Toimittajaryhmä: EU-maat menettävät 50 miljardia euroa vuodessa verohuijauksissa – suuri huijauskohde ovat päästöoikeudet

Selvitys paljasti laajaa rahanpesua ja rikollisten käyttämiä keinoja hankkia vääriä passeja.

talousrikokset
Viidenkymmenen euron seteleitä.
Henrietta Hassinen / Yle

EU-maat menettävät vuosittain noin 50 miljardia euroa kansainvälisen kaupan arvonlisäveroon (ALV) liittyvissä huijauksissa. Asiasta on tehnyt laajan selvityksen tutkivaan journalismiin erikoistunut saksalainen toimittajaryhmä Correctiv.

Correctiv on tehnyt yhteistyötä 30 maan toimittajien kanssa ja tuottanut raportin Grand Theft Europe (siirryt toiseen palveluun). Raportti perustuu yli 300 000 sivuun aiemmin tutkimatonta viranomaisaineistoa.

Suomesta mukana on ollut Ylen MOT-ohjelma.

Huijaus tapahtuu siten, että tuote myydään EU-maasta toiseen. Tuolloin arvonlisäveroa ei tarvitse periä. Yritykset kuitenkin perivät sen myydessään tuotteen eteenpäin, mutta eivät tilitä sitä valtiolle. Sen sijaan yritys voi vaatia valtiolta veronpalautusta vastineena maksamastaan ALV:stä, jolloin oikeiden veronmaksajien tappio on kaksinkertainen.

Toiminta edellyttää internetissä toimivia maksujärjestelmiä, niinsanottuja varjopankkeja. Niiden avulla maksut sujuvat erittäin nopeasti. Lukuisat maksutapahtumat eri maiden välillä tekevät maksujen seuraamisesta viranomaisille erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta, kertoo Irish Times -lehti (siirryt toiseen palveluun).

Lehden mukaan irlantilaispankit Bank of Ireland ja Ulster Bank ovat olleet yhteyksissä tahoihin, joita epäillään ALV-petoksista.

Päästöoikeuksia ja polttoainetta

Huijarit käyttävät mieluusti immateriaalisia myyntiartikkeleita, joita ei tarvitse fyysisesti liikuttaa rajojen yli.

Yksi suosituimmista ovat EU:n päästökauppajärjestelmän hiilidioksidipäästöoikeudet, jonka hallinto on ollut puutteellista. Correctivin mukaan myös polttoaineita on hyödynnetty petoksissa.

ALV-huijauksia ovat hyödyntäneet myös terroristiryhmät. Eräs Espanjassa toiminut islamistiryhmä rahoitti toimintansa jättämällä verot maksamatta Tanskaan myymästään juustosta, kananlihasta ja suklaasta.

"Bisnesystävällisyys" helpottaa huijausta

Correctivin mukaan huijarit hyödyntävät "bisnesystävällisimpiä" EU-maita, joista erityisesti mainitaan Malta.

Maltalla voi helposti ottaa käyttöön yrityksen, joka on ALV-rekisterissä. Maltalle rekisteröidyt, nyt jo lakkautetut yritykset, ovat olleet karusellihuijaukseksi nimetyn toiminnan keskiössä, kertoo tutkivaa journalismia tekevä The Shift News (siirryt toiseen palveluun).

Toiminnassa on myös hyödynnetty valtioita, joiden viranomaisvalvonta on keskimääräistä heikompaa. Hyvänä apuna on myös ollut EU-maiden haluttomuus tehdä yhteistyötä rikollisten löytämiseksi.

Rikollinen toiminta edellyttää myös rahanpesua ja väärien henkilötodistusten käyttöä.

The Shift Newsin mukaan eri nimille kirjoitettujen passien saaminen on ollut helppoa. Kun henkilö hakee uutta passia maassa, jossa käytetään eri kirjaimistoa kuin hänen kotimaassaan, hänen nimensä on voitu kirjoittaa eri tavalla kuin alkuperäisessä passissa. Tuolloin syntyy uusi henkilöllisyys ja uusi passin numero.

Viranomaisilla uusia keinoja

Huijauskäytäntö on jatkunut jo vuosikymmenten ajan ilman että viranomaiset ovat kyenneet tehokkaasti puuttumaan toimintaa mahdollistavaan rakenteeseen.

Joitakin yksittäisiä yritysten toimihenkilöitä on otettu kiinni, mutta hekään eivät ole aina edes tienneet, ketkä ovat johtaneet rikollista toimintaa.

Ruotsin radion haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) maan verohallinnon kansainvälisen toiminnan koordinoija Alma Olofsdottir kertoo, että viranomaiset ovat saamassa lähiaikoina käyttöön uusia työkaluja, joilla ongelmaa voidaan ratkoa entistä tehokkaammin.

Sellainen voisi olla EU-maiden yhteinen verovalvontatietokanta, joka paljastaa ALV-karusellit nopeammin.

– Niin kauan kuin lainsäädäntö on sellainen kuin se on, emme voi estää huijauksia, mutta voim me kuitenkin kehittää työkalujamme, jotta minimoimme vahingot, Olofsdottir sanoo.

Maanantaina 13.5. MOT: Verovarkaat suomalaisten kukkarolla avaa ALV-karusellipetosten taustoja ja kertoo, miten tämä koskettaa meitä suomalaisia.

Lähteet: AFP