Eurooppa on nyt aivan erilainen kuin 15 vuotta sitten, sanoo parlamentin jättävä Anneli Jäätteenmäki (64): "Innostus ja eteenpäin katsominen ovat poissa"

Anneli Jäätteenmäki valittiin Euroopan parlamenttiin äänivyöryllä vuonna 2004. Näiden vaalien jälkeen hän opiskelee ranskaa ja totuttelee elämään ilman kalenteria.

eurovaalit
Anneli Jäätteenmäki
Eurotyöt heinäkuussa jättävä Anneli Jäätteenmäki on ehtinyt tänä keväänä tavanomaista enemmän kotikulmilleen. Brysselin vuodet ovat opettaneet mepin arvostamaan kotoista luontoa.Tarmo Niemi / Yle

Anneli Jäätteenmäki (kesk.) aloitti europarlamentaarikkona vuonna 2004. Samana vuonna, kun Euroopan Unioni sai kymmenen uutta jäsenmaata.

– Silloin innostus tulevaisuuteen oli aivan käsin kosketeltavaa. Oli tunnelma, että nyt Eurooppa on vihdoin yhdistynyt, eikä ole enää Itä- ja Länsi-Eurooppaa, Jäätteenmäki sanoo.

Se Eurooppa, jonka parlamentista Jäätteenmäki nyt lähtee, on erilainen.

– Aivan erilainen. Innostus ja eteenpäin katsominen on poissa.

Haasteita on. Esimerkiksi globalisaatio.

Jäätteenmäki ei halua sulkea rajoja, mutta globalisaatiolle pitäisi pystyä löytämään ratkaisu, joka hyödyttää kaikkia.

– Ei muureja rakentamalla, mutta niitä vinoutumia ja eriarvoisuuksia korjaamalla ja parantamalla.

Äänivyöryllä läpi

Anneli Jäätteenmäki nousi kansanedustajaksi vuonna 1987. Hänet valittiin keskustan puheenjohtajaksi vuonna 2002 ja Suomen ensimmäiseksi naispääministeriksi vuonna 2003. Kausi jäi lyhyeksi, kun Jäätteenmäki erosi asiakirjojen vuotamista koskeneen jupakan jälkimainingeissa.

Vaikka Jäätteenmäen eurovaaliehdokkuutta ihmeteltiin ja läpimenoa epäiltiin, hän sai vuoden 2004 eurovaaleissa 149 646 ääntä (siirryt toiseen palveluun). Se oli 9 prosenttia annetuista äänistä ja maan suurin äänimäärä.

Alkoi matkaaminen Lapualta Brysseliin ja Strasbourgiin.

Nyt, 15 vuoden jälkeen, edessä ovat taas toisenlaiset vaalit. Jäätteenmäki tekee vaalityötä, mutta ei itselleen. 64-vuotiaana on aika katsoa, mitä uutta elämällä on vielä tarjottavana.

– On aika avata lehti ja katsoa, millaista elämä on politiikan ulkopuolella, ilman kalenteria, Jäätteenmäki sanoo.

Demokratian kriisi

Britannian EU-eroa on seurattu jo kolmisen vuotta. Silti sen suhteen ollaan yhä epävarmuudessa.

Anneli Jäätteenmäki näkee brexitin demokratian ja kansanvallan kriisinä. Hän vertaa sitä kansanäänestykseen Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin.

– Ajatella, jos meillä olisi 1994 EU-kansanäänestyksen jälkeen hallitus ja eduskunta miettineet vielä kolme vuotta, että liitytäänkö vai ei. Suomessa päätös toteutettiin, Britanniassa sitä ei pystytä viemään eteenpäin.

EU-parlamentti
Anneli Jäätteenmäki (kuvassa keskellä) edusti Suomea viimeistä kertaa EU-parlamentin täysistunnossa huhtikuun puolivälissä.Jorne Van Damme

"Kannattaa puhua muutaman henkilön kanssa"

Yksi parhaista asioista Euroopan parlamentissa on Jäätteenmäen mukaan ollut monikulttuurinen työympäristö ja työkaverit.

28 jäsenmaan edustajien yhteisössä ei tarvitse tyytyä vain uutisten lukemiseen, vaan kahvipöydässä voi kollegoilta kysellä näiden näkemyksiä eri maiden tapahtumista.

– Mutta tietysti parlamentissa kannattaa puhua muutaman henkilön kanssa, että saa erilaisen näkemyksen kaikilta, koska kaikki ovat poliitikkoja, Jäätteenmäki naurahtaa.

"Ranskan merkitys tulee kasvamaan"

Tulevaisuudessa, tai oikeastaan jo nyt, Jäätteenmäki haluaa parantaa ranskan kielen taitoaan. Ranskalainen kulttuuri on häntä aina kiinnostanut ja parlamentissa on nähnyt miten tärkeää ranskan kielen osaaminen on.

– Kun puhuu ranskalaisten kanssa heidän omalla kielellään, he kuuntelevat tarkemmin ja auttavatkin mieluummin. Ja jos brexit toteutuu, ranskan merkitys tulee kasvamaan, Jäätteenmäki arvelee.

Hän muistuttaa myös, että Ranska on suuri maatalousmaa, jonka kanssa on tärkeä tehdä yhteistyötä.

Kaikkineen, yksi parlamenttityön rikkauksista liittyy Jäättenmäen mukaan kielten kirjoon.

Parlamentissa jokainen puhuu omalla aksentillaan eikä asiaan kiinnitetä huomiota, toteaa joskus englannin ääntämisestään kritiikkiä saanut Jäätteenmäki.

– Siellä voi rauhassa puhua vieraita kieliä ilman, että kukaan tulee nauramaan tai ilakoimaan. On kiva kuunnella esimerkiksi hississä, että mitäs kieliä siellä onkaan.

Anneli Jäätteenmäki
Anneli Jäätteenmäki on jatkossa tutumpi näky Lapualla. Halukasta juttuseuraa löytyy helposti.Tarmo Niemi / Yle

"Suomen puolta olen koettanut pitää"

Euroopan tulevaisuus jää nähtäväksi. Euroopan parlamentilta Anneli Jäätteenmäki toivoo uudistumiskykyä.

Itse hän jää seuraamaan politiikkaa sen ulkopuolelta. 32 vuotta parlamenttityössä, josta 15 Euroopassa on pitänyt arjen työntäyteisenä.

Nähtäväksi jää, miten sen jälkeen pärjää, kun ei tarvitsekaan mennä joka päivä töihin.

– Suomen puolta olen koettanut pitää ja koen, että olen hyvä eurooppalainen, kun pidän Suomen lippua korkealla. Eurooppa-politiikka on sitä, että kukin edustaja tuo sinne oman näkemyksensä ja kokemuksensa.

Lue lisää:

Lue Ylen tärkeimmät eurovaalijutut täältä.

Etsi oma ehdokkaasi Ylen vaalikoneella. (siirryt toiseen palveluun)