"Petetyt kuntaliitoslupaukset lietsovat populismia" – tarvitaanko liitoksille peruutusnappi?

Kuntaliitokset jäävät usein kaihertamaan asukkaiden mieliä. Kunnallisoikeuden asiantuntijan mielestä Suomen lakiin pitäisi lisätä kuntaliitoksen perumismahdollisuus.

kuntaliitokset
Nastolan kunnantalo
Nastola on ollut osa Lahtea kolme vuotta.Yle

Nastolalaista Leo Laukkasta sapettaa.

– Ei ole kiva maksaa Lahden hyppyrimäkien pengerryksiä eikä monia muitakaan asioita, mihin kaupungin poliitikot veronmaksajien rahoja käyttää.

Nastola on ollut osa Lahtea kolmen vuoden ajan, mutta Laukkanen ei halua kutsua itseään lahtelaiseksi. Kuntaliitospäätös syntyi Nastolassa aikoinaan yhden äänen enemmistöllä.

– Mä en koskaan anna anteeksi, sille valtuutetulle joka tämän silloin ratkaisi, sanoo Laukkanen.

Kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynänen ymmärtää, milloin oman kunnan itsenäisyyden menetys nousee katkeraksi palaksi.

– Huonoin tapa tehdä kuntaliitos on se, että valtuusto ilman kansalaiskuulemista runnoo esityksen läpi. Sellaisiakin esimerkkejä Suomesta löytyy, jossa kuntaliitos on tehty vastoin kansanäänestyksen selvää tulosta, sanoo Ryynänen.

Ryynänen viittaa Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitokseen vuonna 2009, joka syntyi siitä huolimatta, että yli 70 prosenttia joutsenolaisista oli vastustanut kansanäänestyksessä liitosta.

Aimo Ryynänen Orimattilan kaupungintalon edessä
Emeritysprofessori Aimo Ryynäsen mukaan kunnilla pitäisi olla mahdollisuus peruuttaa kuntaliitos.Marjo Pirilä / Yle

Emeritusprofessori sai yhteydenoton Pohjanmaalta, jossa Kauhavan kuntaliitokseen pettyneet asukkaat keräsivät adressiin nimiä kuntaliitoksen purkamiseksi. Sellaista ei Suomen lain mukaan ole mahdollista tehdä.

– Ruotsissa on mahdollista palauttaa kunnan itsenäisyys, ja siellä viime vuosina useat kunnat ovat saaneet itsenäisyytensä. takaisin, sanoo Ryynänen.

Asukkaat pettyvät katteettomiin lupauksiin

Emeritusprofessori Aimo Ryynäsen mielestä suurkuntien havittelun sijaan Suomessa pitäisikin mennä toiseen suuntaan. Kunnat eivät ole vain palveluita tuottavia yksiköitä.

– Nyt aletaan painottaa entistä enemmän kansalaisten osallisuutta ja läheisyysperiaatetta. Kunta ei saisi olla liian suuri. Monessa liitoskunnassa on aika lailla valot sammutettu eivätkä kuntaliitossopimusten tavoitteet ole toteutuneet.

Nastolassa Lahden ja Nastolan yhdistymissopimusta on luettu moneen kertaan. Viimeksi sen kaivoi esille Lahden tarkastuslautakunta, jonka mielestä yhdistymissopimuksen henkeä loukattiin, kun Nastolan lukio päätettiin lakkauttaa.

Nastopoli
Nastolan lukion lakkauttaminen on herättynyt keskustelua yhdistysmissopimuksen hengestä.Sini Ojanperä / Yle

Tarkastuslautakunnan mukaan kokemukset Lahden ja Nastolan yhdistymisestä eivät ole omiaan edistämään alueen kuntien yhdistymisiä tulevaisuudessa.

Ryynänen muistuttaa, että kuntaliitossopimus on poliittinen aiesopimus, joka voidaan irtisanoa heti, kun kunta on liitetty, sillä toista sopijapuolta ei enää ole olemassa. Petetyt lupaukset ja päätöksenteon siirtyminen kauemmas ovat omiaan ruokkimaan populismia.

– Matala äänestysaktiivisuus on kaikissa kansanvaltaisissa maissa kasvava ongelma. Kunnan koon ja demokratian välistä suhdetta ei ole riittävästi ajateltu. Jo nyt alhainen äänestysaktiivisuus vähentää päätöksenteon hyväksyttävyyttä ja lietsoo populismia, sanoo Ryynänen.

Kunnantalosta kulttuurikeskus - kyläaktiivit eivät jääneet suremaan

Jos kuntaliitoksen perumismahdollisuus olisi olemassa, alkaisiko kunnassa jatkuva jähnäys siitä, peruutetaanko päätös? Nastola-seura ei halua katsoa peruutuspeiliin vaan ottaa kuntaliitoksesta kaiken hyödyn irti.

– Sen takia tämä tuntuu niin vaikealta, kun jäi ilmaan, mitä jos kuntaliitosta ei olisi tehtykään. Asiat olisivat varmasti tapahtuneet ilman liitostakin. Voi olla että emme olisi saanut lukiota pidettyä itsekään, sanoo Nastola-seuran puheenjohtaja Liisa Helanto.

Nastola-seuran puheenjohtaja Liisa Helanto Nastolan entisen kunnantalon edessä
Nastola-seuran puheenjohtaja Liisa Helanto haluaa katsoa eteenpäin.Marjo Pirilä / Yle

Lukion lakkauttaminen oli myös Nastola-seuralle vaikea pala. Lukion puolesta taisteltiin viimeiseen asti.

– Toisaalta, maailma avautuu, jossain vaiheessa nuoren pitää lähteä täältä opiskelemaan ja maailmalle. Lahdessa on hyviä lukioita, mihin hakeutua. Kyllä me tästäkin selvitään, Helanto uskoo.

Helanto huomauttaa, että Lahti myös investoi Nastolaan: uusi monitoimitalo ja hyvinvointiasema ovat valmisteilla. Kunnantaloltakaan eivät ole valot sammuneet, vaan seura tekee aktiivisesti töitä pitääkseen kirkonkylän elävänä.

– Kaupallisia palveluita me emme enää tänne kirkonkylälle saa, mutta haluamme, että tämä on Nastolan sydän ja kulttuurin keskus.

Konsultit ehdottivat aluejohtokunnan lakkauttamista

Kuntaliitoksen jälkeen Nastolaan perustettiin aluejohtokunta, jolla on omaa rahaa käytössään. Aluejohtokunta ottaa aktiivisesti kantaa Nastolan asioihin ja jakaa avustuksia etenkin tapahtumille. Nastola-seuran puheenjohtajan mukaan yhteisöllisiä tapahtumia ei olisi mahdollista toteuttaa ilman aluejohtokunnan varoja.

– Tämä on juuri sitä asukaslähtöisyyttä, mikä luo yhteisöllisyyttä ja ylläpitää Nastola-henkeä, sanoo Liisa Helanto.

Aluejohtokunta omine rahoineen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Syksyllä Lahden kaupungin uudistamista selvittänyt konsulttiyhtiö ehdotti Nastolan aluejohtokunnan lakkauttamista. Konsulttien mielestä Lahden pitäisi kehittää koko kaupunkia yhtenäisenä. Kaupunginhallitus ei lämmennyt ajatukselle.

Nastola pystyy pitämään vielä puolensa. Kuntaliitoksen jälkeisissä kunnallisvaaleissa nastolalaiset keskittivät äänensä ja saivat vahvan edustuksen Lahden valtuustoon.