Kaupunkikulttuuria vai puhdasta yritystoimintaa? Oulussa kauppahalliyrittäjiä kohdellaan kylmemmin kuin Helsingissä: "Aikamoinen järkytys"

Helsingissä pidetään käsittämättömänä sitä, miten Oulun kaupunki menetteli kauppahalliyrittäjien kanssa.

kauppahallit
Oulun kauppatori on ollut keskeneräinen rakennustyömaa  jo vuosia.
Ilman väistötiloja jääneet kauppahalliyrittäjät toivovat, että peruskorjaus sujuisi rivakammin kuin Oulun kauppahallin vieressä sijaitseva torihotellityömaa. Se on ollut vireillä kymmenisen vuotta.Paulus Markkula/ Yle

Heikki Viertola kävelee peruskorjauksen alkamista odottavan Oulun kauppahallin tyhjää käytävää. Näky ahdistaa Oulun keskustan ja torialueen kehittämisessä pitkään mukana ollutta miestä.

Hän katsoo hiljaisena vuosikymmenten varrella tutuksi käyneitä yrityskylttejä. Osa kauppiaista ei palaa tänne enää milloinkaan.

Viertolan on vaikea käsittää Oulun kaupungin viimevuotista päätöstä syrjäyttää vanhat kauppahalliyrittäjät ja jättää heidät tyhjän päälle.

Kaupunginhallituksen kielteisen päätöksen jälkeen koin tulleeni pahan kerran vedetyksi nenästä

Heikki Viertola

Oulun kauppahallin yrittäjien vuokrasopimukset sanottiin irti joululta, mutta remontti ei ole vieläkään alkanut.

Osa yrittäjistä siirsi toimintansa muualle, osa on mennyt vieraalle töihin, koska kaupunki päätti olla järjestämättä vuokralaisilleen väistötiloja kauppahallin kiinniolon ajaksi. Tällä hetkellä näyttää, että yrittäjiltä jää väliin ainakin kaksi kesä- ja joulusesonkia.

Heikki Viertola
Heikki Viertola on toiminut pitkään kauppahallin toiminnasta vastanneen Oulun Narikan ja Oulun Liikeskuksen johdossa 2000-luvulla. Hän palasi viime vuonna eläkkeeltä muutamaksi kuukaudeksi vanhoihin tehtäviinsä. Paulus Markkula / Yle

Tässä jutussa kerrotaan, minkälaisia kiemuroita Oulun kauppahallikuvioon liittyy, ja miten monimutkaiseksi asioiden valmistelu voi kunnallishallinnossa pahimmillaan mennä.

Helsingissäkin kauppahalli-instituutio on murroksessa. Jutussa kerrotaan myös siitä, miten uusi kiinteistöstrategia saattaa vaikuttaa Helsingin kauppahalleihin.

Suunnitelmat olivat käynnissä

Heikki Viertola toimi Oulun kauppahallin toimintaa pyörittävän Narikan toimitusjohtajana muutaman kuukauden ajan viime vuonna. Tuolloin remontin suunnittelu oli jo aloitettu.

Viertolan mukaan kaupunki suunnitteli väistötiloja torin keskellä olevalle parkkipaikalle ja laski kustannuksia. Lopulta päädyttiin merikontteihin, joiden järjestämistä käytiin läpi yhdessä yrittäjien kanssa.

– Oletin, että väistötilat tulevat, koska kaupunki suunnitteli niitä koko ajan. Oli aikamoinen järkytys kun tuli tieto, että väistötiloja ei tule, sanoo Viertola.

Viertola kertoo myöhemmin tutustuneensa kauppahallin remonttia valmistelleen hanketyöryhmän pöytäkirjoihin ja havainneensa, että normaalisti kunnan kiinteistöjen peruskorjausten yhteydessä tehtävät väistötilojen toimintasuunnitelmat olivat jääneet tekemättä.

Asiakkaita Hakaniemen hallissa.
Heikki Viertolan mukaan perinteisiä kauppahalleja on Suomessa Oulun ohella enää Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Kuopiossa.Tatu Kuukkanen/ Yle

Tällä hetkellä Oulun Kauppahallin kiinniolo on pitkittynyt vähintäänkin kahdeksi vuodeksi.

Takkuisesti edennyt hanke mutkistui, kun se juuttui rakennuslautakuntaan vuoden vaihteen jälkeen. Huoltorakennuksen katolle suunniteltu massiivinen ilmanvaihtopömpeli oli siirtänyt remontin alkamista kerran aiemminkin.

Asiasta tehtiin vielä hallintovalitus ja nyt odotellaan antaako hallinto-oikeus toimenpidekiellon oikeuskäsittelyn ajaksi.

Kaupunki vaati avustuksen hakemista ja sitten hylkäsi sen

Oulun kaupunki omistaa kauppahallin. Narikka maksoi kaupungille vuokraa, ja sopimuksen mukaan se vastasi tilojen toiminnasta kokonaisuudessaan. Kaupunki oli kuitenkin määritellyt yrittäjien Narikalle maksaman vuokran määrän.

Narikan ja yrittäjien käsityksen mukaan väistötilat olisivat samalla tavalla kaupungin omaisuutta. Niiden piti liittyä hanketyöryhmän kaupungille tekemään esitykseen.

Juha Riihijärvi
Kauppahallipaikkansa Oulussa menettänyt Juha Riihijärvi ihmettelee vieläkin, miksi kaupunki vuoden verran suunnitteli väistötiloja, jos tarkoitus oli jättää ne järjestämättä.Paulus Markkula/ Yle

Työryhmän viimeisessä kokouksessa Oulun konsernihallinnon edustajat esittivät, että Narikka hakisi kaupungilta avustuksen väistötilojen järjestämiseen. Narikka vastusti tätä, koska sillä ei ollut henkilökuntaa eikä tarvittavaa asiantuntemusta.

Rahoitushakemus kuitenkin tehtiin, koska oli tärkeää saada yrittäjille tilat, joissa toimia 10 kuukauden ajan. Se oli sen hetkinen arvio evakon kestosta.

Kaupunki kuitenkin eväsi hakemuksen sillä perusteella, että väistötilat vääristäisivät kauppahalliyrittäjien kilpailuasemaa suhteessa muihin oululaisiin kivijalkayrityksiin.

– Kaupunginhallituksen kielteisen päätöksen jälkeen koin tulleeni pahan kerran vedetyksi nenästä. Kaupunginhallituksen jäsenet vielä kommentoivat päätöstä, että kaupunki ei voi yksityiselle yritykselle, kuten Narikalle, antaa tällaisia avustuksia, sanoo Heikki Viertola.

Kilpailuvirasto eri mieltä kaupungin kanssa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei näe Oulun kauppahallin väistötilan järjestämisessä ongelmia kilpailuoikeudellisessa mielessä.

Kilpailuneutraliteetti ja hankintojen valvonta -yksikön johtaja Arttu Juutin mukaan asiassa ei näytä olevan kysymys kilpailun vääristämisestä.

Kun päätös rahoitushakemuksen hylkäämisestä oli tehty, kaupunki irtisanoi kauppahalliyritysten vuokrasopimukset, kilpailutti uuden hallin yrittäjät etukäteen ja jätti heidät ilman remontin aikaisia väistötiloja.

Peruskorjauksen jälkeiset vuokrat nousivat ensimmäisen kilpailutusvaiheen yhteydessä 60–80 prosenttia entisistä vuokrista.

Pitkään Oulun kauppahallissa toiminut Torin lihamestari ei saanut paikkaa uudesta hallista.
Pitkään Oulun kauppahallissa toiminut Torin lihamestari ei saanut paikkaa uudesta hallista. Paulus Markkula/ Yle

Muutama kauppiaspaikka on vielä kilpailuttamatta ja kaupungin tavoitteena on järjestää niiden kilpailutus touko-kesäkuun aikana.

Juuti pitää tilojen kilpailuttamista peruskorjauksen yhteydessä sinänsä hyvänä asiana. Kun vuokrat on määritelty tarjouskilpailulla, saadaan selville niin sanottu markkinahinta.

Kilpailutus yllätti suunnittelijat

Päätös kauppahallin yrittäjien vaihtamisesta oli monille yllätys kaupungin omassa organisaatiossa.

Peruskorjauksesta vastaavan Oulun Tilapalvelujen vs. rakennuttajapäällikkö Ville Laitinen kertoo, että uusia tiloja oli aikomus suunnitella yhdessä kauppahallissa toimivien yritysten kanssa samalla tavalla kuin Helsingissä.

Mitään poliittista päätöstä Oulun kauppahallin vuokrasopimusten purkamisesta ja tilojen kilpailuttamisesta ei ole. Oulun talousjohtaja Jukka Weisellin mukaan sellaista ei tarvita.

– Jos haluamme elää suurin piirtein lain mukaan, meidän pitää noudattaa oikeudenmukaisuusperiaatetta. On tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus pyrkiä niihin tiloihin, sanoo Weisell.

Helsingissä Hakaniemen hallin yrittäjiä ei kilpailutettu peruskorjauksen yhteydessä. Uusia yrittäjiä haetaan vanhan yrittäjän lopettaessa avoimella haulla.

– Vuokria on tarkoitus tarkistaa peruskorjauksen jälkeen ja kaupungin ajatuksena on, että niitä voisi suhteuttaa esimerkiksi yrityksen liikevaihtoon, sanoo Helsingin kauppahalli- ja kauppatoritoimintaa hallinnoivan Tukkutorin toimitusjohtajan Elina Siltanen.

Weisell ei kuitenkaan halua kommentoida Helsingin tapaa toimia.

Halliyrittäjien kohtelu saattoi heikentää Oulun imagoa

Väistötilojen eväämisestä on Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan aiheutunut Oulun kaupungin imagolle haittaa. Oulun sijoitus on laskenut yrittäjien kokemaa yritysilmastoa mittaavassa EK:n kuntaranking-listauksessa.

EK-tutkimuksessa Oulun seutua edustava yrittäjäkommentaattori Tomi Lantto näkee yhtenä selvänä syynä Oulun aseman heikentymiseen kauppahalliyrittäjien kohtelun.

– On uskaliasta olettaa, että yrittäjä voi laittaa yli vuodeksi yrityksen kiinni, säilyttää työntekijänsä ja tavarantoimittajansa.

Helsingissä hallit ovat osa kaupunkikulttuuria

Helsingissä kauppahallien katsotaan olevan kulttuuritoimintaa, jota halutaan tukea. Kun Helsingissä Hakaniemen hallia alettiin peruskorjata, se koettiin niin tärkeäksi, että väistötilat järjestettiin.

Yrittäjät ovat olleet tiloihin tyytyväisiä (siirryt toiseen palveluun) (HS) ja asiakasvirta on kasvanut.

Helsingin kaupungin rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildenin mukaan kauppahallitoiminta on Helsingissä osa kaupunkikulttuuria ja kauppahallirakennukset ovat osa Helsingin kulttuurihistoriaa.

Pirjo Passinen
Hakaniemen hallissa toimivan Reinin Lihan yrittäjä Pirjo Passisen mielestä kaupunkisuunnittelussa on jo vuosia menty eteenpäin isojen toimijoiden ehdoilla. Hänen mukaansa kaupunkilaiset arvostavat hallikauppaa. Ronnie Holmberg / Yle

Hilden pitää oululaista menettelytapaa käsittämättömänä.

– Aika moni Hakaniemen hallin yrittäjä olisi joutunut lopettamaan kokonaan toimintansa ja miettimään uutta elinkeinoa ilman väistötiloja.

Tukkutorin toimitusjohtaja Elina Siltanen ei ymmärrä oululaisten puhetta kaikkien kivijalkayrittäjien tasapuolisesta kohtelusta. Siltasen mukaan Helsingissäkin on vaikea taata jatkuvuus kauppahalliyrittäjyydessä.

Uusi kiinteistöstrategia muuttaa kuviota Helsingissä

Helsingissä on keskusteltu kauppahallin vuokratasosta ja tuen muodosta poliittisessa käsittelyssä olevan uuden kiinteistöstrategian yhteydessä.

Yksi ajatus on ollut, että tuki voisi olla aikaisempaa selkeämmin kulttuuritukea.

Kaupunkiympäristön toimialaa Helsingissä johtava apulaispormestari Anni Sinnemäki ei näe, että tällainen tuki olisi toimiva ratkaisu.

Hänen mukaansa uudenkiinteistöstrategian myötä Helsingissä on tarkoitus kehittää vuokrausmalli kulttuurihistoriallisesti erityisen arvokkaille rakennuksille.

– Vuokraa voitaisiin tarkastella ikään kuin markkinavuokrana, jolloin otetaan huomioon kauppahallin erityisluonne ja se mitä yritykset ovat valmiita sellaisesta maksamaan.

Anni Sinnemäki
Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaavan apulaispormestari Anni Sinnemäen mielestä pitää pyrkiä siihen, että kauppahalliyrittäjiä tuettaisiin mahdollisimman vähän. Hän haluaa kuitenkin säilyttää kauppahalli-instituution elävänä.Jaani Lampinen / Yle

Hän arvioi, että markkinavuokran määrittelemiseksi ei kuitenkaan ole välttämätöntä järjestää tarjouskilpailua.

– Saman tiedon voi saada myös kauppahallin yksittäisten kohteiden vuokraamisesta.

Kiinteistöstrategia päätetään kesän aikana Helsingin kaupunginhallituksessa. Uudenlaiset vuokrat tulevat käyttöön aikaisintaan vuonna 2021.

Osa kaupunginhallituksen jäsenistä avaa taustoja

Osa Oulun kaupunginhallituksen jäsenistä ihmettelee tapahtumien kulkua kauppahallin peruskorjauksen yhteydessä, ja muutama heistä on halunnut avata hieman asian taustoja. Tilanteen arkaluonteisuudesta kertoo se, että poliitikot haluavat kertoa asian taustoista nimettöminä.

Kaupunginhallituksen jäsenet kertovat luottaneensa kauppahalliasiassa virkamiesten näkemykseen siitä, että väistötilojen järjestäminen olisi kilpailulain vastaista.

Kaupunginhallituksen jäsenistä julkisen mielipiteen kertoo kokoomuksen Jarmo J. Husso.

– Jos kauppahalli koetaan kulttuuriksi, yritysten toimintaa voidaan tukea. Jos se koetaan liiketoiminnaksi, silloin siihen pitää suhtautua kuin liiketoimintaan.

Husson mukaan kauppahallin peruskorjauksen suunnittelijoiden, yrittäjien, Narikan ja konsernihallinnon virkamiesten olisi pitänyt korostaa enemmän väistötilojen merkitystä, kun asiaa valmisteltiin.

– Virhe on tapahtunut siinä vaiheessa kun hankesuunnitelmaan ryhdyttiin. Väistötilojen vaatima puoli miljoonaa euroa olisi ollut pikkuraha, kun se olisi laskettu mukaan miljoonien eurojen hankerahoitukseen.

Tällä Husso viittaa siihen, että kunnallishallinnossa on tavanomaista sisällyttää esimerkiksi koulujen peruskorjauksissa väistötilat hankerahoitukseen.

Jukka Weisell
Oulun talousjohtaja Jukka Weisell seisoo edelleen sekä väistötilojen eväämisen että halliyrittäjien irtisanomisen takana. Paulus Markkula / Yle

Oulun talousjohtaja Jukka Weisell on jyrkästi eri mieltä kuin Husso. Hänen mukaansa väistötilat eivät kuulu hankerahoitukseen, koska ne eivät ole investointi.

– Peruskorjaus on investointi ja väistötilat taas puhtaasti käyttötalousmeno. Siksi niitä ei saa sekoittaa, Weisell sanoo.

Konsernihallinnossa oli Weisellin mukaan mietitty väistötilojen rahoituksen ottamista elinkeinoelämän tukemiseen tarkoitetusta kehittämisrahastosta, ennen kuin kaupunginhallitus päätti evätä väistötilarahoituksen.

Weisell kertoo, että kaupunginhallituksessa käydyssä ensimmäisessä epävirallisessa keskustelussa asiaa käsiteltiin puhtaasti oikeudenmukaisuuskysymyksenä.

– Minusta kaupunginhallituksen keskustelu, jonka mukaan asiassa edettiin, oli varsin viisasta.

Tällaisesta keskustelusta Hussolla ei ole muistikuvaa.

Kauppiasrakennetta haluttiin nykyaikaistaa

Nimettömänä pysyttelevien kaupunginhallituksen jäsenien mukaan remontin sivutuotteena oli myös pyrkimys nykyaikaistaa Oulun kauppahallin kauppiasrakennetta. Se koettiin helpoimmaksi toteuttaa kilpailutuksen kautta.

Suomeksi sanottuna osa perinteisistä halliyrittäjistä haluttiin korvata trendikkäämmillä yrityksillä.

– Kauppiaita kohtaan ei oltu avoimia ja muutenkin tiedotus asiasta epäonnistui totaalisesti. Tämä loi epäluottamuksen ilmapiirin, jota on ollut mahdoton myöhemmin korjata, toteaa kaupunginhallituksen jäsen.

Toisen kaupunginhallituksen jäsenen mukaan avustus kauppahallin väistötilojen järjestämiseen olisi konkreettisimmillaan loukannut esimerkiksi kauppahallin välittömässä läheisyydessä sijaitsevan K-ryhmän elintarvikeliikkeen ja torialueen kahviloiden oikeutta.

Kyseisen K-Market Torinrannan kauppias Jari Hulkko ei ymmärrä, millä tavalla väistötila olisi vääristänyt kilpailua.

– Päinvastoin, kauppahallin kiinniolo on vähentänyt meidän kaupan myyntiä melkein 20 prosenttia.

Hän pelkää kahden seuraavan kesän menevän Oulun matkailun suhteen penkin alle, kun kauppahalli puuttuu kokonaan.

Onko sinun mielestäsi kauppahalli osa kaupungin kultturia vai perinteinen kivijalkaliike? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

Lue seuraavaksi:

Legendaarisen Hakaniemen hallin peruskorjaus arvioitua isompi urakka – "Kauppiailla ei ehkä ole varaa palata remontin jälkeen kotihalliin"

Ei mennyt niin kuin Helsingissä – Oulun kauppahallin yrittäjät jäämässä tyhjän päälle: "poliitikot halusivat hoitaa tämän näin"