on ruuhkaa etenkin talvisin.

Vielä muutama vuosikymmen sitten 18-vuotias Karar olisi ollut epätyypillinen keuhkopotilas.

Tuolloin selvästi suurin osa intialaisista keuhkosairaista oli tupakoijia, yleensä tukevasti keski-ikäisiä miehiä. Nyt lääkäriin päätyy yhä nuorempia, ja yhä harvempi heistä polttaa tupakkaa.

Tunnettu delhiläinen keuhkolääkäri Arvind Kumar on sanonut, että intialaisten keuhkot ovat muuttuneet vaaleanpunaisista mustiksi.

Myös Halder on nähnyt, kuinka potilaita saapuu koko ajan enemmän.

– Hoidon kannalta ongelma on siinä, että ilmansaasteisiin ei ole lääkettä, hän sanoo.

Yskää ja rinnan ahdistusta voi hoitaa, mutta lääkäri tai lääkkeet eivät kykene poistamaan taudin aiheuttajaa. Ainoa keino olisi muuttaa pois. Sitä Halder on suositellut Katha Kararille.

– Se on tällä hetkellä paras ratkaisu. En voi tehdä täällä, mitä haluaisin. Terveys on vaurautta, kuten me sanomme. Se pitää asettaa etusijalle, Karar sanoo.

Mutta Intiasta on jo vaikea löytää puhdasta paikkaa. Vain noin prosentti 1,34 miljardista intialaisesta hengittää puhdasta ilmaa, käy ilmi Yhdysvaltain avaruushallinnon NASA:n satelliittikuvista.

Satelliittikuvien perusteella intialaisten hengitysilma on maailman saastuneinta. Sen ovat osoittaneet myös monet muut viime vuosina julkaistut tutkimukset.

Yksi uusimmista on ympäristöjärjestö Greenpeacen viimevuotinen listaus. Sen mukaan maailman kolmenkymmenen saastuneimman kaupungin joukkoon mahtuu 22 intialaiskaupunkia.

Kehnointa ilma oli viime vuonna Gurgaonissa ja Ghaziabadissa, jotka sijaitsevat pääkaupunki Delhin liepeillä Intian pohjoisosissa. Maan itäosissa sijaitseva Kolkata ylsi sijalle 23.

Kuumana kevätpäivänä kaupungin yllä leijaileva saastesumu sekoittuu helleutuun. Ajay Mittal seisoo kollegansa kanssa risteyksessä keskellä Kolkatan keskustaa. Autojen, kävelijöiden ja mopojen soppa velloo hänen ympärillään hallitussa kaaoksessa.

Mittal työskentelee Kolkata Clean Air -järjestössä, yhdessä monista, jotka kampanjoivat puhtaamman ilman puolesta.

Hänellä on kädessään pieni musta laatikko, joka mittaa ilmanlaatua reaaliaikaisesti. Työtoveri kirjaa lukemat muistiin.

Kolkata Clean Air tekee jatkuvasti omia ilmanlaatumittauksiaan, sillä kaupungissa on pikään ollut vain kaksi viranomaisten asentamaa mittaria. Toukokuun alussa mittareita saatiin viimein viisi lisää.

Nekin on sijoitettu taktisesti suhteellisen puhtaisiin paikkoihin, Mittal huomauttaa. Puistoihin ja kauas risteyksistä.

Kuluu joitain minuutteja, ja vihkon sivu täyttyy merkinnöistä: PM2,5 - 30. PM10 - 92.

Numerot vaikuttavat koodilta, mutta kyse on pienhiukkasista ja niiden pitoisuuksista hengitysilmassa. Toisin sanoen, siitä miten puhdasta tai saastunutta ilma on.

Ilmanlaatua mitataan yleensä juuri niin kutsuttujen PM2,5-hiukkasten avulla. Ne ovat pienen pieniä hiukkasia, joiden läpimitta on alle 2,5 mikrometriä. Eli kaksi ja puoli millimetrin tuhannesosaa.

PM2,5-hiukkasia pidetään terveydelle vaarallisimpina, koska ne pääsevät tunkeutumaan kaikkiin keuhkojen osiin. Siksi niiden pitoisuutta käytetään osoittamaan, kuinka haitallista hengitysilma on terveydelle.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan ihmisten on turvallista hengittää ilmaa, joka sisältää PM2,5-hiukkasia alle 10 mikrogrammaa kuutiometriä kohden. Kyse on vuoden keskiarvosta. Vuorokaudessa pitoisuus ei saisi ylittää 25 mikrogrammaa kuutiossa ilmaa.

Nyt vihkoon kirjataan intialaisittain maltillisia lukemia. Se johtuu osin vuodenajasta, osin siitä, että ei ole pahin ruuhka-aika.

Silti hiukkaspitoisuudet ovat samalla tasolla kuin Helsingissä pahimpina päivinä saasteisimmissa paikoissa. Ne löytyvät vilkasliikenteiseltä Mechelininkadulta ja pientaloalueelta Vartiokylästä, missä ilmaa likaavat saunat ja takat.

Intiassa, kuten muuallakin maailmassa, ilmansaasteet ovat pahimmillaan talvella. Silloin tuulet laantuvat ja kylmä, seisova ilma luo kaupunkien ylle saastekuplan.

Suuri osa Intian saasteisimmista kaupungeista sijaitsee maan pohjoisosissa. Siellä ilmansaasteet jäävät helposti paikoilleen, koska ne eivät pääse Himalajan vuoriston yli.

Saastevyöhykkeellä sijaitsevat muun muassa pääkaupunki Delhi sekä saastuneimpien kaupunkien listan kärjessä keikkuvat Gurgaon ja Ghaziabad. Niissä molemmissa ilma oli viime vuonna keskimäärin 13 kertaa saasteisempaa kuin mikä olisi WHO:n mukaan turvallista.

Ajay Mittal ja Gargi Kea mittaavat Kolkatan keskustan ilmanlaatua. Kaupunkiin saatiin juuri viisi uutta virallista mittaria. Aiemmin niitä on ollut vain kaksi.

Ilmansaasteet ovat epäseksikäs tappaja.

Kukaan ei astu ulos ja kuole samantien tienvarteen. Ihmiset menehtyvät vuosien mittaan erilaisiin sairauksiin. Elinikä lyhenee ja elämänlaatu kärsii.

Tämä on Kolkata Clean Airia perustamassa olleen Mittalin mukaan suurin ongelma ilmansaasteiden vastaisessa taistelussa. Jos sama määrä ihmisiä kuolisi silmiemme edessä jonkin muun syyn takia, emme suhtautuisi asiaan näin välinpitämättömästi, hän sanoo.

– Jos näkee jonkun kuolevan auto-onnettomuudessa, se koskettaa. Mutta jos joku kuolee hitaasti kehittyviin hengitystie- tai sydänoireisiin, se on vähemmän koskettavaa.

Silti saasteet tappavat moninkertaisesti verrattuna tie­liikenne­onnettomuuksiin.

Intian teillä kuolee päivässä noin 400 ihmistä, kun saasteet vaativat päivittäin noin 3 400 ihmishenkeä.

Pienhiukkasten vuosikeskiarvon ohella merkitystä on myös vuorokauden lukemilla. Viime talvena Kolkata oli ajoittain Intian saasteisin suurkaupunki.

Vaikka saasteista jo puhutaan Intiassa, kukaan ei tunnu ottavan tilannetta kyllin vakavasti, Mittal sanoo.

– Ihmiset juoksevat maratoneja. He luulevat, että se tekee hyvää heidän terveydelleen, mutta hengästyessään he vetävät yhä enemmän saasteita keuhkoihinsa.

Järjestöjen mukaan Intian pitäisi aikailematta myöntää, että sillä on hätä. Samaa sanovat lääkärit. Hallituksen pitäisi julistaa kansallinen hätätila, he ovat vaatineet. Vain silloin ihmiset ymmärtäisivät, miten vakavasta asiasta on kyse.

Sen sijaan Intian johto on pitkään vähätellyt saasteiden vaaroja. Juuri vaalit voittaneen Narendra Modin ensimmäisen hallituksen ympäristöministeri, lääkäri Harsh Vardhan on sanonut, ettei ole olemassa varmaa näyttöä, että ilmansaasteet aiheuttavat kuolemia.

Katha Karar ja Arya Bose joutuvat käyttämään maskia lähtiessään ulos. Paikallisviranomaiset ovat arvioineet, että 70 prosenttia kolkatalaisista kärsii keuhko-oireista.

Keuhkosairauksien vastaanotoilla sen sijaan luotetaan kansainvälisiin tutkimuksiin.

– Ilmansaasteet ovat hiljainen tappaja, sanoo Katha Kararia hoitava lääkäri Arup Halder.

Ne myös kurittavat Intiaa taloudellisesti. Ilmansaasteiden vuoksi menetetty työvoima ja terveydenhoitokulut tuottavat Intialle vuosittain noin 200 miljardin euron laskun, arvioi Maailmanpankki.

Halder toivoisi, että olisi olemassa helppo testi, jolla osoittaa, että potilaan taudin aiheuttavat ilmansaasteet. Tai tapa mitata saastepitoisuuksia ihmiskehossa.

Mutta kumpikaan ei ainakaan vielä ole mahdollista.

Kararin jälkeen Halder ottaa tutkittavakseen viisivuotiaan Arya Bosen. Poika istuu ahtaan tutkimushuoneen tuoliin ja avaa suunsa tottuneesti.

Kolmevuotiaana Arya Bose kuorsasi ja niiskutti. Hänen äitinsä ei aluksi ymmärtänyt, että oireet saattoivat johtua ilmansaasteista. Nyt poika voi jo paremmin.

Aaaaa, kuuluu kadulle asti. Suuret silmät tuijottavat Halderia, joka osoittaa valolla pojan nieluun.

Kaikki vaikuttaa olevan paremmin. Kuorsaus ja yskä ovat loppuneet. Äiti Paramita Bose on helpottunut.

Hän ei edes aluksi tajunnut, että lapsi oli niin kipeä.

Oireet alkoivat, kun poika oli kolmevuotias. Nenä vuoti ja silmät kutisivat.

Aluksi Paramita Bose ei kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota.

Sitten hän luki asiasta netistä ja tajusi, että Aryan oireet saattoivat johtua ilmansaasteista.

Lääkäri Halderin mukaan on varsin tyypillistä, että oireista ei osata tehdä oikeaa johtopäätöstä. Moni saattaa epäillä, että saasteilla on tekemistä nuhan tai hengenahdistuksen kanssa, mutta he eivät ajattele asiaa enempää. Harva ymmärtää, että oireet voivat pahimmillaan vauhdittaa kuolemaa.

Arya Bose käyttää nyt ulkona hengitysmaskia. Kun oireet olivat pahimmillaan, hän ei voinut mennä lainkaan kouluun. Poika itse oli siitä lähinnä mielissään.

Saasteisissa kaupungeissa elävät lapset ovat aikuisia suuremmassa vaarassa, koska heidän keuhkonsa eivät ole vielä kehittyneet. Lisäksi he ovat aktiivisia ja hengittävät siksi kiivaammin. Myös jo pelkkä pituus vaikuttaa: lapset liikkuvat matalalla autojen pakoputkien lähellä.

Jätteiden polttaminen likaa Intian kaupunkien ilmaa. Parempi jätehuolto ja kierrätysjärjestelmä vähentäisivät paitsi roskaamista, myös ilmansaasteita.

Juuri liikenne aiheuttaa merkittävän osan Intian kaupunkien ilmansaasteista. Kolkatan tukkoisilla kaduilla on vaikea uskoa, että Intiassa on vielä verrattain vähän autoja.

Uusimpien, vuoden 2015 tilastojen mukaan tuhatta intialaista kohden maassa oli 22 autoa. Yhdysvalloissa autojen määrä oli vastaavasti 821 ja Suomessa 553 tuhatta asukasta kohden.

On selvää, että Intian hiljalleen kasvava keskiluokka haluaa tulevaisuudessa enemmän omia autoja.

Se tarkoittaa lisää moottoreita ja lisää ilmansaasteita.

Vastapainoksi tarvittaisiin toimivampaa joukkoliikennettä, joka houkuttelisi kaikenlaisia matkustajia.

Yksi mahdollinen ratkaisu Kolkatan saasteisiin kolisee risteykseen autojen keskeltä. Se rämisee ja pomppii, mutta maksaa käyttäjälleen vain seitsemän rupiaa eli noin yhden eurosentin.

Kolkatan raitiovaunulinjasto on Intian ainoa. Sen uudistaminen voisi olla kaupungille yksi helppo askel puhtaampaan kaupunkiliikenteeseen. Vaunut kulkevat sähköllä, ja sitä voitaisiin tuottaa vähäpäästöisesti.

Samaa toivoo vaunun ovella roikkuva konduktööri Swapan Poddar.

– Raitiovaunut pitää säästää, sillä saasteiden määrä kaupungissa kasvaa. Se on meille vaarallista, hän sanoo.

Poddar on yksi niistä, jotka hengittävät liikenteen päästöjä joka työpäivä. Pakoon ei pääse.

Mutta raitiovaunun tulevaisuus on vaakalaudalla. Viime aikoina raitioteitä on ajettu alas. Neljä linjaa on suljettu, ja jäljellä on enää kahdeksan. Nyt järjestöt haluaisivat saada aikaan kansanliikkeen raitiovaunujen puolesta.

Lukiolaisten mielestä Kolkatan raitiovaunujen säilyttäminen olisi hyvä tapa edistää puhtaampaa kaupunkiliikennettä.

Lauantai­aamupäivänä Ballygungen raitio­vaunu­varikolle on saapunut kymmenkunta lukiolaisnuorta kyltteineen.

Niissä vaaditaan päättäjiltä toimia: ”Meillä on vain yksi maapallo. Pelastetaan se. Raitiovaunu on ratkaisu vailla ongelmia.”

Ryhmä nousee sinivalkoiseen tyhjillään olevaan vaunuun. Jopa Kolkatan mittapuulla se näyttää museoesineeltä. Puolen tunnin matkan aikana ei ehdi jututtaa montaa matkustajaa, mutta ne, jotka nousevat kyytiin, ovat viestille myötämielisiä.

Puiselle penkille istuutuva Ajit Das on huomannut, että kaupungin johto on yrittänyt tehdä raitiovaunuista vähemmän houkuttelevan vaihtoehdon.

– He ovat sulkeneet linjoja ja katkaisseet reittejä, jolloin matkustajan pitää ostaa useampi lippu, hän sanoo.

Dasin kanssa jutteleva 15-vuotias Shristi Hazra puristaa kylttiä, jonka mukaan maapallo pitäisi pelastaa. Raitiovaunuista voisi hyvin aloittaa, hän sanoo.

Hazran ja hänen luokkatovereidensa joukko on vaatimuksissaan vielä varsin maltillinen. Kukaan ei kahlitse itseään raitiovaunuun tai edes huuda kovaääniseen.

Mutta Intiassakin on jo nähty ilmastolakkoilijoita. Tosin maan satojen miljoonien nuorten joukossa muutamat sadat lakkoilijat ovat häviävän pieni osa.

Shristi Hazra (oik.) keskustelee raitiovaunujen hyödyistä Ajit Dasin (toinen vas.) kanssa. Lukiolaiset osallistuivat mielenilmaukseen raitiovaunujen pelastamiseksi.
Intian nuoret eivät ole lähteneet massoittain marssille ilmaston tai saasteiden puolesta, mutta he ovat vanhempiaan paremmin selvillä saasteiden vaaroista.

Lakkojen keulakuva, 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg on kyllä ymmärtänyt kääntää katseensa Intiaan. Hän teki helmikuussa videon, jossa hän puhutteli Intian pääministeriä Narendra Modia tuttuun suorasanaiseen tapaansa.

– Hyvä herra Modi, sinun täytyy ryhtyä heti toimeen ilmastokriisin pysäyttämiseksi. Jos epäonnistut, sinusta tulee yksi tulevaisuuden historian ensimmäisistä rikollisista. Sitä sinä et halua.

Ilmakehää lämmittävät kasvihuonekaasut ja keuhko-oireita aiheuttavat hiukkaspäästöt eivät ole sama asia, mutta niiden lähteet ovat usein samat. Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja hiilen palaminen tuottaa myös kasvihuonekaasuja.

Optimisti voisi ajatella, että lyötävänä on kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Jos se isku vain saataisiin onnistumaan.

Lääkäri on määrännyt Katha Kararille taas antibioottikuurin. Lisäksi hän käyttää inhalaattoria päivittäin.

Lääkärin vastaanotolta äitinsä kanssa kotiinpäin suuntaava Katha Karar ei juuri nyt jaksa olla optimisti. Hän pettynyt siihen, miten maan johto on jättänyt asian lähes sikseen.

– Me opiskelemme koulussa, miten saasteita vastaan voisi taistella. Mutta kukaan ei tee mitään.

Kararin pitäisi valmistautua lukion päättökokeisiin, mutta sairastelu vie voimia. Hän joutuu usein ottamaan unilääkkeitä saadakseen nukuttua. Oppitunteja jää väliin. Se on säälittävää, hän sanoo.

– Olen aina ollut hyvä koulussa. Sairauden vuoksi en voi antaa parastani.

Karar laskee käyneensä lääkäri Halderin vastaanotolla noin viisikymmentä kertaa viimeisen parin vuoden aikana.

Sen päälle tulevat sairaalajaksot.

Toisaalta Karar kuuluu onnekkaisiin, sillä hän on päässyt hoitoon.

Suurimmassa vaarassa ovat köyhät intialaiset, joilla ei ole tietoa ilmansaasteiden vaaroista tai mahdollisuutta välttää niitä. Usein he tekevät työtään savujen ja pölyn keskellä.

Intian kaupungeissa palaa jotain koko ajan. Katukeittiöiden nuotioiden jätepuu, slummien hellojen hiilet, roskakasat ja puhumattakaan satojen tuhansien moottoreiden polttoaineesta. Dhapan jättimäinen kaatopaikka Itä-Kolkatassa on jatkuvasti tulessa.

Palaminen on suurin pienhiukkasten lähde. Sen ohella saasteita lisää pöly, joka on peräisin kaupungin väsymättömiltä rakennustyömailta. Hiilipäästöt nousevat listalle siellä, missä on teollisuutta ja voimaloita.

Mutta vaikka elämä lyhenisi, ihmisten on tultava toimeen. Leivät on paistettava ja riksaa ajettava.

Lääkärin mukaan Katha Karar pääsisi oireistaan eroon vain muuttamalla pois Kolkatasta. Hänellä on tänä vuonna edessään lukion päättökoe.

Siksi saasteiden vastaisessa taistelussa pitäisi myös miettiä, mistä köyhät saavat tulevaisuudessa elantonsa, järjestöt muistuttavat. Vaihtoehtoja kyllä olisi. Jätteiden polttajat voisivat työllistyä vaikkapa muovin kerääjinä.

Silti siitä ei pääse mihinkään, että muutos tulisi maksamaan. Saasteiden vähentäminen tarkoittaisi rajoituksia, sääntöjä ja investointeja.

Moni uskoo, että juuri sen vuoksi ilmansaasteet eivät näytelleet roolia Intian juuri päättyneissä parlamenttivaaleissa. Kun pääministeri Narendra Modi kampanjoi saastelistan kärjessä keikkuvassa Kanpurissa, hän ei edes maininnut asiaa, BBC:n toimittaja huomautti.

Vaikka näistäkään ei tullut Intian suuret ilmansaastevaalit, Kolkata Clean Air -järjestön Ajay Mittalin mukaan ilmassa on ollut hyviäkin merkkejä.

Ensimmäistä kertaa Intiassa puhuttiin vaalien alla saasteista edes jotain.

Ilmansaasteet jopa mainittiin suurimpien puolueiden, Modin BJP:n ja kongressipuolueen vaaliohjelmissa. Vaalit hävinnyt kongressipuolue oli luvannut tunnustaa, että kyseessä on kansanterveydellinen hätätila.

Suuren vaalivoiton saanut BJP puolestaan on sanonut leikkaavansa kaupunkien ilmansaastetasoja 30 prosenttia vuoden 2017 lukemista. Monien järjestöjen tulkinta Modin juuri vaalien alla julkaisemasta saasteohjelmasta oli kuitenkin tyly: liian myöhään, liian vähän konkretiaa, liian vähän rahaa.

Mittalin mukaan tärkeää olisi saattaa tieto ilmanlaadusta kaupunkilaisten käyttöön. Mittareita pitäisi saada saasteisimpiin paikkoihin ja risteyksissä voisi olla reaaliaikaisia monitoreja.

– Ihmisten pitää tietää, millaista ilmaa he hengittävät, Mittal sanoo.

Asiat voisivat sen jälkeen muuttua nopeastikin. Siitä on olemassa esimerkki.

Hiukkasten ohella ilmanlaatuun vaikuttavat myös muut saastuttajat, kuten hiilimonoksidi eli häkä, rikkidioksidi, typpioksidi ja otsoni.

Vajaa kymmenen vuotta sitten Kiina oli tukehtumaisillaan. Vaikka ilmanlaatu oli paikoin jo hengenvaarallinen, moni kiinalainen luuli yhä, että harmaa ja tunkkainen ilma johtui säästä.

Vuonna 2013 kaikki muuttui. Kiina alkoi julkaista kymmenien kaupunkien ilmanlaatuindeksiä, ja juuri seuraavana talvena saastetilanne äityi äärimmilleen. Kaikki saattoivat seurata, kun ilmanlaatumittari nousi hälyttäviin lukemiin. Sairaalat täyttyivät oireilevista lapsista.

Seuraava vuonna Kiinaa johtava kommunistinen puolue julisti sodan ilmansaasteita vastaan.

Se ei jäänyt pelkäksi puheeksi. WHO:n tilastojen mukaan vuosina 2013– 2016 pienhiukkasten pitoisuudet putosivat kymmenissä kiinalaiskaupungeissa keskimäärin kolmanneksen. Kiinalla on vielä töitä tehtävänä, mutta monet ympäristöjärjestöt ovat antaneet sille kiitosta.

Kiinan ja Intian ilmansaasteongelmilla on samankaltaiset taustat: miljardiväestö ja sen nostaminen ylös köyhyydestä syö energiaa. Autot lisääntyvät, kaupungeissa rakennetaan, tavaraa kuljetetaan.

Financial Times -lehden analysoiman NASA:n satelliittidatan perusteella Intian tilanne on kuitenkin jo nyt pahempi kuin Kiinan koskaan. Ja ellei Intian johto puutu asiaan, vielä huonompaa on luvassa, sillä maa on vasta keskiluokkaistumisen kynnyksellä. Intian energiankulutuksen ennustetaan nelinkertaistuvan 2020-luvulla.

Järjestöjen mielestä intialaisille pitäisi tehdä selväksi, miten vaarallista kaupunkien ilma on.

Vaikka intialaisilla olisi tahtoa taistella saasteita vastaan, heillä on toistaiseksi paljon muutakin mietittävää. Maata vaivaa työttömyys, ja monelta puuttuu yhä sähköt tai taito lukea.

Intian tilanteesta voi vetää kyynisen johtopäätöksen: niin kauan kuin ihmiset eivät välitä asiasta tarpeeksi, poliitikkojenkaan ei tarvitse puuttua asiaan. Ja vaikka he puuttuisivatkin, ratkaisujen toimeenpano tulee olemaan demokraattisessa Intiassa vaikeampaa kuin yksipuoluemaa Kiinassa.

Yhden opin Kiinasta voi silti ammentaa. Merkittävä syy kommunistisen puolueen havahtumiseen olivat tavalliset ihmiset.

He huolestuivat terveydestään ja lastensa tulevaisuudesta.

Ruuhkaisilla keuhkoklinikoilla voisi siis kyteä Intian suuri käänne.

– Lapset ja nuoret tietävät asiasta paljon enemmän kuin heidän vanhempansa. Se on hyvä merkki, sanoo lääkäri Arup Halder.

Mutta taistelu pitäisi aloittaa pian, hän sanoo. Ei vasta 20 tai 40 vuoden päästä.

– Olemme rajalla, josta voimme vielä palata takaisin. Kehomme voivat yhä selvitä. Mutta jos ylitämme rajan, luoja tietää, mitä meille tapahtuu.

Ilmansaasteisiin kuolevien laskuri perustuu jutussa mainittuun The Lancet -lehden tutkimukseen, jossa saasteiden arvioitiin aiheuttavan 1,24 miljoonaa kuolemaa vuodessa.

Sarjan muut jutut