Roskaajat eivät opi, vaikka kuinka jankataan – 10 000 asukasta siivoaa kotikaupunkinsa tutusta rojusta joka vuosi

Siisti Siti -kampanjalla Kouvola koettaa aktivoida asukkaita pitämään huolta ympäristöstä.

roskaaminen
Mona Pohjola siivosi Kouvolan pesistadionin penkkejä.
Siisti Siti -kampanjassa haastettiin kouvolalaiset siivoamaan omia ulkoilupaikkojaan. Kaupungin organisoima siivousporukka kävi töihin pesäpallostadionilla.Antti-Jussi Korhonen

Kouvolan pesäpallostadionilla tartuttiin tiistaiaamuna mailan sijasta luutaan.

Kouvolan kaupungin organisoima Siisti Siti -kampanja on haastanut kaupungin työntekijät, päiväkodit ja koulut siivoustalkoisiin puhtaamman Kouvolan puolesta. Tempauksen tarkoituksena on havahduttaa kaikkia kouvolalaisia siistimpään käytökseen julkisilla paikoilla.

– Jo yhden roskan poimimisella päivässä roskikseen on iso vaikutus, kun sen tekee suuri joukko ihmisiä, kannustaa Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka.

Tiistaina Kouvolan pesäpallostadionin penkkejä siivottiin.
Antti-Jussi Korhonen

Pesäpallostadionilla huhki tiistaina noin parinkymmenen hengen joukko, joka koostui kaupungin puhtaanapitotyöntekijöistä, Kouvolan Pallonlyöjien seura-aktiiveista ja yhdestä koululaisporukasta. Siivousryhmän tavoitteena oli puhdistaa pesäpallostadionin katsomo tällä viikolla käytävää miesten Superpesiksen sarja-avausta silmällä pitäen.

– Katsomossa on paljon pölyä ja hiekkaa talven jäljiltä. Sitä riittää eniten siivottavaksi, kertoo Kouvolan kaupungin siivooja Mona Pohjola.

– Kyllä tämä ainakin meidän osaltamme saadaan kuntoon ja penkit puhtaaksi. Laitetaan vain hihat heilumaan, huikkaa Pohjolan kollega Katri Piira vierestä.

Vastaavanlainen siivouspartio kokoontuu Siisti Siti -kampanjan merkeissä tänä keväänä siistimään myös Myllykosken jalkapallostadionin katsomoa.

Talkoolaiset siivoaa pesäpallostadionin katsomoa
Kouvolan pesäpallostadionilla parikymmentä siistijää puhdisti katsomoa tiistaina. Juha Korhonen/Yle

Tumppi päätyy maahan usein

Kouvolan kaupungin liikuntapaikkamestari Arto Porkan mukaan kaupungin liikunta- ja ulkoilupaikoilta löytyy talven jälkeen eniten tupakantumppeja ja pikaruokapakkauksia.

– Kertakäyttölimsamukeja, hampurilaispapereita, pizzalaatikoita ja oluttölkkejä siivotaan maasta paljon.

Kouvolan kaupungin ympäristöasiantuntija Timo Martikainen arvelee, että kaupungissa roskaava joukko on verrattain pieni muuhun yhteisöön.

– Se joukko on vähemmistöä, joka roskaa. Roskisten lisääminen ei automaattisesti pure kaikkiin. Roskaamisongelman nostaminen esille ja sen vaikutusten kertominen ihmisille on varmasti hyvä keino, Martikainen sanoo.

Roskaamisvalistuksesta on puhuttu jo vuosia. Ympäristöasiantuntija Timo Martikainen toteaa, että roskaavien ihmisten suhtautumisessa roskien heittelyyn olisi korjattavaa.

– Ehkäpä osa pitää roskaamista ainoastaan esteettisenä haittana ja asiaa ei ajatella niin vakavana. Roskaamisen ympäristövaikutuksia ei ajatella. Nyt uutisointi merissä ja luonnossa olevan muovin määrästä toivottavasti havahduttaa ihmisiä, Martikainen pohtii.

Roskaa maassa
Tupakantumppeja siivoillaan edelleen paljon kaduilta ja ulkoilupaikoilta. YLE / Petra Ristola

Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n erityisiasiantuntija Helena Dahlbo alleviivaa myös ympäristövaikutuksista puhumista.

– Tietoisuuden lisääminen roskaamisen ympäristövaikutuksista on varmasti yksi parhaista keinoista saada ympäristöä puhtaammaksi, Dahlbo pohtii.

Suomen ympäristökeskus on tutkinut meriroskan määriä. SYKE:n RoskatPois-tutkimus kertoo, että muoviroskan osuus kaikesta Itämeren rannoilta kerätystä roskasta vaihtelee 30–80 prosentin välillä. Muoviroska on luonnossa erityisen ongelmallista, sillä muovit ovat pitkäikäisiä, hajoavat pienemmiksi hiukkasiksi ja voivat sisältä haitallisia kemikaaleja.

Tupakantumppia on tituleerattu maailman yleisimmäksi roskaksi. WHO:n vuonna 2017 ilmestyneen raportin mukaan kaksi kolmasosaa maailmassa poltetuista tupakoista päätyy luontoon.

Tällä hetkellä valtaosa markkinoilla myytävien savukkeiden filttereistä on tehty huokoisesta selluloosa-asetaatista. Selluloosa-asetaatti on muovia, joka ei maadu ja sen hajoaminenkin kestää vuosia.

Puhtaaksi syntymäpäiville

Kouvolan kaupunki tavoittelee 10 000 osallistujaa Siisti Siti -talkoisiin. Viime vuonna niihin osallistui noin 9000 asukasta.

– Tietysti kaupungin henkilöstö tekee tätä ja ihan yksityiset henkilötkin osallistuvat. Tiedän sen, että tämän Siisti Siti -tempauksen tiimoilta on tehty yhdistystenkin siivouskampanjoita, joissa kerätään roskia lähiympäristöstä, sanoo Kouvolan kaupungin puhtauspalvelusuunnittelija Johanna Ikonen.

Siivoustalkoot ovat jo perinne, mutta tänä keväänä harjoja on heilutettu erityisen tomerasti, sillä Kouvolan kaupungin 10-vuotisjuhlia vietetään tällä viikolla. Uusi Kouvolan kaupunki syntyi vuonna 2009, kun vanha Kouvola yhdistyi Anjalankosken, Kuusankosken, Elimäen, Jaalan ja Valkealan kanssa.

Kaupungin puhtaanapidosta kerrotaan, että julkisilla paikoilla roskisten käyttöön on opittu vuosi vuodelta paremmin, mutta silti ympäristöstä kerätään roskia jätesäkeittäin.

– Jos jompaankumpaan suuntaan sanotaan kehitystä tapahtuneen, niin roskamäärä on vähentynyt. Ehkäpä ihmiset ovat ruvenneet käyttäytymään ympäristöystävällisemmin, sanoo Kouvolan kaupungin liikuntapaikkamestari Arto Porkka.

ilmapallo kaupungintalon edessä
Kouvolan kaupungin syntymäpäiviä vietettiin keskiviikkona.Katri Mannonen / Yle