Uusi-Seelanti tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä

Päästöjä sallittaisiin vain sen verran, mitä pystytään sitomaan. Nuorison ilmastomarsseilla on ollut vauhdittava vaikutus ilmastolain syntyyn.

Uusi-Seelanti
Lampaita
Uuden Seelannin suurin ilmastohaaste on karjankasvatuksen päästöt.Andrew Sheargold / EPA

Uuden-Seelannin hallitus on esitellyt kunnianhimoisen ilmastopolitiikkansa. Maa asettaa tavoitteekseen olla ilmastopäästöjen suhteen neutraali vuonna 2050. Asiasta kertoo muiden muassa The Guardian -lehti (siirryt toiseen palveluun).

Tämä tarkoittaa, että maa aiheuttaa tuolloin vain vähän ilmastonmuutosta edistäviä hiilidioksidi- ja muita päästöjä, ja nekin kompensoidaan hiilinieluilla.

Kyseessä on liberaalin hallituksen lupaus, jonka se antoi kautensa alkaessa 1,5 vuotta sitten.

Pääministeri Jacinda Arden sanoo ihmisten tajuavan, että ilmasto on muuttumassa ja siihen pitää puuttua. Tämän lainsäädännön vaihtoehto on se, ettei mitään tehtäisi, mistä seurauksena on katastrofi.

Uuden-Seelannin parlamentissa lain esitellyt ilmastonmuutosministeri James Shaw kertoi, että viime aikoina virinneellä nuorison ilmastoliikkeellä oli vaikutusta lain syntyyn. Uudessa-Seelannissakin kymmenet tuhannet opiskelijat ovat marssineet ja vaatineet tehokkaita toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi.

– Me kuulimme heitä. Hiilen nollatase kertoo, millä tavalla aiomme turvata tulevaisuuden, jonka nämä opiskelija perivät, sanoi ministeri Shaw.

Suurin haaste on karjankasvatus

Päästöjen leikkaamiseksi hallitus aikoo muuttaa Uuden-Seelannin sähköntuotannon perustumaan kokonaan uusiutuviin energialähteisiin vuonna 2035.

Maahan aiotaan istuttaa seuraavien kymmenen vuoden aikana miljardi puuta.

Ongelmallisin kohta päästöjen vähentämisessä on Uuden-Seelannin karjankasvatus. Maassa on alle viisi miljoonaa ihmistä, mutta yli 10 miljoonaa lehmää ja 28 miljoonaa lammasta. Karjankasvatus on Uuden-Seelannin tärkein elinkeino.

Märehtivät eläimet päästelevät sekä etu- että takapäästään metaanipäästöjä, joiden rajoittaminen on vaikeaa. Lakiin onkin kirjattu karjankasvatusta koskeva lievennys.

Maatalouden metaanipäästöjen on vähennyttävä vuoteen 2030 mennessä 10 prosenttia ja 2050 mennessä 24 – 47 prosenttia.

Tämä on nostattanut lausuntoja puolesta ja vastaan. Keskusta-oikeistolainen Kansallispuolue sanoo, että tavoite on liian kova, eikä vastaa tieteellisiä suosituksia. Myös karjankasvattien järjestö pitää vaatimusta liian kovana ja varoittaa, että elinkeino on vaarassa.

Toisaalta ympäristöjärjestö Forest&Bird sanoo, ettei yhdelle liiketoiminta-alalle pitäisi antaa erityiskohtelua. Järjestö muistuttaa, että kun uusiseelantilaisilta kysyttiin (siirryt toiseen palveluun), millaisen ilmastolain he halusivat, 91 prosenttia vastaajista halusi 0-päästötason vuonna 2050.

Lain kriitikot myös huomauttavat sen perustuvan liian suuressa määrin vapaaehtoisuuteen. Liian suurille päästömäärille ei ole ainakaan tässä vaiheessa suunniteltu rangaistuksia.

Uuden-Seelannin ilmastopäästöt ovat Suomen suuruusluokkaa. Uusi-Seelanti aiheuttaa vuosittain 36 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöt, kun Suomen taso on 46 miljoonaa tonnia.

Lähteet: AP