Lemmenjoen kohuharjoituksen jälkipyykki päättyi oikeudessa – ex-komentaja Ylelle: "Ei ole kyse epäterveestä kulttuurista eikä hyvä veli -verkostosta"

Syyttäjä katsoo, että Ilmavoimien ex-komentaja Sampo Eskelinen ei suosinut kohuharjoituksen johtajaa, mutta laiminlöi tahallisesti rikostutkinnan aloittamista.

ilmavoimat
Sampo Eskelinen Helsingin hovioikeudessa 6. toukokuuta.
Ilmavoimien entisen komentajan Sampo Eskelisen rikossyytteen käsittely alkoi Helsingin hovioikeudessa 6.5.2019.Pekka Tynell / Yle

Ilmavoimien entisen komentajan Sampo Eskelisen rikossyytteen käsittely on päättynyt Helsingin hovioikeudessa.

Syyttäjä Sampsa Hakala katsoo toteen näytetyksi, että Eskelinen laiminlöi tahallisesti velvollisuuttaan huolehtia esitutkinnan aloittamisesta välittömästi Lemmenjoen kohutun vapaaehtoisen harjoituksen jälkeen.

Syyttäjä ei pitänyt tarpeellisenä arvioida erikseen Eskelisen motiivia siihen, miksi vapaaehtoista harjoitusta johtaneen Karjalan lennoston silloisen komentajan Markus Päiviön rikosepäilyjen selvittely viipyi.

– Ei ole ilmennyt mitään syytä epäillä, että olisi ollut kyse Päiviön henkilöön kohdistuvasta suosimisesta. Onko sitten ollut ajatuksena estää enempi kiusallinen huomio omaa puolustushaaraa kohtaan vai joku muu syy, aprikoi Hakala.

Hakalan mielestä Ilmavoimien toimintaedellytysten turvaaminen ei olisi edellyttänyt lennoston komentajan suojelemista.

– Ei ole kyse epäterveestä kulttuurista eikä hyvä veli -verkostosta, eikä ole yritetty mitään salata tai peitellä. Toimia on tehty, tiivisti Eskelinen oman näkymyksensä Ylelle oikeudenkäynnin päätyttyä.

Eskelinen käynnisti esitutkinnan Päiviön toimista joulukuussa 2017, kaksi ja puoli kuukautta harjoituksen jälkeen.

Hovioikeudessa kuultiin torstaina kolmea todistajaa ja syyttäjän sekä puolustuksen loppulausunnot.

Eskelinen: "Voin panna pääni giljotiiniin"

Pääesikunnan oikeudellisen osaston päällikkö asessori Tuija Sundberg kertoi ensimmäisenä istuntopäivänä maanantaina, että Eskelinen ei ollut ilmoittanut pääesikunnalle, että Päiviötä olisi syytä epäillä rikoksista eikä Eskelinen keskustellut asiasta hänen kanssaan.

Eskelinen korosti oikeudessa antaneensa tietoa tapahtumista pääesikuntaan, keskustelleensa Sundbergin kanssa kaksi kertaa ja odottaneensa toimintaohjeita. Eskelinen kertoi, että hän otti yhteyttä Sundbergiin Puolustusvoimain komentajan aloitteesta.

Eskelinen sanoi, että lokakuun 2017 lopulla hän kysyi, oliko pääesikuntaan tullut yhteydenottoja Karjalan lennoston komentajaan liittyen.

– Sundberg ilmoitti, että hän katsoo asiaa. Ymmärsin, että hän tietää mikä tällainen Karjalan lennoston keissi on. Hän ei millään lailla esittänyt mitään vastakysymystä, että hän ei ymmärtäisi, mitä minä häneltä kysyn.

Eskelinen sanoi, että hän palasi asiaan toistamiseen marraskuussa ja Sundberg vastasi hoitavansa asiaa.

– Voin panna pääni giljotiiniin, se putoaa jos valehtelen. Uskon, että asessori on täysin unohtanyt asian.

Eskelinen käynnisti esitutkinnan sen jälkeen kun hän oli puhunut puhelimessa Sundbergin kanssa joulukuun puolivälissä.

– Oltiin odotettu pitemmän aikaa, että saataisin vastaus siihen, että miten me toimitaan.

Syyttäjä: Eskelinen olisi voinut selvittää rikosepäilyn helposti

Syyttäjä Sampsa Hakala sanoi, että Eskelinen oli Päiviön kurinpitoesimiehenä välinpitämätön tai tarkoituksellisen tietämätön.

Hakala korosti, että Eskelinen oli saanut yksityiskohtaiset tiedot harjoitusviikonlopun tapahtumista lennoston esikuntapäälliköltä ja hänen on täytynyt heti ymmärtää, että kysessä on vakava asia.

Päiviö oli harjoituksen aikana humalassa ja haukkui alaisiaan ja vieraita.

– On ollut niin karkeista rikoksista kyse, että käsittely huonona käytöksenä ei ollut mahdollista. Eskelisen on täytynyt ymmärtää, että Päiviön menettely täyttää myös sotilasrikoksen tunnusmerkistöt. Hän olisi voinut sen helposti selvittää.

Syyttäjä arvioi, että Eskelinen oli päättänyt jo lokakuun 2017 alussa, jos ei muodollisesti niin mielessään, että hän ei käynnistä esitutkintaa.

– Rikosepäilyjen suhteen ei ollut aktiivisia selvityksiä lokakuun puolivälin jälkeen.

Syyttäjä ei usko unohdukseen

Syyttäjä ei usko, että pääesikunnan oikeudellisen osaston päällikkö olisi unohtanut keskustelleensa Eskelisen kanssa Päivöön kohdistuvista epäilyistä.

Hakalan mukaan Sundbergin kertomusta tukee se, mihin toimenpiteisiin Sundbeg ryhtyi saatuaan vihjetiedon rikosepäilyistä 8. joulukuuta 2017. Sundberg ilmoitti 15. joulukuuta Eskeliselle, että jos Eskelinen ei tee päätöstä esitutkinnan aloittamisesta sen tekee joku muu.

– Eikö olisi uskottavampaa, että jos hän olisi saanut saanut tietoa syys-lokakuussa, hän olisi siihen hyvin topakasti tarttunut.

Syyttäjä katsoo, että Eskelisen puheet siitä, että asiaa selvitetään pääesikunnassa ovat olleet yritys rauhoittaa tilannetta Ilmavoimien esikunnassa.

– Siellä on ollut kuohuntaa. On ihmetelty, miksi mitään ei tapahdu. Ilmoitus siitä, että pääesikunta hoitaa asiaa, on ollut rauhoittamistoimi.

Puolustus: Ilmavoimilla oli oikeus odottaa

Eskelisen avustaja asianajaja Heikki Maunila katsoi, että Eskelisen ei ole näytetty toimineen tahallisesti eikä tuottamuksellisesti, vaan huolellisesti ja esimiehelle kuuluvan harkinnan puitteissa.

Maunilan mukaan Eskelisellä oli lokakuun 2017 alusta lähtien perusteltu syy odottaa, että pääesikunta tutkii asiaa.

– On vakiintunut ja järkevä menettely, että kun pääesikunta ilmoittaa, että se hoitaa asiaa, niin puolustushaara jää odottamaan. Ilmavoimilla oli oikeus odottaa eikä pyytää esitutkintaa.

Syyttäjä vaatii Eskeliselle vähintään 20 päiväsakon rangaistusta. Jos oikeus katsoo teon tahalliseksi, syyttäjän mielestä oikea rangastus olisi 50 päiväsakkoa.

Maunila puolestaan sanoi, että jos oikeus tuomitsee Eskelisen tahallisesta palvelusrikoksesta, olisi 15–20 päväsakkoa oikeudenmukainen seuraamus. Jos Eskelisen toiminnan katsotaan olleen huolimatonta, oikeudenmukainen rangaistus olisi Maunilan mielestä syyksilukeva tuomio ilman sakkoa.

Oikeuden puheenjohtaja, hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä sanoi, että tuomio asiassa annetaan ennen kesälomakautta.

Lennoston ex-henkilöstöpäällikkö: Eskelinen halusi estää huhujen leviämisen

Karjalan lennostosta oli kutsuttu todistajaksi silloinen henkilöstöpäällikkö Jarkko Nykänen. Hän kertoi oikeudessa selvittelyn alkuvaiheista.

Nykänen kirjoitti lennoston esikuntapäällikön kehotuksesta muiden johtoryhmän jäsenten tavoin muistiinpanot Lemmenjoen vapaaehtoisen harjoituksen tapahtumista. Esikuntapäällikkö lähetti kertomukset Ilmavoimien esikuntaan.

Eskelinen tapasi lennoston johtoryhmän Ilmavoimien pääsotaharjoituksen aikana lokakuussa 2017.

– Hän puhui ympäripyöreitä ja oli ärtynyt siitä, että joutui huhujen takia tulemaan lennostoon. Hän sanoi, että kertomukset, mitä hän on saanut, ovat hänellä kassakaapissa ja tästä asiasta ei käynnistetä tutkintaa.

Nykänen kertoi Eskelisen sanoneen, että jos asia menee oikeusprosessin läpi, mahdolliset tuomiot ovat niin vähäiset, että oikeusprosessia ei kannata käynnistää.

– Hän sanoi myös, että hänellä on oikeus vaihtaa johtoryhmän henkilöitä. Koin tämän uhkauksena.

Eskelisen mukaan johtoryhmän kokoonpano määräytyy virkatehtävän mukaan eikä komentaja voi sitä muuttaa.

– Hän sanoi, että meidän tulee pitää huoli siitä, että nämä huhut eivät leviä. Huhut olivat jo alkaneet levitä, sitä oli vaikea pysäyttää, koska Lemmenjoella oli ollut paljon muitakin ihmisiä, sanoi Nykänen.

Nykäsen mukaan johtoryhmän jäsenet olivat pettyneitä ja hämmästyneitä.

– Ymmärsimme, että koko asia jää tähän.

Eskelinen sanoi, että aikaa keskustelulle oli kiireisenä päivänä vain 20 minuuttia ja siksi siitä tuli valitettavasti "yksipuolinen saarna". Hän ei voinut tuolloin kertoa, mitä Päiviön osalta oltiin tekemässä.

Myös Puolustusvoimain komentaja esitutkinnassa

Eskelinen siirtyi reserviin huhtikuun alussa. Hän ei hakenut jatkokautta Ilmavoimien komentajan tehtävään.

Karjalan lennoston entisen komentajan Markus Päiviön rikosyytteitä puitiin hovioikeudessa toukokuun alussa.

Lemmenjoen harjoituksen jälkipyykki on johtanut esitutkintaan myös Puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin toimista.

Lindbergin on kerrottu saaneen tietoa tapahtumista kuukausia ennen esitutkinnan aloittamista. Hän on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Lue myös:

Lemmenjoen kohuharjoituksen sekava jälkipyykki: Ilmavoimien ex-komentaja odotti ohjeita – pääesikunnassa ei tietoa rikosepäilyistä

Rivosta nimittelystä Lemmenjoen harjoituksissa syytetty ex-komentaja katuu puheitaan: "Myönnän, että näin on päässyt käymään"

Lemmenjoen kertausharjoituksia käsitellään nyt hovioikeudessa – Ex-komentajan ryöpytyksen kohteeksi joutuneet: Haukkui munattomaksi mieheksi ja tyhmäksi nahkapääksi


Karjalan lennoston ex-komentaja kiistää rikokset pääosin – everstin käytöstä Lemmenjoen harjoituksessa aletaan puida oikeudessa torstaina

Ministeriö päätti, ettei edellytä Ilmavoimien komentaja Eskelisen pidättämistä virasta

Lemmenjoen jälkipyykki jatkuu – puolustusministeriö kuulee ilmavoimien komentajaa ja harkitsee, voiko tämä jatkaa huhtikuuhun