Analyysi: ”Uusi punamulta” vääntää veroista, työllisyydestä ja hakkuista – sopu hallitusohjelmasta ei synny sormia napsauttamalla

Miten samaan pöytään mahtuvat kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa mielivä Emma Kari (vihr.) ja maataloutta puolustava Mikko Kärnä (kesk.), kysyy politiikan toimittaja Robert Sundman.

hallitusneuvottelut
Puheenjohtajat Juha Sipilä (kesk.), Pekka Haavisto (vihr.), Anna-Maja Henriksson (rkp), hallitustunnustelija Antti Rinne (sdp) ja puheenjohtaja Li Andersson (vas.) hallitusneuvotteluissa
Puheenjohtajat Juha Sipilä (kesk.), Pekka Haavisto (vihr.), Anna-Maja Henriksson (rkp), hallitustunnustelija Antti Rinne (sdp) ja puheenjohtaja Li Andersson (vas.) hallitusneuvotteluissa.Pekka Tynell / Yle

Konkarikansanedustaja, entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kysyi eilen Facebook-seinällään, pitäisikö keskustan suunnata hallitukseen vai oppositioon.

Moni vastasi, että hallitukseen – mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Hallituksen tulisi tehdä keskustalaista politiikkaa ja pystyä täyttämään ne kymmenen kynnyskysymystä, jotka keskusta hallitustunnustelija Antti Rinteelle (sd.) laati.

Samoilla linjoilla oli lopulta keskustan kenttäväki. Vain reilua viikkoa aiemmin suurieleisesti oppositioon matkalla olleen puolueen koneisto antoi 131 ääntä hallitukseen lähdön puolesta ja 33 vastaan.

Tarina siitä, miten "kansa osoitti keskustalle tien oppositioon" muuttui nopeasti tarinaksi, jossa yli 400 000 suomalaista osoitti luottavansa keskustaan.

Rinne aneli keskustaa hallitukseen

Rinne sai taivutella kovaa.

Kun hallitustunnustelija puheli lauantaina Helsingin Sanomille "kansanrintamahallituksesta" (siirryt toiseen palveluun), pystyi tätä vielä tulkitsemaan vaihtoehtojen punnitsemisena ja tilan raivaamisena.

Tilaa ei vaalien jälkeen nimittäin juuri ollut: perussuomalaisia oli karkotettu hallituksen ulkopuolelle jo ennen vaaleja, ja keskusta oli saanut huonoimman tuloksensa sataan vuoteen.

Eilen illalla tilanne oli kuitenkin selvä: Rinne halusi keskustaa mukaan niin paljon, että hän näytti korttinsa ja aneli.

Kokoomuksella oli ollut neuvotteluissa liian kova talouden ja verotuksen linja. Ja, kuten Rinne myönsi, se oli suhtautunut edelleen penseästi vasemmistoliiton paikkaan hallituskokoonpanossa.

Keskustan Juha Sipilä ja SDP:n Antti Rinne
Keskustan Juha Sipilä ja SDP:n Antti Rinne hallitustunnustelijan tiedotustilaisuudessa eduskunnassa, 8. toukokuuta 2019.Pekka Tynell / Yle

Toteutuuko vappusatanen?

Kun viralliset hallitusneuvottelut alkavat, on syytä palauttaa mieleen Rinteen kysymyslista.

Mistä SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP aloittavat väännön Säätytalolla? Mitä sopii odottaa kokoonpanolta, jolle Rinne antoi tiedotustilaisuudessaan nimen "Tulevaisuuden tekijät – Uusi punamulta"?

Rinne tarjosi oppositiolle mahdollisuutta osallistua suurten hankkeiden, kuten sote- ja sotu-uudistusten tekemiseen parlamentaarisesti.

Jos pelkkää hallituspohjaa katsotaan, on todennäköisesti luvassa maakuntapohjainen sote – siis kokonaisuus, joka perustuu kuntia vahvemmille ja laajemmille, itsehallinnollisille alueille.

Vaikka keskusta on puolustanut perustuloa, se on ilmaissut tarkoittavansa käsitteellä kuitenkin samantapaisempaa mallia kuin SDP: siis yksinkertaisempaa mutta edelleen syyperustaista, vastikkeellista sosiaaliturvaa. Tälle löytynee parlamentaarista tukea, vaikka vihreät ja vasemmistoliitto mielisivätkin perustuloa.

Sosiaalietuuksia varmasti korotetaan. Toteutuisiko vappusatanenkin?

Perhevapaita voidaan uudistaa, mutta kotihoidontuessa uudistukset tehdään keskustaa miellyttävällä tavalla. Jos keskusta saa päättää, valtio ei jatkossakaan ohjaa isiä kotiin lasten kanssa enempää kuin perheet haluavat.

Säätytalolla puidaan yritysten verotusta

Talouteen, työllisyyteen ja verotukseen törmättiin SDP:n ja kokoomuksen välisissä keskusteluissa, sanoi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Vaikka nyt olisikin helppo muistella vanhoja kansanrintamahallituksia, alkavat neuvottelut jo iltapäivällä juuri näiden aiheiden parissa.

Talouden linjoissa on yhteensovittamista myös SDP:n ja keskustan välillä. Juha Sipilä sanoi tiedotustilaisuudessa, että työllisyyskehitys ja talouden tasapaino ovat niitä asioita, joita keskusta jatkossakin haluaa vaalia.

Jos keskustan kynnyskysymys pitää eikä yritysten ja yrittäjien verotus kiristy, joutuu SDP luopumaan joistakin veronkorotuksista. SDP:n verolinja on muutenkin ollut kireämpi, ja puolue saa nyt punnita, mihin voidaan tyytyä.

Juha Sipilä ei ollut myöskään yksin keskustan kovemman työllisyys- ja talouspolitiikan takana. Olisi väärin ajatella, että keskustan olemus on muuttunut yhdessä yössä.

Kilpailukykysopimus ja aktiivimalli eivät olleet pehmeitä keinoja työllisyyden edistämiseksi. Kun kaikki ovat sitoutuneet 75 prosentin työllisyystavoitteeseen, miten löytyvät yhteiset keinot sen saavuttamiseksi?

Entä millaisia koulutukseen liittyviä "tulevaisuusinvestointeja" keskusta, joka edellisessä hallituksessa leikkasi koulutuksesta, suostuu tekemään?

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto saapuu hallitustunnustelija Antti Rinteen yhteistapaamiseen eduskunnassa Helsingissä 8. toukokuuta
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto saapuu hallitustunnustelija Antti Rinteen yhteistapaamiseen eduskunnassa Helsingissä 8. toukokuuta.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Ympäristökysymyksiä ei unohdeta

Tässä vaiheessa vihreistä ja vasemmistoliitosta ei ole puhuttu vielä paljoa, mutta syytä olisi. Näiltä puolueilta löytyy paljon näkemyseroja keskustan kanssa, eikä hallitus synny ilman niitä.

Tiedotustilaisuudessa Juha Sipilä nosti jo esille maatalouden kannattavuuden. Mitäköhän tästä tuumitaan vihreissä? Miten Mikko Kärnä (kesk.) ja Emma Kari (vihr.) mahtuvat saman pöydän ääreen?

Vihreät ja vasemmistoliitto ovat luvanneet äänestäjilleen myös huomattavasti kunnianhimoisempia ilmastotoimia kuin esimerkiksi keskusta. Nämä ovat myös kyseisten puolueiden äänestäjille tärkeitä teemoja. Perääntymisvaraa ei juuri ole. Mikä on esimerkiksi sopiva metsähakkuiden taso?

Keskusta on ollut viimeksi hallituksessa kakkospuolueena 1980-luvun lopulla. Ei ole niinkään, että tappion kärsinyt puolue pääsisi nyt sanelemaan ykköspuolueen lailla kaikki ehtonsa, kuten se on ehkä tottunut.

Mutta Rinteen anelut osoittivat keskustalle, että sillä on vahva neuvotteluasema.

– Neuvotteluihin ei todellakaan lähdetä nöyristelemään, totesi jo Mikko Kärnä.

Eikä keskusta voikaan. Oppositiossa se voisi heiketä entisestään perussuomalaisten tai kokoomuksen kanssa, mutta liberaaleja ja kaupunkilaisia täynnä oleva hallitus ei sekään ole puolueelle helppo paikka.

Lue lisää:

Näin syntyi hallitusohjelmasta neuvotteleva uusi punamulta – Yle seurasi politiikan superpäivää aamusta iltaan

Ylen tieto: Antti Rinne päätymässä keskustaan suurena hallituskumppanina, lisäksi vihreät, vasemmistoliitto ja RKP neuvotteluihin