Toimittajalta: Onko kristillisistä arvoista EU-politiikan pohjaksi? Ylen eurovaalikoneessa esiin nousevat arvot, ilmastonmuutos ja muut isot asiat

Eurovaalien vaalikone on nyt auki. Sisältöpäällikkö Ville Seuri kertoo, miten sen väitteet syntyivät.

eurovaalit
Mielenosoittajan kyltti Münchenissa elokuussa 2018.
AOP

Maailman ensimmäinen vaalikone syntyi Ylessä.

Vuonna 1996 suomalaiset äänestivät ensi kertaa europarlamentin vaaleissa. Vaaleja varten Ylen toimittaja Erkki Vihtonen keksi uudenlaisen verkkopalvelun: Yle kysyisi kaikilta eurovaalien ehdokkailta kaksikymmentä kysymystä, ja äänestäjät voisivat testata, kenen kanssa ovat samaa mieltä. Siitä on nyt 23 vuotta.

Vihtosen vaalikoneessa – sillä vaalikone se oli – kysyttiin muun muassa “liikkuvatko ihmiset ja tavarat jo liian vapaasti yli rajojen” ja onko “yhteinen puolustuspolitiikka hyvä tavoite”. Koneessa käsiteltiin myös suunniteltua yhteisvaluuttaa ja EU:n arvoja. (Vuoden 1996 vaalikoneesta voit lukea tästä. Kaikki kysymykset ovat tutkittavissa täällä (siirryt toiseen palveluun).)

Tänään torstaina Yle on julkaissut vaalikoneensa toukokuun 26. päivänä pidettäviin eurovaaleihin (siirryt toiseen palveluun). Se on siis jo Ylen kuudes eurovaalikone, ja samat vuoden 1996 teemat löytyvät sieltäkin: vapaa liikkuvuus, yhteinen puolustus, talous.

Joskus politiikka muuttuu hitaasti – tai ei lainkaan.

Vaalikauden täyskäännös: talous jäi turvallisuuspolitiikan alle

Joskus politiikka taas muuttuu salamannopeasti.

Vuonna 2014 Ylen eurovaalikoneessa yksi teema erottui selvästi: talous. Vuonna 2008 alkanut talouskriisi oli Euroopassa muuttunut pitkittyneeksi velkakriisiksi, joka kävi unionin jäsenmaille uskomattoman kalliiksi.

Taloudesta ei silti tullut nyt kuluneen vaalikauden teemaa. Jo keväällä ennen 2014 vaaleja Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja alkoi edelleen jatkuva Ukrainan sota. Vuonna 2015 käynnistyi pakolaiskriisi ja vuonna 2016 brexit.

EU:n vastauksesta kaikkiin noihin asioihin olivat päättämässä euroedustajat, jotka oli valittu vuoden 2014 vaaleissa.

Niin äänestäjille kuin vaalikoneen tekijöillekin politiikan nopeat muutokset aiheuttavat pulman: on helppo selvittää, mitä ehdokkaat ajattelevat päivänpoliittisista kysymyksistä, mutta kuinka arvioida, miten he reagoisivat yllättävissä tilanteissa?

Torstaina 9. toukokuuta julkaistussa vaalikoneessa (siirryt toiseen palveluun)olemme yrittäneet ratkaista pulmaa kahdella tapaa. Ensinnäkin koneessa näkyvät teemat, jotka eivät varmasti ole katoamassa päiväjärjestyksestä, kuten ilmastonmuutos, sukupuolten tasa-arvo ja maahanmuutto.

Toiseksi olemme tuoneet mukaan pari väitettä, jotka yrittävät luodata ehdokkaiden arvopohjaa: kysymme esimerkiksi, olisiko “kristillisistä arvoista” Euroopan yhteisen politiikan pohjaksi. Oletus on, että arvopohja ohjaa sitä, miten poliitikot vastaavat niihin poliittisiin tapahtumiin, joista emme vielä tiedä mitään.

Totta kai mukana on myös konkreettisia ja jopa pieniä asioita, koska usein juuri ne koskettavat äänestäjää.

Väitteitä on ollut tekemässä ryhmä Euroopan unionia ja politiikkaa seuraavia toimittajia eri puolilta Yleä. Lisäksi väitteiden teossa on konsultoitu muutamaa tutkijaa ja yleisöä.

Millainen on 2020-luvun vaalikone?

Palataan vielä vuoden 1996 vaalikoneeseen. Kysymysten selailu hämmästyttää: Kuten jotkut Eurooppa-politiikan ikuisuuskysymykset, myös vaalikoneiden perusasetelmat ovat muuttuneet hämmästyttävän vähän.

Ehdokkaille esitetään pari–kolmekymmentä kysymystä tai väitettä, minkä jälkeen käyttäjät vastaavat samoihin väitteisiin. Vaalikone kertoo ehdokkaat, joiden vastaukset olivat käyttäjän valintoja lähimpänä.

Kevään eduskuntavaaleissa pari mediaa sentään julkaisi piristävästi uudenlaisen vaalikoneen: Hufvudstadsbladetin kone (siirryt toiseen palveluun)esitti perusteluja väitteiden puolesta ja niitä vastaan, ja antoi tulokseksi vain puolueen, ei ehdokasta. Yle Kioskin Vaalibotti (siirryt toiseen palveluun) puolestaan esitti perinteisen vaalikoneen chat-muodossa.

(Vaalibotti julkaistaan myös eurovaaleihin myöhemmin tässä kuussa.)

Samalla osa yleisöstä heräsi vaatimaan vaalikoneilta parempaa laatua ja enemmän läpinäkyvyyttä. Kritiikissä yhdistyivät yleistynyt journalismikriittisyys ja kasvanut epäluulo verkkopalveluita kohtaan.

Yle Kioskin Vaalibottia syytettiin käyttäjien mielipiteiden ohjailusta, minkä seurauksena Kioski täydensi bottia. Helsingin Sanomien vaalikoneen suosittelualgoritmi taas aiheutti niin paljon kysymyksiä (siirryt toiseen palveluun), että toimitus päätyi julkaisemaan koodinpätkän (siirryt toiseen palveluun) ja parantelemaan sitä saamiensa suositusten perusteella.

Myös Ylen vaalikoneen suosittelualgoritmi herätti muutamia kysymyksiä.

Kasvanut kriittisyys on hyväksi: vaativa yleisö on hyvän journalismin edellytys.

Eurovaalien jälkeen seuraaviin vaaleihin on kaksi vuotta aikaa. Nyt on hyvä aika kertoa, mitä sinä odotat vaalikoneilta. Millaisen koneen haluaisit nähdä kuntavaaleissa 2021? Keskustele alla tai lähetä sähköpostia. Keskustelu on auki kello 22 saakka.