"Nelson Mandela kuoli pettyneenä miehenä" – nyt hänen puolueensa saa viimeisen mahdollisuuden näyttää eteläafrikkalaisille, että se oikeasti tuo muutosta

Etelä-Afrikka äänestää tänään merkittävimmissä vaaleissa sitten rotusorron loppumisen.

Etelä-Afrikka
EFF:n Julius Malema yrittää vedota äänestäjiin puhumalla maanomistuksesta.
EFF:n Julius Malema yrittää vedota äänestäjiin puhumalla maanomistuksesta. Liselott Lindström / Yle

JOHANNESBURG Aamu-usva roikkuu vielä katujen yllä. Eteläisellä pallonpuoliskolla on nyt syksy, ja yöt Johannesburgissa ovat kylmät.

"You are entering a crime hotspot area".

Kyltti varoittaa rikollisuudesta, kun ajaa Alexandran alueelle Johannesburgin laidassa.

Tumisane Isilihlongo pitää työstään pientavaran myyjänä, mutta toivoisi, että olisi enemmän annettavaa kahdelle lapselleen.
Tumisane Isilihlongo pitää työstään pientavaran myyjänä, mutta toivoisi, että olisi enemmän annettavaa kahdelle lapselleen.Liselott Lindström / Yle

Tumisane Isilihlongo kävelee pitkin katua myymässä pieniä tavaroita. Krääsää, hän sanoo ja virnistää. Korissa on makeisia, hammasharjoja, kynsileikkureita.

Mutta bisnes sujuu jotenkin, vaikka tämä on Etelä-Afrikan köyhimpiä alueita.

Värikkäät vaalimainokset täplittävät Alexandran, jossa suuri osa taloista on hökkeleitä.

ANC:n keltainen väri dominoi, mutta myös nuorten suosima vasemmistoradikaali punainen EFF ja tällä hetkellä suurin oppositiopuolue, sininen DA ovat näkyvästi esillä.

– Aion äänestää ANC:tä. Kasvoin sen mukana, enkä voi muita äänestää. Juuria pitää kunnioittaa, hän sanoo.

Mutta hän ei näe ANC-puoluetta hyvänä johtajana. Korruptio vaivaa.

– Uusi presidentti Cyril Ramaphosa kitkee korruption, uskon siihen, Isilihlongo sanoo.

Alexandraan kiteytyy monet nyky-Etelä-Afrikan ongelmista.

Korkea työttömyys, köyhyys, eriarvoistuminen. Se johtaa rikollisuuteen ja huumeiden käyttöön.

– Rotusorron epätasa-arvo ei ole hävinnyt minnekään. Ne, jotka elivät kaukana taloudellisista mahdollisuuksista tekevät niin edelleen. Ihmiset, jotka asuvat kaupunkien laidassa asuvat edelleen oloissa, jotka nähdään epäinhimillisinä koko maailmassa, sanoo eteläafrikkalainen arvostettu politiikan asiantuntija Angelo Fick.

Angelo Fick pelkää, että politiikkaan pettynesiyys saattaa johtaa levottomuuksiin.
Angelo Fick pelkää, että politiikkaan pettynesiyys saattaa johtaa levottomuuksiin.Liselott Lindström / Yle

On kuin hän puhuisi juuri Alexandrasta. Maassa makaa kuollut rotta

Perjantaina on 25 vuotta siitä, kun Nelson Mandela vannoi virkavalansa Etelä-Afrikan ensimmäisenä mustana presidenttinä. Etelä-Afrikan ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa jonotettiin kilometrikaupalla äänestämään Alexandrassa, Sowetossa ja muissa townshipeissa.

Townshipit olivat alueita, jonne mustat oli siirretty asumaan rotusorron aikaan.

Elias Ndovu on asunut Alexandrassa koko elämänsä, eikä voi kuvitella äänestävänsä mitään muuta puoluetta kuin ANC:tä.
Elias Ndovu on asunut Alexandrassa koko elämänsä, eikä voi kuvitella äänestävänsä mitään muuta puoluetta kuin ANC:tä. Liselott Lindström / Yle

Elias Ndovu, 72, muistaa sen ajan hyvin. Vanha takki on useasti käytetty, mutta puhdas. Ndovulla on muovipussi kädessään, ja väsymys painaa silmissä.

Hän on syntynyt ja kasvanut Alexandrassa.

– Tietenkin äänestän ANC:tä. Äänestän Mandelaa. En voi muutakaan.

Nelson Mandela kuoli kuitenkin vuonna 2013, eikä samanlaista arvostettua arvojohtajaa ole sen jälkeen ollut.

Alexandrassa ei ole työtä, ei taloja, ei palveluita, ei sähköjä, ei mitään, 36-vuotias Rhandzu Khosa sanoo.

Rhandzu Khosa aikoo antaa ANC:lle vielä yhden mahdollisuuden, vaikka hänellä ei ole töitä ja Alexandrassa ei ole peruspalveluita.
Rhandzu Khosa aikoo antaa ANC:lle vielä yhden mahdollisuuden, vaikka hänellä ei ole töitä ja Alexandrassa ei ole peruspalveluita. Liselott Lindström / Yle

– Asun hökkelissä. Joka kerta kun sataa, pelkään, että taloni huuhtoutuu pois. Mutta äänestän ANC:tä, jotta asiat muuttuisivat. Ehkä ne vaalien jälkeen tekevät jotain. Olen valmis antamaan heille vielä yhden mahdollisuuden, he vapauttivat meidät, hän sanoo.

Mutta moni muu eteläafrikkalainen on kypsynyt ANC:n korruptioon.

ANC-puolue on kriittisessä tilassa. Vuosia jatkunut korruptio on syönyt puolueen uskottavuutta. Se näyttäytyy yhä enemmän eliitin puolueena kuin sinä vapautussliikkeenä ja pienen ihmisen puolustajana, joka se oli 25 vuotta sitten ja vuosikymmeniä sitä ennen.

Entistä presidenttiä Jacob Zumaa vastaan on nostettu 16 syytettä, jossa mukana on yhteensä 738 korruptiotapausta. Hän suosi räikeästi omaa perhettään, ja antoi intialaisen ystäväperheen uppoutua niin syvälle maan instituutioihin, että heillä jopa oli sanavaltaa ministerinimityksissä.

Etelä-Afrikan poliisi pidätti Zuman liittolaisia ratsiassa – Puolue vaatii presidentiltä eroilmoitusta tänään

Helpoin tie Alexandraan on Johannesburgissa vauraan Sandtonin läpi. Aluetta kutsutaan Afrikan rikkaimmaksi mailiksi. Alueen maamerkki on pramea ostoskeskus Sandton City, jonka keskusaukiolla komeilee valtava pronssinen Nelson Mandela-patsas.

Sen edessä kaikki turistit ottavat kuvan.

Mavuso Msimang sanoo, että Mandela kuoli pettyneenä miehenä ANC:n korruption takia.
Mavuso Msimang sanoo, että Mandela kuoli pettyneenä miehenä ANC:n korruption takia. Liselott Lindström / Yle

Mavuso Msimang, yksi ANC:n niin kutsutuista veteraaneista, avaa oven hulppeaan huvilaansa Sandtonissa. Hän on kritisoinut kovin sanoin ANC:n korruptiota, mutta samalla hänen kotinsa pistää silmään. Pihalla on uima-allas ja kauniisti syysauringossa hohtavia värikkäitä kukkia. Kotiapulainen kulkee hiirenhiljaa ohi ja suoristaa maton.

Sisältä talo näyttää olevan kuin suoraan persoonattomasta sisustuslehdestä.

– Nämä vaalit huolestuttavat minua. Haluan, että ANC voittaa, mutta en halua hulluja parlamenttiin, hän sanoo.

Hulluilla Msimang viittaa niihin puoluejäseniin, jotka ovat epäiltynä korruptiosta. ANC on syvästi jakautunut entisiin zumalaisiin ja häntä vastustaviin. Zuman tilalle puolueen johtoon nousi joulukuussa 2017 bisnesmies Cyril Ramaphosa, ja Zuman erottua muutama kuukausi myöhemmin, Ramaphosasta tuli myös maan presidentti.

Etelä-Afrikassa ei ole erillisiä presidentinvaaleja, vaan parlamenttivaaleissa eniten ääniä saanut puolue valitsee joukostaan presidentin, yleensä puoluejohtajan.

Ramaphosa on ollut ANC:n hengenpelastaja. Lupaukset korruption kitkemisestä ovat uponneet moneen. Hän oli 90-luvulla Mandelan suosikki seuraavaksi presidentiksi, ja nyt häntä kunnioitetaan laajasti myös muun muassa liike-elämässä. Ramaphosa on Etelä-Afrikan rikkaimpia miehiä.

ANC on Mandelan ajoista asti voinut aina luottaa suureen enemmistöön. Nyt asiat ovat muuttumassa.

15 vuotta sitten ANC sai melkein 70 prosenttia äänistä. Viime parlamentinvaaleissa viisi vuotta sitten kannatus oli enää runsaat 60. Kolme vuotta sitten puoluetoimistossa haukottiin henkeä – ANC:tä äänesti enää 54 prosenttia.

Alexandra on yksi Johannesburgin Townshipeistä, joihin mustat eteläafrikkalaiset siirrettiin rotusorron aikana. Täällä asuu edelleen lähes vain mustia.
Alexandra on yksi Johannesburgin Townshipeistä, joihin mustat eteläafrikkalaiset siirrettiin rotusorron aikana. Täällä asuu edelleen lähes vain mustia.Liselott Lindström / Yle

Oppositiopuolue Democratic Alliance, joka oli ennen vuotta 1994 valkoisten rotusortoa vastustavien puolue, nousi muun muassa Johannesburgissa suurimmaksi puolueeksi.

Nykyään puoluetta johtaa musta.

Etelä-Afrikka on monella tapaa nyt tienhaarassa. Siitä kertoo myös se, että ehdolla parlamenttiin on ennätysmäärä puolueita, 48. Oppositiopuolueet ovat kuitenkin melko heikkoja, sillä mikään niistä ei ole kunnolla pystynyt hyödyntämään ANC:n kriisiä.

Etelä-Afrikan talous on ollut pitkään laskussa vuosien kasvun jälkeen. Nyt talous kasvaa enää alle prosentin vuosivauhdilla, ja valuutta randi on ollut pitkään laskussa. Sijoittajat ovat empineet, mutta Ramaphosan uskotaan houkuttelevan heidät takaisin.

Mavuso Msimangin olohuoneessa on taideteos. Siinä keskellä on ANC-puoluetta Mandelan vankila-aikaan johtanut Oliver Tambo. Yläkulmassa hymyilee Mandela, ja alaoikealla pohjoismaalaisille tutut kasvot. Ruotsin vuonna 1986 murhattu pääministeri Olof Palme. Ruotsi oli rotusorron aikaan yksi ANC:n merkittävimmistä tukijoista.

Msimang katsoo taulua ja huokaa.

– Olen sanonut, että toivon eteläafrikkalaisten äänestävän ANC:tä. Ei siksi, että olen puolueen veteraani, vaan koska olen eteläafrikkalainen. Oppositio on liian heikko.

Monen mielestä oppositio on kuitenkin vastaus kansalaisten avunhuutoihin.

Alexandrassa tiiliseinä on tapetoitu EFF-puolueen mainoksilla. Economic Freedom Fighters-puolueen johtaja Julius Malema on ANC:n entinen nuoriso-osaston johtaja, joka potkittiin puolueesta liian radikaalien mielipiteiden takia seitsemän vuotta sitten. Nyt hän on noussut emopuolueen vakavammaksi uhaksi.

Malema ajaa muun muassa maanomistusta mustille sekä kaivosten ja pankkien kansallistamista.

Se saattaa pelottaa sijoittajia, mutta puhuttelee nuoria. He haluavat muutosta, eikä vuoden 1994 jälkeen syntyneet tunne samaa velvollisuutta ANC:tä vastaan.

Kgabo Semenya kutsuu itsensä taistelijaksi. Niin EFF:n puolueaktiivit tekevät.

– Afrikka on ollut muun maailman kaatopaikka liian pitkään. Emme voi odottaa enää, nyt äänestämme työpaikkojen ja maanomistuksen puolesta. Ja meillä on valtava tuki, hän sanoo.

Maakysymys on polttava aihe Etelä-Afrikassa. Länsimaisissa medioissa valkoisten maanviljelijöiden murhat ovat olleet paljon esillä. Etelä-Afrikassa valkoiset ovat noin 8 prosenttia väestöstä, mutta he omistavat valtaosan maasta.

– Katso Sandtonia. Meillä on Etelä-Afrikassa kaksi eri maailmaa, sen pitää muuttua, hän sanoo.

ANC on täysin epäonnistunut maareformissa, jonka Mandela aloitti periaatteella, että vain halukkaat myisivät maansa. Vain kymmenisen prosenttia maasta jaettiin uudestaan.

Nyt puhutaan jo maan haltuunottamisesta ilman hyvitystä.

Moni 48 puolueesta puhuvatkin lähinnä maasta – joko valkoisten tai mustien näkökulmasta.

– Epätasa-arvoinen maanjako on oire epätasa-arvoisesta resurssienjaosta. Se koskee myös mahdollisuuksia. Meillä saattaa olla enemmän poliittista vapautta mutta vähemmän taloudellista vapautta, Angelo Fick sanoo.

Etelä-Afrikassa yli puolet väestöstä elää edelleen köyhyysrajan alapuolella. Nuorista työttömiä ovat noin puolet. Se näkyy paitsi opposition nousussa myös toisessa asiassa - äänestäjien apatiassa.

Usko politiikkaan ja sen kykyihin muuttaa asioita on romahtanut. Vain noin kymmenesosa 18-19–vuotiaista on rekisteröitynyt äänestämään, sanoo Angelo Fick.

– Jos äänestäminen ei enää kiinnosta, Etelä-Afrikkaa uhkaa samanlainen epävakaus kuin olemme nähneet esimerkiksi Tunisiassa, Egyptissä ja Algeriassa. Siellä tyytymättömyys on johtanut levottomuuksiin, joihin meillä ei Etelä-Afrikassa ole varaa.

Kgobu Semenya äänestää EFF:ää. Hän ei äänestänyt lainkaan ennen kuin EFF-puolue syntyi.
Kgobu Semenya äänestää EFF:ää. Hän ei äänestänyt lainkaan ennen kuin EFF-puolue syntyi. Liselott Lindström / Yle

Myös oppositiopuolue Democratic Alliancella on Alexandrassa tukijansa. Mutta ANC:n valtaa vastaan ei ole helppo taistella, Johannes Dube sanoo.

– Tuntuu, kuin huutaisin kilpaa ukkosen kanssa. Lapsemme eivät käy koulua, heillä ei ole töitä, lukutaito on surkea, mutta rahat valuvat ANC:n taskuihin.

Kaikki mielipidemittaukset osoittavat, että ANC on myös keskiviikon jälkeen Etelä-Afrikan suurin puolue. Mutta se saattaa olla viimeinen kerta. EFF-puolueelle povataan suurta nousua.

Alexandran roskaisilla kaduilla puhutaan viimeisestä mahdollisuudesta. Seuraavan viiden vuoden aikana ANC:n on pystyttävä pitämään lupauksiaan taloudesta, työpaikoista ja köyhyyden vähentämisestä.

Mutta 21-vuotias Keleabetswe Angelo Masego on jo antanut periksi. Hän, ja suuri osa hänen ystävistään, eivät aio äänestää. Hänen mukaansa mitään hyvää ei ole oikeastaan tapahtunut viimeisten 25 vuoden aikana.

– ANC antaa t-paitoja, ihmiset äänestävät heitä, ja sitten he häipyvät. Äänestäminen ei hyödynnä meitä nuoria millään tavalla, hän sanoo.

Hulppeassa huvilassaan ANC-veteraani Mavuso Msimang on huolestunut tulevasta. Jos Ramaphosa ei pysty kitkemään korruptiota, puolue saattaa hajota sisäisiin riitoihin.

– Meidän pitäisi olla maana jo paljon pidemmällä, kuin ollaan. Nelson Mandela kuoli pettyneenä miehenä, Msimang sanoo.