Yhdysvaltain ja EU:n tukiaiskiista laajentumassa – rangaistustullien listalla pitkä rivi juustoja kuten Valion emmental

EU ja Yhdysvallat kiistelevät lentokonevalmistajien tuista ja terästulleista. Myös autotullit uhkaavat yhä.

tullit
A block and slice of cheese.
Emmental on yksi monista tuotteista Yhdysvaltain EU:ta vastaan kaavailemalla rangaistustullilistalla.Jyrki Lyytikkä / Yle

EU ja Yhdysvallat virittelevät jatkotoimia lentokonevalmistajien tukiin liittyvässä kiistassa. Sekä EU että Yhdysvallat ovat julkaisseet laajat alustavat listaukset tuotteista, joille määrättäisiin suojatullit.

Yhdysvaltain tullilistalla on muun muassa pitkä rivi juustoja. Valion mukaan listat on huomioitu.

– Emmental-juusto on listalla, sanoo edunvalvontajohtaja Riitta Brandt Valiosta.

Hänen mukaansa Valio vie emmentalia Yhdysvaltoihin kolme miljoonaa kiloa vuodessa. Lisäksi listalla on Valion tuotteista voi, jonka merkitys on kuitenkin pienempi.

– Emmentalia on viety Amerikkaan jo vuosikymmeniä Finlandia-brändillä.

Yhdysvallat haluaa kurittaa varsinkin Saksaa ja Ranskaa, jotka molemmat vievät Yhdysvaltoihin runsaasti emmental- ja muita juustoja. Suomen Valio on joutumassa sijaiskärsijäksi.

– Jos juustomme hinta nousee Yhdysvalloissa, amerikkalaiset saattavat ostaakin omia juustojaan. Tämä voi vaikuttaa kysyntään.

EU:n komission amerikkalaistuotteiden listalla taas on muun muassa pakastekalaa, mehuja ja kaakaotuotteita.

EU:n pyrkimys on iskeä Amerikan sellaisille tuotantoalueille, joilla presidentti Donald Trumpilla on paljon kannatusta.

Tullien tason määrää WTO

Lentokonevalmistajien kiista on jatkunut vuosikausia. Yhdysvallat katsoo, että EU tukee epäreilusti Airbusia. EU:n mukaan taas Yhdysvaltain tuet Boeingille vääristävät kilpailua.

Viime vuonna Maailman kauppajärjestö WTO totesi molempien olevan oikeassa: kumpikin lentokonevalmistaja sai epäreiluja tukia. Sekä Yhdysvallat että EU pitävät nyt vastatoimia kuten tullien korotuksia oikeutettuina.

Airbus A350 -kone ilmailunäytöksessä Chilessä.
Airbus A350 -kone ilmailunäytöksessä Chilessä.Marina Lystseva / AOP

Riitoja sovitellaan yhä WTO:ssa. Jos sopu syntyy, rangaistustulleja ei tulekaan. Muutoin Yhdysvaltain EU:lle määräämät rangaistustullit tulisivat voimaan syksyllä ja EU:n vastatoimet seuraavana keväänä.

Rangaistustullien tasosta päättää WTO, joka arvioi minkäsuuruinen vahinko sääntöjen rikkomisesta on syntynyt.

Yritykset voivat kommentoida listoja komissiolle sekä USA:n hallinnolle toukokuun aikana.

– Mikä vaikutus sillä on, on oma kysymyksensä, Valion Riitta Brandt epäilee.

Vaikutusta neuvotteluihin voi olla silläkin, etteivät Euroopan ilmailuviranomaiset anna toistaiseksi Boeing 737 Max -turmakoneelle lentolupaa, vaikka Yhdysvaltain mukaan viat on korjattu.

Uudenkaupungin huolena autotullit

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori listaa, että kauppasuhteissa Yhdysvaltain kanssa on meneillään kolme draamaa: lentokoneyhtiöiden kiistan lisäksi autotullit uhkaavat yhä eikä terästulleista ole päästy.

Trumpin linjausta autotulleista odotellaan toukokuun lopussa. Presidentti sai helmikuun lopussa eteensä USA:n kauppaministeriön luvut autotuonnista, minkä jälkeen hänellä on 90 päivää aikaa päättää toimista.

Yhdysvaltojen pelätään määräävän 25 prosentin tuontitullit Euroopassa valmistetuille autoille. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa on voimassa 2,5 prosentin tulli EU:sta tuleville henkilöautoille.

– EU:ssa henkilöautojen tullit ovat korkeammat kuin raskaiden ajoneuvojen. USA:ssa on päinvastoin. Trump kokee, että amerikkalaisia henkilöautoja syrjitään Euroopassa.

Trumpilla on myös paljon kannatusta autoteollisuusalueilla.

EU:sta tuotavien autojen hinnat voivat nousta autotullien myötä yli 5 000 eurolla autoa kohden. Se vaikuttaisi amerikkalaiskuluttajien ostopäätöksiin.

Uudenkaupungin autotehdas
Uudenkaupungin autotehdas on saksalaisen Daimlerin sopimusvalmistajaJyrki Lyytikkä / Yle

Tullit iskisivät pahasti Saksan autoteollisuuteen mutta myös Suomeen. Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehdas on saksalaisen Daimlerin sopimusvalmistaja.

Vuori arvioi, että kaksi kolmasosaa tehtaan valmistamista autoista viedään Saksan kautta Yhdysvaltain markkinoille. Tullien takia Daimler voisi joutua siirtämään kokoonpanoa Meksikoon tai Yhdysvaltoihin.

Myös Trumpin teräkselle määräämät 25 prosentin tullit ovat yhä voimassa. EU on määrännyt vastatulleja.

Kauppasodasta neuvottelupöytään

Samaan aikaan on käynnissä kauppasodalle vastakkainen suuntaus: EU ja Yhdysvallat aloittelevat kauppaneuvotteluja teollisuustuotteista.

Jotta neuvottelut etenevät, EU vaatii Yhdysvaltoja luopumaan terästulleista.

Varsinkin Saksa on puoltanut kauppasopimusneuvotteluja autotullien välttämiseksi. Ranska kieltäytyi aluksi siksi, että Yhdysvallat vetäytyy Pariisin ilmastosopimuksesta. Ranska antoi kuitenkin periksi.

Timo Vuoren mukaan tullit ovat nyt keskimäärin 3–4 prosenttia, mutta tullien putoaminen nollaan hyödyttäisi monia suomalaisia vientiyrityksiä.

Kustannussäästöjä syntyisi myös, että tuotteita ei tarvitse hyväksyttää erikseen viranomaisilla Yhdysvaltain markkinoille sopiviksi.

– Viranomaishyväksyntä on voinut tuoda 10–15 prosentin ylimääräisen kulun.