Puunkäytön kasvun odotetaan lisäävän taimien kysyntää – metsähakkuiden ennätysvireen odotetaan näkyvän etenkin kuusentaimien menekkinä

Kuusentaimi on metsänistuttajien hittituote, männyt ja koivut tulevat herkemmin syödyiksi.

metsät
Elina Oxman, taimtarhatyöntekijä, Finn Forelia Oy, Nurmijärvi
Tänä keväänä kylveytyt taimet saavat varttua taimitarhalla vielä ainakin vuoden. Nurmijärven tarhalla kastelusta vastaa taimitarhatyöntekijä Elina Oxman. Antti Lähteenmäki/YLE

Kastelulaitteet sihisevät Fin Forelian kasvihuoneessa Nurmijärvellä. Taimien kasvu on vauhdikasta, kun lämpötila on sopiva ja kosteusolosuhteet oikeat. Kasteluveden annostelu on tarkkaa työtä.

– Siihen vaikuttavat sää, lämpötila, missä vaiheessa itäminen on ja mitä se taimi silloin tarvitsee, esittelee taimitarhatyöntekijä Elina Oxman.

Kesän lämmetessä metsäpuiden taimet siirretään ulkokentille, sillä niiden on totuttava Suomen vaihtelevaan ilmanalaan.

Mutta jo syksyllä, kasvukauden jälkeen paakkutaimikuuset pakataan ja jäädytetään talveksi.

Samaan aikaan kun tänä keväänä kylvetyt taimet ovat vielä kasvihuoneen suojassa, tarhan toisella laidalla lastataan pakastettuja kuusentaimia asiakkaille kuljetettaviksi.

Finn Forelia Oy, Nurmijärvi
Pakastettuja taimia lastataan Fin Forelian Nurmijärven tarhalla. Kaikkiaan yhtiön eri tarhoilta toimitetaan asiakkaille vuodessa 50 miljoonaa tainta.

Ne on istutettava ennen juhannusta, sillä muutoin pakkasessa säilytetylle taimelle ei jää riittävästi kasvuaikaa ennen talven tuloa.

Neljää taimitarhaa ylläpitävässä Fin Foreliassa uskotaan, että taimien kysyntä tulee kasvamaan.

–Jos tänä vuonna hakataan poikkeuksellisen paljon leimikoita, sehän näkyy sitten vuoden parin viiveellä taimien käytössä. Joten nämä muutokset eivät ihan älyttömän nopeasti näy taimitarhoilla. Mutta tällainen pitkäaikainen hyvä vire, totta kai se näkyy myös taimitilauksissa, sanoo taimitarhanjohtaja Antti Lännenpää.

Antti Lännenpää, taimitarhanjohtaja Finn Forelia Oy, Nurmijärvi
Vaaleanvihreän uuden kasvuston ilmaantuminen taimeen kertoo, että taimi on lähtenyt kasvamaan, eikä kyse ole pelkästä itämisestä, sanoo taimitarhanjohtaja Antti Lännenpää. Antti Lähteenmäki/YLE

Toistaiseksi uudistamisalat eivät ole juurikaan kasvaneet, sillä muun muassa kemiallisen metsäteollisuuden käyttämän puumäärän lisäys on saatu suurelta osin harvennuskohteista.

– Tämä puu, mitä on enemmän hankittu, on peräisin harvennusrästeistä. Mutta pitkässä juoksussa, totta kai, jos puun käyttö nousee merkittävästi, niin silloin myös uudistamispinta-alat tulevat nousemaan, ennakoi johtava tutkija Timo Saksa Luonnonvarakeskuksesta.

Suomessa noin 60 prosenttia päätehakkuiden jälkeisistä metsän uudistamisista tehdään istuttamalla. Kylvöjä on 20 prosenttia, ja luontaisen uudistamisen osuus on niin ikään 20 prosenttia.

Taimitarhan puulajeista yksi on yli muiden.

– Kuusentaimien suosio jatkaa kasvuaan männyn ja koivun kustannuksella, ja syy siihen on varmasti se, että koivua ja mäntyä molempia pystyy uudistamaan myös kylvämällä tai luontaisesti. Myös runsas hirvieläinkanta vaikuttaa siihen, että ihmiset eivät uskalla istuttaa mäntyä ja koivua, pohtii Lännenpää.

Lue myös:

Ilmastohyötyjä, rikkaampi luonto ja metsänomistajille lisää rahaa – Metsäprofessori: avohakkuut voidaan lähes unohtaa menettämättä mitään