Vihreät haluaa hiilineutraalin EU:n ja Suomesta yöjunan Berliiniin – katso Pekka Haaviston tentti

Aamu-tv ja Ykkösaamu haastattelevat puolueiden puheenjohtajia ennen eurovaaleja. Perjantaina on vuorossa vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto. Voit katsoa haastattelun tästä artikkelista.

eurovaalit
Pekka Haavisto
Eurovaalit lähestyy. Ykkösaamun Pirjo Auvinen haastattelee puolueiden puheenjohtajat Ylen aamu-tv:ssä.

Vihreät on vuosien mittaan tehnyt Eurooppa-politiikassaan täyskäännöksen. EU-jäsenyyteen skeptisesti suhtautuvasta ympäristöpuolueesta on tullut Suomen EU-myönteisin puolue.

Vihreiden muuttunutta linjaa selittävät ympäristökysymykset ja erityisesti ilmastonmuutoskeskustelu. Puolueessa nähdään, että EU on vihreille keskeisissä kysymyksissä yksittäisiä kansallisvaltioita vahvempi toimija.

Lisäksi EU-myönteisyyttä selittää vihreiden kannattajaprofiili. Vihreitä äänestävät ovat muita puolueita nuorempia ja korkeasti koulutetumpia. He ovat hyötyneet EU-jäsenyyden eduista opiskelu- ja työmahdollisuuksineen enemmän kuin vanhemmat äänestäjät.

1. Mitä puolue ajaa EU:ssa?

Vihreille tärkeät ympäristöasiat korostuvat myös puolueen EU-linjauksissa.

Vihreät haluaa nostaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kunnianhimon tasoa. Eurovaaliohjelmassaan (siirryt toiseen palveluun) puolue ehdottaa fossiilisista polttoaineista luopumista 2020-luvulla. Maakaasusta ja liikennepolttoaineista luovuttaisiin 2030-luvulla.

Puolue korjaisi päästökauppajärjestelmää, laatisi takarajan unionin muuttamiseksi hiilineutraaliksi ja ottaisi käyttöön muoviveron kaltaisia koko EU:n laajuisia haittaveroja.

Euroopan metsiä ja vesistöjä puolue suojelisi laajentamalla eurooppalaisten suojelualueiden verkostoa. Vihreät myös ehdottaa Itämeren pelastamisesta EU:n kärkihanketta.

Lisäksi puolue toivoo nopeista, rajat ylittävistä junayhteyksistä ympäristöystävällistä vaihtoehtoa Euroopan lentoliikenteelle. Vihreiden haaveissa Suomi kytkettäisiin Keski-Euroopan raideliikenteeseen niin tehokkaasti, että Suomesta pääsisi Berliiniin yöjunalla.

Maahanmuuttopolitiikassa vihreät haluaa ottaa käyttöön EU-maiden kesken sitovan vastuunjaon turvapaikanhakijoista. Puolue myös vahvistaisi laillisia kanavia pyrkiä Eurooppaan.

Talouspolitiikassa vihreät on muita eduskuntapuolueita valmiimpi myös jäsenmaiden yhteisvastuuta lisääviin toimiin.

Puolue kannattaa yhteistä työttömyysvakuutusjärjestelmää, joka tasoittaisi suhdanteita ja varmistaisi Euroopan maiden työttömyysvakuutuksille minimitason. Sitä täydentäisivät kansalliset työttömyysturvat.

2. Millainen on ollut puolueen taival Euroopassa?

Vielä Suomen EU-kansanäänestyksen aikaan vuonna 1994 vihreät oli sisäisesti niin hajaantunut, että puolue ei uskaltanut ottaa kantaa koko jäsenyyteen. Vihreiden kannattajista joka toinen äänesti Suomen EU-jäsenyyttä vastaan.

Kannattajien mielipiteet ovat sittemmin muuttuneet täysin. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Eva:n tuoreen arvo- ja asennetutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan EU-jäsenyyteen suhtautuu kielteisesti enää 2 prosenttia vihreiden kannattajista.

Kannatusluvut
Yle Uutisgrafiikka

Eurovaaleissa vihreät on yltänyt parhaimmillaan kahteen meppipaikkaan. Tällä hetkellä paikkoja on yksi.

Useimmiten vihreitä on Euroopassa edustanut pitkän linjan europarlamentaarikko Heidi Hautala, joka aloitti europarlamentissa jo vuonna 1995.

Hautala siirtyi takaisin eduskuntaan vuonna 2003, mutta palasi parlamenttiin vihreille menestyksekkäissä vuoden 2009 vaaleissa. Silloin valituksi tuli Hautalan lisäksi Satu Hassi.

Hautala nousee kärkeen Votewatch-järjestön selvityksessä, jossa vertaillaan parlamentin jäsenten vaikutusvaltaa. Hautala on sijalla 11. osin siksi, että hän toimii parlamentin varapuhemiehenä.

3. Mihin europarlamenttiryhmään puolue kuuluu?

Euroopan parlamentissa vihreät on osa Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmää. Euroopan vapaa allianssi eli EFA on vähemmistökansallisuuksien ja aluepuolueiden ryhmä, joka yhdistyi vihreiden kanssa yhdeksi parlamenttiryhmäksi vuonna 1999.

Vihreät parlamentissa
Yle Uutisgrafiikka

Suomen vihreillä ei juuri ole tarvetta sovitella kantojaan europarlamenttiryhmän kanssa. Pieni ryhmä on myös yksi parlamentin yhtenäisimpiä.

4. Miten käy eurovaaleissa?

Eurovaaleissa vihreät tavoittelee kahta meppipaikkaa.

Kokenut europarlamentaarikko Heidi Hautala hakee jälleen jatkokaudelle. Lisäksi EU-parlamenttiin pyrkii eduskuntatyön jättänyt puolueen entinen puheenjohtaja Ville Niinistö.

Puolueella on ehdolla myös useita juuri eduskuntaan ensimmäistä kertaa valittuja kansanedustajia, joiden mahdollisuudet tulla valituiksi lienevät pienet. Heihin kuuluu muun muassa Keski-Suomen vaalipiiristä eduskuntaan vihreiden entisen puheenjohtajan Touko Aallon tilalle noussut Bella Forsgrén.

Niin kutsuttuja tuplaehdokkuuksia on arvosteltu siitä, että äänestäjällä ei ole varmuutta siitä, minkä tehtävän hänen äänestämänsä ehdokas lopulta ottaa vastaan.

Vihreät torjuu tuplaehdokkuuksien herättämää arvostelua korostamalla sitä, että vihreiden kansanedustajaehdokkaiden eurovaaliehdokkuuksista oli kerrottu julkisuuteen jo ennen eduskuntavaaleja.

Eurovaaliehdokkaat

Vihreät on nimennyt kärkiehdokkaansa Hautalan ja Niinistön myös komissaariehdokkaiksi.

Komissaarinpaikka on perinteisesti mennyt pääministeripuolueelle, joka on tehnyt valinnan ilman julkista keskustelua tai komissaariehdokkaiden kannatuksen mittauttamista vaaleissa. SDP aikoo pitää kiinni periaatteesta tälläkin kertaa.

Vihreiden mielestä komissaariehdokkaiden olisi oltava eurovaaleissa ehdolla ja puolueiden olisi valittava oma ehdokkaansa Suomen komissaariksi. Vihreät uskoo, että näin komissaarivalinnasta syntyisi keskustelua ja äänestysinto nousisi.

5. Mitä Haavisto sanoi maataloustukien leikkaamisesta?

Ylen eurovaalitentissä perjantaiaamuna Haavisto toivoi lisää suoraviivaisuutta EU:n päätöksentekoon. Yksi keino tähän olisi lisätä määräenemmistöpäätöksiä.

– Emme pidä EU:sta, jossa aina yksi maa kerrallaan voi harata vastaan.

Haavisto kaipasi EU:lle nykyistä vahvempaa roolia sosiaalisissa kysymyksissä kuten toimeentuloon, nuorisotyöttömyyteen ja syrjäytymiseen liittyvissä asioissa. Hän arvioi, että EU:n kehitystä on katsottu liiaksi yritysten näkökulmasta.

Haaviston mukaan vihreät ovat valmiita hyväksymään sen, että Suomenkin maataloustukia voidaan leikata. Hänen mielestään maatalouspolitiikan "volyymi" on EU:ssa kaiken kaikkiaan liian suuri.

– Lähdemme siitä, että jos kokonaisuus pienenee niin myös Suomen osuus [maataloustuista] tulee jonkin verran pienenemään.

Haavistolta kysyttiin jälleen myös vihreiden kantaa Kemiin suunniteltuun miljardihankkeeseen.

Metsä Group suunnittelee vanhan sellutehtaan paikalle uutta biotuotetehdasta, joka toteutuessaan todennäköisesti lisäisi hakkuita Suomessa.

Haavisto myönsi, että vihreillä on suuria varauksia tehdashanketta kohtaan.

Hän myös muistutti, että samaan aikaan on vireillä useita metsäteollisuuden investointeja, jotka jossain määrin kilpailevat keskenään.

– Näitä täytyy kohdella tasapuolisesti. Ei voi olla niin, että valtiovalta valitsee jonkun, jota tuetaan erityisesti, Haavisto sanoi.

Haaviston mukaan vielä tärkeämpi kysymys vihreille ovat hankkeiden vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön. Tähän liittyy vihreiden huoli Kemin hanketta kohtaan.

– Ratkaisuja, jotka lisäävät päästöjä tai vähentävät radikaalisti hiilinieluja ilman että asia kompensoidaan jollakin tavalla on lähes mahdotonta tehdä Suomessa.

Koko haastattelun voit katsoa tästä.

Ylen Aamu-tv ja Ykkösaamu haastattelevat kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat eurovaalien alla. Haastattelujärjestys on arvottu.

Lue lisää:

Eurovaalien oleellisimmat Yle-sisällöt löydät täältä.

Tilaa Ylen Eurooppa-kirje:(siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) Ylen Eurooppa-toimittajien henkilökohtaiset vinkit ja tunnelmat unionin ytimestä täältä. (siirryt toiseen palveluun)