Mitä tapahtuisi, jos lapset johtaisivat yhteiskuntaa? Sitä testataan pienoiskaupungeissa ympäri maata

Kuudesluokkalaiset tutustuvat yhteiskunnan ja yritysmaailman toimintaan pienoiskaupungissa, jossa päätösvalta on lapsilla.

työelämä
Yrityskylä Lappeenrannassa
Yrityskylässä koululaiset työskentelevät oikeita ammatteja muistuttavissa tehtävissä.Mikko Savolainen / Yle

LappeenrantaIso joukko lapsia kuljeskelee määrätietoisin askelin pitkin minikokoisen kaupungin katuja. Jokainen lapsista näyttää tietävän täsmälleen, mikä hänen tehtävänsä kaupungissa on.

Joku kiiruhtaa työvuoroon lakritsia valmistavaan tehtaaseen. Toinen astelee polleana pankkiin nostamaan ensimmäistä omaa palkkaansa ja kaupunginjohtaja tietenkin patsastelee tärkeän oloisena kaupungintalon ovella.

Näky on yhtä aikaa vaikuttava ja huvittava. Lapset näyttävät lapsilta, mutta työskentelevät kuin aikuiset.

Lasten yrityskylä Family Centerissa
Kolmen kymenlaaksolaisen koulun oppilaita Yrityskylän keskusaukiolla. Yrityskylässä koululaiset työskentelevät eri ammateissa kuvitteellisissa yrityksissä.Mikko Savolainen / Yle

Pienoiskaupunki on olemassa juuri sitä varten, että lapset voivat yhden päivän ajan tutustua aikuisten maailmaan. Kokonaisuutta kutsutaan Yrityskyläksi. Se tarjoaa omat oppisisällöt ala- ja yläkouluille.

Alakouluikäiset matkaavat Yrityskylään kuudennella luokalla, yläkoululaisten ohjelma on suunnattu yhdeksäsluokkalaisille. Yrityskylä toimii Suomessa kahdeksalla alueella. Ensimmäiset kylät perustettiin vuonna 2010.

Ennen työpäivää Yrityskylässä koululaiset kartuttavat tietoja omassa koulussaan kymmenen oppitunnin verran.

– Yrityskylässä alakoululaiset saavat ensimmäisen kosketuksen työelämään. Tavoitteena on vahvistaa lasten työelämätaitoja, talousosaamista ja lisätä tietoa yhteiskunnan toiminnasta, sanoo Yrityskylä Kaakkois-Suomen aluepäällikkö Elina Niskanen.

Kaakkois-Suomessa yrityskylä toimii tyhjilleen jääneessä kauppakeskuksessa Lappeenrannassa.

Yrityskylä Lappeenrannassa
Työterveyshuolto seuraa pienoiskaupungissa työskentelevien terveydentilaa.Mikko Savolainen / Yle

Kokemusta tehtaanjohtajan työstä

Kylässä on omat pikkuhuoneet 16 yritykselle eri aloilta. Ammattien ja työpaikkojen jaosta koululaiset ovat sopineet jo etukäteen omissa luokissaan. Osa opettajista hyödyntää heille suunnatun ennakkomateriaalin ja pitävää sen avulla oppilailleen työhaastattelut.

– Monet oppilaat suhtautuvat Yrityskylään kuin tämä olisi ihan oikea työpaikka. Olemme kuulleet, että jotkut oppilaat ovat myöhemmin kirjoittaneet ensimmäiseen kesätyöhakemukseen, että olen toiminut Yrityskylässä vaikkapa UPM:n toimitusjohtajana eli he mieltävät tämän oikeasti työkokemuksena, Niskanen kertoo kouluilta tulleesta palautteesta.

Metsäkonesimulaattori
Harvesterisimulaattori on yksi Yrityskylässä vierailevien koululaisten suosikeista. Simulaattorin saa ohjattua tekemään tietokoneen näytöllä samat hommat, mitkä oikea metsäkone tekee metsässä.Mikko Savolainen / Yle

Niskasen puhuessa oppimisympäristön pedagogisista tavoitteista hänen ympärillään alkaa yhtäkkiä tapahtua. Pienoiskaupungin keskusaukiolle kutsutaan taukojumppaan kaikki kaupungissa tällä kertaa työskentelevät noin 70 koululaista ja heidän opettajansa.

Vauhdikkaan jumpan jälkeen työt yrityksissä jatkuvat työvuorojen mukaisesti, vapaavuoroilla olevat voivat mennä törsäämään palkkarahojaan esimerkiksi hieronta- tai kynsienlakkauspalvelua tarjoavaan yritykseen tai ostaa syötävää ja juotavaa kahvilayrittäjältä.

Melkein oikean johndeeren ohjaimissa

Joukko Jaalan koulun kuudennen luokan poikia seuraa keskittyneesti, kun luokkakaveri pyörittelee metsäkoneen tukkikouraa ammattimaisin ottein. Kaadetut puut on jo pätkitty sopivan mittaisiksi, nyt pitäisi enää saada tukit raahattua tien varteen odottamaan kuljetusta.

Harvesterikoneen tietokonesimulaattori on koululaisten mukaan yksi pienoiskaupungin kiinnostavimmista laitteista.

– Metsäkone on hieno, koska siinä voi oikeasti istua kuljettajan paikalla ja ohjailla laitetta. Tämä takaosa on tehty näyttämään oikealta johndeere-metsäkoneelta, esittelee Jaalan koulun kuudesluokkalainen Viljo. Yrityskylässä käytäntönä on, että lapset esiintyvät etunimillä.

Metsäkonesimulaattori
Metsäkoneen kuljettaja nauttii, kun saa ison puun kaadettua.Mikko Savolainen / Yle

Metsäkoneenkuljettaja Viljo tekee läheistä yhteistyötä puuta ostavan suuren metsäyhtiön toimitusjohtajan Alexin kanssa. Kun toimitusjohtaja ilmoittaa olevansa halukas ostamaan tukkeja, Viljo menee metsään ja kaataa tilatun määrän puita.

– Konetta on hyvin vaikea ohjata, joten minulle tulee todella onnistunut tunne, kun saan sillä puun kaadettua, Viljo kertoo työnsä hienoimmista hetkistä.

Yrityskylä on tutkitusti onnistunut

Yrityskylässä oppiminen tapahtuu tekemisen kautta. Alakoululaiset työskentelevät etukäteen käsikirjoitetun päiväohjelman mukaisesti eri aloille tyypillisissä ammateissa. Käsikirjoitukset on tehty yhteistyössä oikeiden yritysten kanssa.

– Harvoin saa omassa luokkahuoneessa porukkaa näin aktiiviseksi, sanoo luokanopettaja Sanna-Mari Lehtomäki Jaalan koulusta.

Yläkouluikäisillä opetukseen on lisätty ripaus kilpailuhenkisyyttä. Oppilaat osallistuvat peliin, jossa he luotsaavat yrityksiään kansainvälisillä markkinoilla. Pelin aikana yritykset valmistavat ja myyvät tuotettaan asiakkaille ja seuraavat kehitystä vuoden ajan.

Yrityskylä Lappeenrannassa
Kaakkois-Suomen Yrityskylä sijaitsee Lappeenrannassa. Tienviitat näyttävät, mistä päin Suomea muut samanlaiset kyläkokonaisuudet löytyvät.Mikko Savolainen / Yle

Kuntien kiinnostus ostaa kouluilleen yrittäjyyskasvatusta on suurta. Alakoululaisten Yrityskylässä käy 75 prosenttia ikäluokasta, yläkouluista osallistuminen on jonkin verran vähäisempää.

Kunnat maksavat Yrityskylälle oppilaskohtaisen hinnan. Voittoa tavoittelemattoman toiminnan muita rahoituslähteitä ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, säätiöt ja kumppaniyritykset.

Oppimiskokonaisuuden vaikutusta koululaisten tietojen ja taitojen paranemiseen on seurattu viiden vuoden takaisessa tutkimuksessa. Tutkimuksen toteutti taloustieteen professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta Suomen Akatemian rahoituksella.

Yrityskylä Lappeenrannassa
Yksi kylän yrityksistä on kahvila, josta koululaiset voivat ostaa palkkarahoillaan ruokaa ja juomaa.Mikko Savolainen / Yle

Kuudesluokkalaisten tietämys talousasioista parani oppimisjakson aikana keskimäärin noin 17 prosenttia. Tulos on saatu vertailemalla koululaisten tietoja ennen Yrityskylä-kokonaisuuteen osallistumista ja sen jälkeen.

Lappeenrannan Yrityskylässä kuudesluokkalainen Daniel Sippolan koulusta häärii touhukkaasti ravintola-alan yrityksessä. Hän on ammatiltaan keittiömestari.

Yritysten toiminnasta hän kertoo oppineensa tärkeimmät.

– Aina pyritään siihen, että päästään plussalle, Daniel lausuu painokkaasti.