Nouseeko uuteen hallitukseen yllätysnimiä? Tässä vahvoja vaihtoehtoja ministereiksi

Ministerisalkkujen jako voisi mennä niin, että SDP saa seitsemän, keskusta viisi, vihreät kolme, vasemmistoliitto kaksi ja RKP yhden salkun.

Punamultahallitus (Suomi)
Puheenjohtajat Juha Sipilä (kesk.), Pekka Haavisto (vihr.), Anna-Maja Henriksson (rkp), hallitustunnustelija Antti Rinne (sdp) ja puheenjohtaja Li Andersson (vas.) hallitusneuvotteluissa, jotka alkoivat Säätytalossa 8. toukokuuta
Puheenjohtajat Juha Sipilä (kesk.), Pekka Haavisto (vihr.), Anna-Maja Henriksson (rkp), Antti Rinne (sd.) ja Li Andersson (vas.) hallitusneuvotteluissa, jotka alkoivat Säätytalossa 8. toukokuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Politiikan jymyuutinen on, että Suomen seuraavaa hallitusta ryhtyvät muodostamaan SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Poliitikot väistelivät keskiviikkona kysymyksiä uuden hallituksen ministereistä, mutta osa nimistä on melko varmoja, jos suurimman puolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne saa hallituksen kasaan aikomallaan pohjalla.

Yksi vaihtoehto on, että hallitukseen tulisi 18 ministeriä. Mahdollinen jako voi mennä niin, että SDP saa seitsemän, keskusta viisi, vihreät kolme, vasemmistoliitto kaksi ja RKP yhden salkun.

Ketkä saattavat istua seuraavan hallituskauden ajan eduskunnan ministeriaitiossa? On aivan mahdollista, että hallitukseen nousisi myös yllätysnimiä. Yle kävi mahdollisia ministereitä läpi.

sdp

Antti Rinne Suurimman puolueen SDP:n puheenjohtaja ja seuraava pääministeri, jos onnistuu kasaamaan ”uudeksi punamullaksi” nimeämänsä hallituksen. Rinteen käsissä on pitkälti myös se, ketkä nousevat puolueen ministereiksi.

Antti Lindtman Kolmannen kauden kansanedustaja Lindtman, 36, johti SDP:n eduskuntaryhmää oppositiokauden. Sai eduskuntavaaleissa Uudeltamaalta enemmän ääniä kuin Rinne.

Vantaalaisesta Lindtmanista povattiin Rinteen haastajaa. Aikeet saattoivat karahtaa kohuun listoista, joilla ryhmäjohtaja yritti ohjastaa ketkä puolueesta saavat puheenvuoroja eduskunnan kyselytunnilla. Eero Heinäluoman suojattina pidetty Lindtman edustaa Rinteen tavoin demarien ay-siipeä.

Sanna Marin SDP:n varapuheenjohtaja, nousi näkyvään rooliin Rinteen sairausloman aikaisena tuuraajana alkuvuonna. Marinia on uumoiltu mahdolliseksi Rinteen haastajaksi. Sai ylistystä johtaessaan jämäkällä otteella Tampereen valtuuston riitaisaa kokousta, josta kuvatut videot nousivat nettihitiksi. Eduskuntavaalien ääniharavia.

Ville Skinnari Myös lahtelainen Skinnari, 45, on Marinin tavoin SDP:n varapuheenjohtaja. Skinnari on ex-kansanedustaja Jouko Skinnarin poika. Voi kilpailla hallitukseen noususta toisen lahtelaisdemarin, Mika Karin kanssa.

Sirpa Paatero SDP:n eduskuntaryhmästä läheisin Rinteelle lienee puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero, 54. Hän edustaisi ministeriryhmässä myös SDP:n vahvaa Kaakkois-Suomen piiriä. Rinteen puheenjohtajakaudella Paaterosta tuli kehitysministeri jo syksyllä 2014, kun vihreät jättivät hallituksen.

Kaakkois-Suomesta tulee myös eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Suna Kymäläinen, jonka Rinne nosti SDP:n hallitustunnusteluja tehneeseen ryhmään, mutta valittaisiinko kahta ministeriä samasta vaalipiiristä?

Timo Harakka SDP:n talousajattelija Harakka, 56, johti SDP:n vero-ohjelman valmistelua. Toimittajana ja kirjailijana työskennellyt Harakka haastoi Rinteen helmikuussa 2017 Lahdessa järjestetyssä puoluekokouksessa.

Tytti Tuppurainen Äänimääräänsä kasvattanut Tuppurainen, 43, voisi tuoda pohjoista edustusta SDP:n ministeriryhmään. Tuppurainen haastoi Harakan tavoin Rinteen puheenjohtajakisassa runsaat kaksi vuotta sitten.

Aiempaa vankkaa kokemusta on myös Jutta Urpilaisella ja Tuula Haataisella. Urpilainen saattaa kuitenkin tähdätä komissaariksi. Jatkaisiko jo sosiaali- ja terveysministerinä aiemmin toiminut Haatainen eduskunnan puhemiehistössä?

kesk

Antti Kaikkonen Ministereiksi on noustu perinteisesti puolueen johtopaikoilta, ja 45-vuotias Kaikkonen johtaa puolueen eduskuntaryhmää. Uudenmaan vaalipiiristä paikkansa uusinut Kaikkonen keräsi keskustassa toiseksi eniten ääniä puheenjohtaja Juha Sipilän jälkeen.

Kysymys kuuluu, valitseeko keskusta jo uutta puheenjohtajaa, jos hallitusneuvottelut etenevät ja keskusta pääsee muodostamaan uutta ministeriryhmää. Kaikkonen on kertonut harkitsevansa, pyrkiikö hän paikastaan luopuvan Sipilän seuraajaksi. Kaikkonen oli jo vuosia sitten esillä puheenjohtajaspekulaatioissa, mutta ryvettyi vaalirahakohussa.

Katri Kulmuni Lapin vaalipiiristä paikkansa uusinut 31-vuotias Katri Kulmuni kuuluu keskustan nuorisokaartiin. Kulmuni on puolueen varapuheenjohtaja, ja sikäli mahdollinen ministeripörssissä nousija.

Kulmuni on profiloitunut Lapin puolustajaksi ja olikin vaalipiirinsä ylivoimainen äänikuningatar. Keskusta on yrittänyt jakaa ministerinsalkut jopa muita puolueita tasaisemmin ympäri maata, joten Kulmuni voisi nousta hallitukseen Pohjois-Suomen edustajana.

Hanna-Kaisa Heikkinen Myös 45-vuotias Heikkinen kuuluu keskustan varapuheenjohtajiin, mistä ei olisi ainakaan haittaa mahdolliselle ministerinpaikalle nousemisessa. Oli julkisuudessa, kun eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta riiteli loppumetreillä hallituksen sote-uudistuksesta.

Annika Saarikko Peruspalveluministeri Saarikko, 35, on suosittu keskustapoliitikko, joka olisi ollut monien arvioitsijoiden mukaan vahvoilla keskustan uudeksi puheenjohtajaksi. Hän kuitenkin vetäytyi kisasta perhesyihin vedoten. Perheeseen odotetaan toista lasta, jonka laskettu aika on syksyllä.

Varsinaissuomalainen Saarikko osoitti olevansa kovatahtoinen poliitikko runnoessaan läpi Sipilän hallituksen sosiaali- ja terveysuudistusta, joka kuitenkin epäonnistui. Sote-kokemukselle on tarvetta myös seuraavassa hallituksessa.

Jari Leppä Kaikki keskustan nykyiset ministerit tuskin voisivat jatkaa, koska myös uusille nimille pitää tehdä tilaa. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministerinä toimiva pitkäaikainen kansanedustaja Jari Leppä, 59, voisi olla yksi jatkajista. Keskusta tavoitellee myös tulevassa hallituksessa maatalousministerin salkkua. Leppä tulee Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

Juha Sipilää ei ehkä nähdä keskustan ministerien joukossa, sillä hän luopuu puheenjohtajuudesta syksyllä. Olisiko Sipilä käytettävissä eduskunnan puhemieheksi?

vihr

Pekka Haavisto Vihreiden pitkän linjan konkaripoliitikko on kokenut ministeri jo edellisiltä kausilta. Haavisto on puolueen pätkäpuheenjohtaja, joka on luopumassa tehtävistä ensi kuun puoluekokouksessa. Haavisto oli yksi huhtikuun eduskuntavaalien ääniharavista, ja hän keräsi presidentivaaleissa yli miljoona ääntä vuonna 2012.

Rauhanmies Haavisto on vahvimmillaan kansainvälisissä kysymyksissä, joten ulkoministerin salkun luulisi kiinnostavan. Se on kuitenkin mennyt yleensä toiseksi suurimmalle puoluelle.

Maria Ohisalo Vihreiden nosteessa oleva nimi, toistaiseksi ainoa, joka on kertonut pyrkivänsä puheenjohtaja Haaviston seuraajaksi. Ohisalo, 34, ehti kokeilla puoluejohtajana oloa jo tuuratessaan Touko Aaltoa viime syksynä. Vasta ensimmäisen kauden kansanedustaja. Ohisalo on köyhyystutkija, joten esimerkiksi peruspalveluministerin tehtävät tai asuntoasiat voisivat kiinnostaa.

Krista Mikkonen Sekä Haavisto että Ohisalo ovat Helsingistä, joten maakuntien ääntä voisi tuoda vihreiden ministeriryhmään esimerkiksi joensuulainen Krista Mikkonen, 46. Mikkonen johti vihreiden eduskuntaryhmää suurimman osan viime vaalikautta. Sopisi biologina vaikka ympäristöministeriksi, jonka salkkua vihreät yleensä tavoittelevat.

VAS

Li Andersson Eduskuntavaalien äänikuningattaren Li Anderssonin, 31, ministerinsalkku on vasemmistoliiton puheenjohtajana varma, jos puolue on hallituksessa. Andersson valittiin johtamaan vasemmistoliittoa puolueen pitkän tappioputken jälkeen vuonna 2016, ja sekä kuntavaaleissa 2017 että huhtikuun eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto kasvatti kannatustaan. Andersson arvioi tänään, että kaksi ministeriä olisi vasemmistoliitolle hyvä määrä.

Merja Kyllönen Andersson tulee Turusta, joten maantieteellistä jakaumaa vasemmistoliiton mahdolliseen kahden ministerin ryhmään toisi esimerkiksi europarlamentaarikko, kainuulainen Merja Kyllönen, 42. Kyllösellä on aiempaa kokemusta, sillähän on toiminut liikenneministerinä.

Kyllösen osakkeita on voinut laskea, että hän sai kohun aikaan ilmoittamalla, ettei ottaisi mepin paikkaa vastaan, vaikka tulisi tämän kuun eurovaaleissa valituksi. Kyllönen aikoo palata kotimaan politiikkaan, kun nykyinen toimikausi Euroopan parlamentissa on päättynyt.

RKP

Anna-Maja Henriksson Puolueen puheenjohtajana ilmeinen valinta ministeriksi. Toimi oikeusministerinä Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallituksissa. Varatuomari, oikeustieteen kandidaatti Henriksson, 55, on neljännen kauden kansanedustaja. Kokemusta tarvittaisiin, sillä puolueen ainoana ministerinä toimiminen ei olisi helppoa.