Talouskurimuksessa oleva Iran vetäytyy osittain ydinsopimuksesta – Neljä kysymystä Iranin uhkauksesta

Iran ilmoittaa lisäävänsä uraanin rikastusta, jos sen talouspakotteita ei helpoteta. Vastaiskuksi Yhdysvallat määräsi uusia pakotteita.

Iran
Kuvassa Iranin presidentti Hassan Ruhani tutustumassa ydinteknologiaan Teheranissa huhtikuussa.
Iranin presidentti Hassan Ruhani tutustui ydinteknologiaan Teheranissa huhtikuussa. Iranian Presidency Office Handout / EPA

Iran lakkaa osittain noudattamasta kansainvälistä ydinsopimusta, jonka tarkoituksena on estää maata kehittämästä ydinaseita.

Yhdysvallat jättäytyi pois sopimuksesta vuosi sitten ja palautti talouspakotteet, jotka ovat kurittaneet rajusti Iranin taloutta. Nyt Iran vaatii sopimuksessa vielä mukana olevilta mailta sen öljy- ja pankkisektoria helpottavia päätöksiä 60 päivän aikana.

Yhdysvallat vastasi keskiviikkona määräämällä Iranille uusia pakotteita, jotka kohdistuvat maan metalliteollisuuteen.

Tähän asti Iran on Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tarkkailijoiden mukaan ilmeisesti pitänyt kiinni sopimuksen ehdoista. Iran sanoo ydinohjelmansa olevan rauhanomainen, mutta kansainvälinen yhteisö ei ole tätä uskonut.

Grafiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

1) Mistä ydinsopimuksessa on kysymys?

Iran ja kuusi suurvaltaa eli Yhdysvallat, Britannia, Kiina, Ranska, Saksa ja Venäjä pääsivät sopimukseen Iranin ydinohjelman rajoittamisesta vuonna 2015.

Iran sitoutui rajoittamaan uraanin rikastamista vastineeksi talouspakotteiden purkamisesta. Pakotteet olivat vaikeuttaneet Iranin taloustilannetta vuosikausia.

Presidentti Donald Trump veti Yhdysvallat pois sopimuksesta vuosi sitten ja palautti asteittain Iranin-vastaiset pakotteet. Sopimuksesta vetäytyminen oli yksi Trumpin vaalilupauksista.

Sopimuksen muut osapuolet vastustivat Yhdysvaltojen vetäytymistä.

2) Mitä Iran uhkaa tehdä?

Presidentti Hassan Ruhani kertoi televisioidussa puheessaan mihin Iran ryhtyy, jos maahan kohdistuvia talouspakotteita ei kevennetä kahden kuukauden kuluessa.

Ruhanin mukaan Iran uhkaa lisätä uraanin rikastusastetta ja raskasvesivarastojaan. Raskasta vettä eli raskaan vedyn ja hapen yhdistettä käytetään ydinreaktoreissa. Sitä ei Iran ei kertonut, kuinka vahvaksi se aikoisi uraania rikastaa.

Iran ilmoitti mahdollisesti lopettavansa Kiinan kanssa yhteistyössä toteutettavan hankkeen muuntaa Arakin raskasvesireaktoria. Hankkeen tarkoituksena on, ettei reaktorilla voisi enää tuottaa niin korkeaksi rikastettua uraania, että sitä voitaisiin käyttää ydinaseissa.

Ruhani sanoi, että Iran keskeyttää aikaisemmin rikastetun uraanin ja raskaan veden varastojen myynnin ulkomaille. Iran on vienyt tonneittain uraania Venäjälle sopimuksen mukaisesti ja saanut vastineeksi ydinpolttoainetta.

Iran ilmoitti toimistaan Yhdysvaltain sopimuksesta vetäytymisen vuosipäivänä.

3) Miten Yhdysvaltojen pakotteet ovat vaikuttaneet Iraniin?

Talouspakotteet ovat heikentäneet rajusti Iranin taloustilannetta. Iranin valuutan rialin arvo on pudonnut ennätyksellisen alas, inflaatio on moninkertaistunut ja ulkomaiset yritykset ja investoinnit ovat kadonneet.

Ydinsopimuksen ja pakotteiden purkamisen jälkeen Iranin talous pomppasi 12,3 prosentin kasvuun vuonna 2016. Kasvu tuli enimmäkseen öljy- ja kaasusektorin palautumisesta. Muut talouden osa-alueet eivät seuranneet perässä ja kasvu tippui 3,7 prosenttiin seuraavana vuonna.

Yhdysvaltojen vetäydyttyä ydinsopimuksesta ja palautettua pakotteet Iranin talous sukelsi viime vuonna. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi talouden kutistuneen 3,9 prosenttia.

Grafiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

Tavallisten iranilaisten elämää pakotteet ovat kurjistaneet rajusti muun muassa hintojen nousun kautta.

Yhdysvallat on kieltänyt amerikkalaisia yrityksiä käymästä kauppaa Iranin kanssa. Pakotteet vaikuttavat myös ulkomaisiin yrityksiin, jotka toimivat Iranissa.

Huhtikuussa Yhdysvallat ei enää jatkanut poikkeuslupia, joiden turvin Iranista on voitu tuoda öljyä. Valkoisen talon mukaan tarkoituksena on lopettaa kokonaan öljyn vienti Iranista.

Britannialla, Ranskalla ja Saksalla on oma mekanisminsa, joka sallii kuluttajatarvikkeiden kaupan pakotteista huolimatta. Mekanismi ei kuitenkaan koske öljyä.

Pakotteet ovat ajaneet myös suomalaisyrityksiä pois Iranista.

4) Miten Iranin uhkaukseen on reagoitu?

Iranin ilmoitukseen osittaisesta ydinsopimuksesta vetäytymisestä on reagoitu huolestuneesti.

Ranska ilmoitti eurooppalaisten osapuolten haluavan pitää sopimuksen elossa, mutta varoitti Irania mahdollisista lisäpakotteista, jos maa ei pidä kiinni sitoumuksistaan.

Saksa pahoitteli Iranin ilmoitusta ja vaati Irania välttämään rajuja toimia. Hallituksen edustaja ilmoitti Saksan pysyvän sopimuksen sitoumuksissa, kunhan Iran toimii samoin.

Venäjä on syyttänyt Yhdysvaltoja Iranin provosoimisesta. Presidentti Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peshkovin mukaan Putin osasi odottaa tämänkaltaisia seurauksia.

Kiina on vaatinut sopimuksen jatkamista ja osapuolia pysymään rauhallisina.

Yhdysvallat ei ollut alkuiltaan mennessä kommentoinut asiaa.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sanoi, ettei Israel aio sallia Iranin kehittää ydinaseita.

Iranin presidentti Hassan Ruhani on uhannut sopimuksessa mukana olevia maita ”vahvalla reagoinnilla”, jos sille asetetaan lisää pakotteita. Ruhani ei tarkentanut mitä vahva reagointi tarkoittaisi.

Ennen Iranin ilmoitusta osittaisesta vetäytymisestä Yhdysvallat siirsi lentotukialuksensa Persianlahdelle.

Iranin vallankumouskaarti on aiemmin uhannut sulkea Persianlahdelle johtavan Hormuzin salmen, jota pitkin kulkee valtaosa Lähi-idän öljystä.

Lisää aiheesta:

Iran vetäytyy osittain ydinsopimuksestaan – USA irtautui jo aiemmin

Trumpin pakotteet sekoittivat iranilaisperheen raha-asiat – "Nyt meillä ei ole varaa edes korjauttaa jääkaappia"

Yhdysvallat aikoo estää täysin öljyn viennin Iranista – ei jatka poikkeuslupia öljyntuojamaille

Trumpin pakotteet ajoivat suomalaisyritykset Iranista – Paikallisiin raaka-aineisiin luottava kolmioleipätehdas sinnittelee sijoillaan

Lähteet: Reuters