Pohjalaismaakunnissa pelastustyöntekijät urakoivat maastopalojen kanssa poikkeuksellisesti jo huhtikuussa.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan pelastuslaitoksilla on pitänyt kiirettä, sillä lähtöjä kertyi viime kuussa lähes kuusikymmentä. Valtaosa paloista oli kulotuksesta levinneitä. Niinpä myös metsäpalolennot aloitettiin Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yllä tänä keväänä selvästi normaalia aiemmin eli huhtikuun lopulla.

Kevään mittaan pelastusviranomaiset ovatkin muistutelleet tiuhaan sosiaalisessa mediassa kansalaisia kulotuksen vaaroista.

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen muistuttaa kulotuksesta innostuneita yhdestä merkittävästä riskitekijästä: voimakkaasta tuulesta.

Moni kulottaja yllättyy siitä, kuinka nopeasti tuuli levittää tulta.

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen

– Tuulisuus on lisääntynyt viime vuosina, ja tuulet ovat myös keskiarvollisesti voimakkaampia kuin ennen. Moni kulottaja yllättyy siitä, kuinka nopeasti tuuli levittää tulta, sanoo pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen.

Huhtikuun kuivuus- ja lämpöennätykset aiheuttivat etenkin Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle maastopalojen suman. Siellä lähtöjä kertyi yli 35. Keski-Pohjanmaalla sammutustöihin jouduttiin lähes 10 kertaa, kun viime vuoden huhtikuussa keikkoja ei ollut yhtään. Pohjanmaalla sammutustöihin jouduttiin 13 kertaa.

Suurin osa paloista syttyi pelloilla, pihapiireissä tai puistoissa.

– Ukkoset tai metsätyökoneet eivät paloja aiheuttaneet. Kyllä ne syntyivät ihmisen toiminnasta eli kulotuksesta karanneita lähes kaikki. pelastuspäällikkö Pylkkänen toteaa.

Jo huhtikuussa paikoin kuivunut maasto ja poikkeuksellisen lämmin sää ruokki maastopaloja koko maassa. Paloja syttyikin jopa 300.