Sirkka Hagman kyllästyi tehtaan yövuorojen härskeihin puheisiin – nyt hänellä on seitsemän tutkintoa ja kohta kahdeksas, jos syöpä sallii

Sirkka Hagman nousi pörssiyhtiö Nokian Renkaissa duunarista johtajaksi. Hänen urapolkunsa on poikkeuksellinen.

tutkinnot
Sirkka Hagman
Black Donuts Engineeringin varatoimitusjohtaja Sirkka Hagman aloitti duunarina ja eteni opiskelujen kautta johtotehtäviin. Matias Väänänen / Yle

Rengasyhtiön varatoimitusjohtaja Sirkka Hagman ei muista enää, miksi hän meni ammattikouluun. Ehkä se johtui Ekistä, Erkki Hagmanista, hänen tulevasta miehestään.

Silloinen poikaystävä haki ammattikouluun rakennuspuolelle. Sirkka Hagman ehti jo käydä Lempäälässä pari viikkoa lukiota, kunnes tuli tieto, että hän on päässyt opiskelemaan laborantiksi. Nuori nainen halusi lähteä ammattikouluun Ekin perässä, koska he olivat aina yhdessä.

– Voi olla, että ajatus oli näin tyhmä, hän naurahtaa 45 vuotta myöhemmin.

Nyt Sirkka Hagmanilla on seitsemän tutkintoa ja kahdeksas työn alla. Hänen johtajapolkunsa on ainutlaatuinen suomalaisessa teollisuudessa.

1. Laborantti: Lukio jäi kesken

Opettajat tai suku eivät odottaneet paljon Sirkka Hagmanin koulunkäynniltä. Hänen isänsä oli autokuski ja venäläinen äiti ei osannut kunnolla suomea. 1970-luvulla näistä lähtökohdista ei yleensä noustu johtoportaaseen. Hankalaa se on yhä.

– Hain yksityiseen oppikouluun omin avuin. Vanhempani eivät olleet koskaan käyneet oppikoulua, joten he eivät osanneet neuvoa. Opettajat jopa kielsivät minua hakemasta, mutta minä vain hain, Hagman sanoo.

Opettajat eivät olisi voineet olla enempää väärässä. Se oli vasta alkusoittoa.

Oppikoulun jälkeen Hagman valmistui ammattioppilaitoksesta laborantiksi.

2. Prosessiteknikko: Rengastehtaalle töihin

Ammattikoulun jälkeen Sirkka Hagman meni miehensä kanssa teknilliseen oppilaitokseen. Kolme vuotta myöhemmin hänestä tuli prosessiteknikko ja miehestä rakennusmestari.

Vuosi oli 1979 ja työllisyystilanne erittäin huono. Sitten tuli ilmoitus, että rengasyhtiö Nokian Renkaat tarvitsee työntekijöitä.

– Ainoa, mihin pääsin, oli rengastehtaalle työnjohtajaharjoittelijaksi. Se tarkoitti käytännössä sitä, että tein usean vuoden ajan renkaita. Oli pakko valita tämä työ, koska piti päästä töihin eikä ollut rahaa.

Kaikenlaista tällaista hölmöä tuli tehtyä, kun oli into päällä. Pääsin tentistä läpi, vaikka en tiedä, mitä vastailin.

Sirkka Hagman

Kolmivuorotyössä tehtiin ensin kuusi yötä töitä, minkä jälkeen siirryttiin iltaan ja aamuun. Unirytmin löytäminen oli vaikeaa.

– Muistan itkeneeni, kun lähdin sunnuntai-iltana yövuoroon, Hagman sanoo.

Työ oli myös muutoin raskasta. Työkaverit olivat pääosin miehiä, eikä #metoo-liikkeestä oltu kuultukaan.

– Yö- ja iltavuorossa kuuli härskejä juttuja ja kaikennäköistä. Ihmisten elämäntarinat olivat kovia. Niillä on arvo sinänsä, mutta nuorelle ne olivat shokki. En ollut ihan tottunut sellaiseen kommunikointiin.

3. Ylioppilas: Illat lukiossa

Sirkka Hagmania harmitti kesken jäänyt lukio. Hän alkoi käydä työn ohessa aikuislukiota, jonka aikoi suorittaa kahdessa vuodessa. Aina kun töissä oli aamu- tai yövuoro, hän meni illalla kouluun.

Sirkka Hagman kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1984 ja elämään mahtui muutakin.

Sirkka Hagman, ylioppilaskuva
Kipinä opiskeluun syntyi raskaissa tehdastöissä. "Sisulla menin, en ole koskaan ollut luovuttajapersoona".Sirkka Hagmanin kotialbumi

Pariskunta keräsi pienistä rahoista pesämunaa, rakensi itse omakotitalon ja meni naimisiin. Erkki Hagman kannusti vaimoaan opiskelemaan.

Sirkka Hagman jatkoikin heti hallintotieteitä lukemaan Tampereen yliopistoon.

4. Hallintotieteen maisteri: Pörssiyhtiön johtajaksi

Opiskelut jatkuivat työn ohella. Synnytyslaitoksella kätilöt ihmettelivät, kun Sirkka Hagmanin yöpöydällä oli sininen kunnallislain kirja, vaikka yleensä tuoreilla äideillä oli naistenlehtiä tai vauvalehtiä luettavana.

– Tätä ei ehkä kannata mainita. Muistan ikuisesti, kun luin synnytyslaitoksella kunnallislain ja menin suoraan tenttiin. Kaikenlaista tällaista hölmöä tuli tehtyä, kun oli innostunut. Pääsin tentistä läpi, vaikka en tiedä, mitä vastailin, Hagman nauraa.

Vähitellen Sirkka Hagman yleni rengasyhtiössä. Hänestä tuli työnjohtaja, osastoinsinööri, tehdaspäällikkö. Sitten hän pääsi hoitamaan henkilöstöasioita. Duunarin taustasta oli hyötyä työntekijöiden ymmärtämisessä.

Tappara oli velkainen, syönyt omat pääomat ja suurin piirtein konkurssin partaalla. Ihan vain hetken mielijohteesta sijoitin sinne.

Sirkka Hagman

Kun Sirkka Hagman valmistui hallintotieteiden maisteriksi, hän pääsi jo pörssiyhtiön johtoryhmään. Hagman vastasi vuorotellen laadusta, turvallisuudesta, ympäristöstä, logistiikasta ja varastosta. Nousu renkaantekijästä henkilöstöjohtajaksi oli suuri.

– Se ei ole ollut niin määrätietoista veren maku suussa eteenpäin menoa. Enemmänkin asiat vain tapahtuivat. Minulla on aina ollut hyviä työkavereita ja paljon hyviä esimiehiä, jos on toisenlaisiakin esimiehiä ollut matkan varrella.

5. Hallintotieteen lisensiaatti ja Tapparan omistaja

Sirkka Hagman jatkoi opintojen puurtamista ja valmistui hallintotieteen lisensiaatiksi.

Pörssiyhtiön johtajana palkka ja optiot olivat jotain sellaista, mistä duunarina ei voinut unelmoidakaan. Hagman nousi verolistoille. Vuositulot olivat useita satojatuhansia euroja.

Yhtäkkiä Sirkka Hagman omisti palan jääkiekkoseura Tapparaa.

Hagmanien poika pelasi jääkiekkoa Mestis-tasolle asti. Vanhemmat kiinnostuivat lajista. Hagmanien kotona on asunut jääkiekkoilijoita, kuten Tapparan entinen maalivahti Dominik Hrachovina.

Hagman on Tapparan taustayhtiön Tamhockeyn perustajajäsen ja ollut hallituksessa 20 vuotta.

– Tappara oli velkainen, syönyt omat pääomat ja suurin piirtein konkurssin partaalla. Hetken mielijohteesta sijoitin sinne.

Jääkiekko on samalla lailla miehinen maailma kuin teollisuus, Sirkka Hagman sanoo. Siksi se on ollut opettavaista.

– Käyn peleissä aina kun pystyn. Minulla on hirveästi mielipiteitä pelisuorituksista, vaikka en mitään ymmärräkään.

Poika on nyt ammattivalmentaja A-junioreiden joukkueessa. Sirkka Hagman seuraa näitä pelejä netin kautta.

– Olen oppinut arvostamaan valmentamista, kun näkee sen työmäärän, mitä valmentajat tekevät. Pelielementit ovat pelaajissa. Tilanteet voivat muuttua nopeasti sairastumisten ja loukkaantumisten kautta.

6. Diplomi-insinööri: Laskut olivat lähes liikaa

Lisensiaattiopintojen jälkeen Sirkka Hagmanista alkoi tuntua, että hän haluaa olla mieluummin tekniikan tohtori kuin filosofian tohtori. Siinä oli vain yksi mutta. Hänen piti valmistua ensin diplomi-insinööriksi.

Sirkka Hagman perheensä kanssa
Teekkari Sirkka Hagman poikansa Nilsin ja miehensä Erkin kanssa. Hagmanin perhealbumi

Nokian Renkaiden johtaja pyrki ja pääsi silloiseen Tampereen teknilliseen korkeakouluun. Lyhyen matematiikan lukijalle laskut osoittautuivat kuitenkin kovaksi haasteeksi.

– Siinä rupesi olemaan jo verenmakua suussa. Laskut olivat korkeaa matematiikkaa. Olen säästänyt ainoina oppikirjoina ne laskukirjat, jotka olivat 2000-sivuisia tiiliskiviä. Kolmiulotteisia ellipsejä laskettiin jossain avaruudessa, olin ihan pää pyörällä.

Erkki Hagman arveli jo, että Sirkka Hagmanin pitää lahjoa joku päästäkseen läpi. Vaimo sai apua opiskelutovereiltaan ja selvisi ilman lahjontaa.

Kunnes sitten tuli päivä, josta hän ei ollut millään selvitä.

7. Tekniikan tohtori: Elämä muuttuu

Eki ja Sirkka Hagman olivat tehneet kaiken yhdessä 40 vuoden ajan. Opiskelleet, rakentaneet, kasvattaneet, omistaneet Tapparaa.

Sitten toinen oli poissa vain 54-vuotiaana.

– Erkki oli ollut pitkään ollut sairaana, mutta hän ei kertonut sitä meille. Hän kuoli kolmessa viikossa. En edelleenkään tajua sitä prosessia, vaikka siitä on seitsemän vuotta.

Kun toinen ei olekaan enää vieressä, sitä on vaikea hyväksyä. On kuin itsestä puuttuisi puolet. Sirkka Hagman ei tiennyt, mitä hän haluaa tai haluaako hän mitään.

Kaikki pitivät naista vahvana, mutta nyt häneltä puuttui olkapää, johon hän oli tukeutunut.

Lopulta Sirkka Hagman teki sen, mitä hän oli aina tehnyt. Hän alkoi opiskella.

– Ajattelin, että yksi kunnianosoitus Erkille olisi, että väittelisin tohtoriksi, koska hän oli aina kannustanut minua opiskeluissa.

Hagman oli rakentanut osaamisen konseptin Nokian Renkaissa ja tutki, mitä vaikutusta sillä on kilpailukykyyn. Hän kaivoi väitöskirjan raakileen esiin ja alkoi kirjoittaa.

Hän meni tapaamaan professoria aamulla puoli seitsemältä kahvin ja pullan kanssa, että ehti ennen töitä. Vuonna 2015 hän väitteli tohtoriksi.

– Puskin sen väitöskirjan väkisin läpi.

Sirkka Hagman promootiossa
Tekniikan tohtorin promootio on jäänyt Sirkka Hagmanin mieleen juhlallisuuksistaan. Hagmanin perhealbumi

Tässä vaiheessa Sirkka Hagman myönsi itselleen, että opiskeluissa oli kyse enemmästä kuin tutkinnoista.

– Uskon, että työ ja opiskelu ovat tavallaan olleet prosessointia vaikeista asioista. Se on vienyt minua elämässä eteenpäin.

Väitöskirja ei tuo Erkkiä takaisin, mutta se on antanut muuta ajateltavaa silloin kun on ollut liian raskasta.

8. Filosofian tohtori: Väitösaiheena oikeusjuttu

Pitkän Nokian Renkaiden työuran jälkeen Sirkka Hagman vaihtoi Pihlajalinnan liiketoimintajohtajaksi. Työ oli ihan erilaista, mihin nainen oli teollisuudessa tottunut. Lääkäreillä oli paljon valtaa ja rakenteet olivat jäykkiä.

Neljän vuoden jälkeen Sirkka Hagman oli valmis vaihtamaan. Entiset työkaverit pyysivät häntä mukaan konsultointiyritys Black Donuts Engineeringiin.

Näen jo silmissäni otsikon, että kananmunankuorista aletaan tehdä autonrenkaita

Sirkka Hagman

Yritys tekee yhteistyötä 20 ulkomaisen rengasvalmistajan kanssa tuotekehityksessä ja rengastehtaiden tuotannon kehittämisessä. Yrityksellä on 14 miljoonan euron liikevaihto.

Työpaikan ottaessaan Sirkka Hagman ei tiennyt, että hänen työkaverinsa saisivat tuomion Suomen laajimmassa yrityssalaisuusjutussa. Vuosina 2010 ja 2011 Nokian Renkaiden tuotekehityksen avainhenkilöitä siirtyi Black Donuts Engineering Oy:n palvelukseen.

Viime vuonna kahdeksan heistä tuomittiin ehdolliseen vankeuteen yrityssalaisuuden rikkomisesta. Black Donuts Engineeringin toimitusjohtaja ja kaksi yhtiön johtohenkilöä tuomittiin 3–5 vuoden liiketoimintakieltoon.

Tuomioista valitettiin ja ratkaisua odotetaan hovioikeudesta toukokuun loppuun mennessä.

Täältä voit lukea lisää oikeusjutusta:

Sirkka Hagman ei ole ollut syytteessä, eikä hän halua ottaa kantaa asiaan. Hän tekee parhaillaan hallintotieteisiin väitöskirjaa siitä, miten Black Donuts Engineeringin oikeusjuttu vaikuttaa yhtiön maineeseen.

– Väitöskirja tekee hyvää ajatusten selkeyttämiselle, koska asioita pitää tarkastella objektiivisesti. Jäsentely vie etäälle tunnetilasta, joka voi helposti olla näissä, koska molemmat osapuolet ovat olleet työnantajia, Hagman sanoo.

Oikeusjuttu on vaikuttanut maineeseen, tuleehan se esille tässäkin jutussa. Yrityksen mukaan yhtään asiakasta ei ole kuitenkaan menetetty.

Mitä jos renkaissa on kananmunankuoria?

Sirkka Hagman tietää, että monet voivat ihmetellä hänen uraloikkaansa. Hän haluaa kuitenkin nähdä kansainvälisen yrityksen ja työskennellä innovaatioita tekevien diplomi-insinöörien kanssa.

Autonrengas on pyöreä, mutta ei ollenkaan niin yksinkertainen kuin miltä näyttää.

– Henkilöauton renkaan prosessissa on 165 eri työtehtävää, Hagman kuvaa.

Hän käy hakemassa neuvotteluhuoneeseen Jarkko Mällisen, joka miettii renkaiden uusia materiaaleja.

Autonrengas Blackdonuts Oy tiloissa
Sirkka Hagman on koko ikänsä tehnyt tai kehittänyt autonrenkaita. Matias Väänänen / Yle

Normaalisti autonrengas painaa noin yhdeksän kiloa. Sähköauto hyötyisi entistä keveämmästä renkaasta, jotta sillä voisi ajaa yhä pidemmälle. Konsulttiyrityksenä Black Donuts Engineering auttaa tekemään kahdeksan kilon renkaita. Siinä tarvitaan kekseliäisyyttä.

– Muutokset pitää tehdä renkaan sivulle tai materiaaleihin, Hagman näyttää.

Siksi rengastehtaat kehittävät erilaisia materiaaleja. Nyt Mällisen porukka esimerkiksi tutkii, miten kananmunankuoria, lentotuhkaa tai selluloosaa voidaan käyttää renkaassa. Kokeilut ovat olleet lupaavia; biomateriaalit tekevät tuloaan.

– Näen jo silmissäni otsikon, että kananmunankuorista aletaan tehdä autonrenkaita, Hagman innostuu.

En voinut sanoa isälle mitään, koska hän oli niin hauras äidin kuoleman jälkeen. Kerroin hänelle vasta hautajaisten jälkeen.

Sirkka Hagman

Juuri innostuminen ja innovaatiot ovat se asia, miksi Hagman pitää töistä ja opiskelusta.

– Minulla on varmaan ihan liikaa tutkintoja. Minun ei tarvitsisi suorittaa mitään, mutta olen käynyt huvikseen muutamilla kursseilla yliopistolla. Ilmapiirissä on jotain sellaista, mistä saan virtaa. Siellä on nuoria ja lahjakkaita ihmisiä.

"En ole puhunut syövästä koskaan näin avoimesti"

Viime vuonna Sirkka Hagman ei jaksanut juurikaan opiskella. Ensin kuoli hänen äitinsä huhtikuisena lauantaina.

Seuraavana maanantaina hän oli menossa isänsä kanssa ostamaan arkkua, kun lääkäri soitti. Lääkäri ei edes kysynyt, mikä tilanne on. Lääkäri kertoi vain, että hänellä on rintasyöpä.

– En voinut sanoa isälle mitään, koska hän oli niin hauras äidin kuoleman jälkeen. Kerroin hänelle vasta hautajaisten jälkeen.

Sirkka Hagman joutui heti leikkaukseen, eikä ollut takuuta, paraneeko hän. Leikkausta seurasivat sytostaattihoidot, sitten toinen leikkaus, sädehoidot ja hormonihoidot.

Sirkka Hagmanin tavaramerkki ovat aina olleet pitkät, paksut ja vaaleat hiukset. Ne putosivat pois. Sytostaattihoidot saivat Hagmanin oksentamaan yli viisi kuukautta. Hän sulkeutui itseensä, eikä jaksanut selitellä kaikille sairautta.

– En ole puhunut tästä koskaan näin avoimesti. Mutta kyllähän ihmiset näkivät hiusten menettämisestä, että minulla on syöpä.

Kesällä selviää, onko syöpä saatu kokonaan pois. Epävarmuus on läsnä.

Sirkka Hagman ja autonrengas
- Tärkein oppini on, että en ole sen heikompi, jos haen apua. Matias Väänänen / Yle

Muuta ajatellakseen Sirkka Hagman on palannut taas väitöskirjansa pariin. Tänä vuonna hän on kirjoittanut sata sivua. Jonakin päivänä hän voi olla kaksinkertainen tohtori.

– Saankohan mennä vanhalla hatulla? Se tohtorihattu maksaa tuhat euroa, eikä sitä saa käyttää juuri missään.

– Mitä teen kahdella hatulla, kun en sillä yhdelläkään tee mitään? Hagman jää miettimään.

Lue lisää:

Liiga-hallitusten ainoat naiset näkevät jääkiekossa muutakin kuin urheilua – "Liiga ei ole mikään miesten salakabinetti"