Tampere kokeili 12 erilaista nurmikkoa ratikan alle – tavallinen kasvualusta osoittautui parhaaksi

Tampereen ratikan nurmiradan kaikki koeruudut selvisivät hienosti talvesta. Tavallisen kasvualustan etu on pienempi kastelutarve.

raitioliikenne
Ratikkanurmikko
Marko Melto / Yle

Tulevan ratikan alle rakennettavan nurmikon koeruudut ovat talvehtineet hyvin Tampereen Sammonkadulla.

Ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki kertoo, että koealueen nurmi on kasvanut hyvin samaan tapaan kuin mikä tahansa yksivuotias nurmikko.

– Koeala on ehkä jopa hieman tavallista nurmikkoa vihreämpi, sillä asfaltin keskellä ja osittain betonin päällä oleva kasvuympäristö on lämmin, Lehtimäki sanoo.

Sammonkadulla on testattu 12 erilaista nurmisiementen ja kasvualustojen yhdistelmää.

Kokeen perusteella tulevassa nurmiradassa voidaan käyttää tavallista viherrakentamisen kasvualustaa ja siemenseosta. Tavallisella alustalla nurmi on kasvanut yhtä hyvin kuin erikoisalustoilla, mutta tavallinen alusta näyttäisi vaativan vähemmän kastelua.

Raitiotieallianssi päättää lopullisen kasvualustan toukokuun puolessavälissä.

Tampereen ratikan reitille rakennetaan nurmikkoa lähes kolme kilometriä. Ratikan rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Matkustamaan pitäisi päästä vuonna 2021.

Kastelutarve ratkaisee kunnossapidon hinnan

Koeruutujen tarkoituksena oli selvittää erilaisten kasvualustojen vaikutusta nurmikon kasvuun ankarissa olosuhteissa.

Samalla kokeiltiin raitiotien kunnossapidon vaikutusta nurmikon talvehtimiseen. Aurauksen vuoksi lumi ei paljonkaan suojaa nurmikkoa pakkaselta ja viimalta.

– Koealueen nurmikkokasvusto on hämmästyttävän yhtenäistä talven jälkeen, Lehtimäki sanoo.

Nurmisiemenet ovat useiden heinälajien sekoituksia. Eri lajit kestävät esimerkiksi kuivuutta eri tavoin. Tulevat kunnossapitokustannukset riippuvat nurmikon kastelutarpeesta.

– Raitiotien nurmiradassa on ohuimmilla kohdilla vain alle 25 senttiä kasvualustaa betonilaatan päällä. Tuollainen kasvualusta on altis kuivuudelle, Lehtimäki sanoo.

Kastelun lopettamisella ei suurta vaikutusta

Viime kesänä uutta nurmikkoa kasteltiin alkuvaiheessa kaikilla koeruuduilla samalla tavalla. Kylvöksen haluttiin itävän hyvin ja alkukasvun haluttiin olevan nopeaa.

Keskikesällä koealue jaettiin kahteen osaan. Toisessa osassa kastelua jatkettiin, toisessa lopetettiin kokonaan.

– Kahden erilaisen kastelualueen välillä ei nyt keväällä ole havaittavissa merkittäviä eroja, Lehtimäki sanoo.

Kunnossapitokalusto ei vaadi erikoisnurmea

Tarkoituksena oli myös selvittää, miten kasvualusta kantaa mahdollisia työkoneita.

Kokeessa vertailtiin tavallista kasvualustaa sellaisiin, joiden kantavuus on tavallista suurempi. Mittausten perusteella tavallisen alustan kastelutarve näyttäisi olevan pienempi.

Kokeen aikana nurmiradan hoito- ja kunnossapitomenetelmät ovat tarkentuneet. Kaikki tuleva konekalusto on todennäköisesti varustettu kiskopyörillä, joten nurmikkoalueelta ei vaadita erityistä kantavuutta työkoneita varten. Tavallisen kasvualustan käyttö on siis tältäkin kannalta mahdollista.

Lue lisää:

Tampereella kasvatetaan Suomen ehkä erikoisinta nurmikkoa ratikan alle – Ruohon pituus on määritelty lähes sentilleen