Maineikas Venetsian biennaali esittelee tänä vuonna myös saamelaistaidetta

Venetsian taidebiennaali kokoaa taiteilijoita ja yhteiskunta-aktiiveja ympäri maailmaa Italian Venetsiaan.

taide
Venetsian biennaali Outi Pieskin Ovdavázzit
Outi Pieskin teos Ovdavázzit – Forewalkers nostaa esiin saamelaisten kansallisvaltioiden rajojen yli käymää kamppailua itsemääräämisoikeudesta elinalueensa maihin ja vesiin.Frame Contemporary Art Finland

La Biennale di Venezia, Venetsian biennaali avautuu yleisölle tulevana viikonloppuna. Venetsian biennaali (siirryt toiseen palveluun) on yksi maailman suurimmista nykytaiteen tapahtumista, joka kokoaa taiteilijoita, artisteja ja yhteiskunta-aktiiveja ympäri maailmaa Italian Venetsiaan. Tapahtuma on myös maailman vanhin kansainvälinen nykytaidenäyttely.

Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi, ja tänä vuonna jo 58. kerran.

Venetsian biennaalissa nähdään tällä kertaa myös saamelaista taidetta. Taiteilija Outi Pieski ja dokumenttiohjaaja-tarinankertoja Suvi West ovat mukana Suomen Alvar Aalto -paviljongissa (siirryt toiseen palveluun) nähtävässä Miracle Workers -kollektiivin ensimmäisessä yhteisnäyttelyssä A Greater Miracle of Perception.

Outi Pieskin paikkasidonnainen teos Ovdavázzit – Forewalkers (2019) nostaa esiin saamelaisten kansallisvaltioiden rajojen yli käymää kamppailua itsemääräämisoikeudesta elinalueensa maihin ja vesiin. Teos painottaa, että elämän ja liikkuvuuden tulee perustua kestävään rinnakkaiseloon alueen luonnontarpeiden kanssa.

Suomen paviljongissa on esillä myös sarja ihmeiden kokemuksellista poetiikkaa luotaavia lyhytelokuvia. Elokuvat ovat käsikirjoittaneet ja ohjanneet kollektiivin jäsenet Maryan Abdulkarim, Khadar Ahmed, Hassan Blasim, Sonya Lindfors, Leena Pukki, Martta Tuomaala, Christopher L. Thomas ja Suvi West.

The Killing of Čáhcerávga (2019) on viidestä lyhytelokuvasta koostuva teos, jossa kerrotaan hajanaisia yhteisöllisiä tarinoita, ja se kuljettaa katsojansa läpi unimaisemien, yksinäisten lumisten lakeuksien, absurdististen kapitalististen merenalaisten syvyyksien, kasvipuutarhojen ja autiomaiden.

Suvi West
Suvi West on ensimmäistä kertaa mukana Venetsian biennaalissa.Yle Areena

Suvi Westin mukaan lyhytelokuvissa on haluttua tarkastella maailmaa monesta eri näkökulmasta. Elokuvissa käsitellään ihmettä, mutta ihme voi tarkoittaa jokaiselle ihmisille eri asiaa.

– Joidenkin mielestä kaikki asiat ovat ihmeitä. Ja toiset taas ovat sitä mieltä, että jos kaikki asiat ovat ihmeitä, niin oikeastaan mikään ei voi olla ihme. Itse olen sitä mieltä, että ihme on jotain erityistä. Meidän elokuvan tekijäjoukkiossa on mukana kahdeksan henkilöä, joten on selvää, että meillä kaikilla on vähän erilainen näkemys siitä, mikä se ihme on, sanoo West.

Venezia Biennála
Venetsian biennaalissa on esillä myös videotaidetta.Frame Contemporary Art Finland

"Tuntuu hurjalta olla mukana"

Venetsian biennaali järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1895. Aluksi esillä oli kuvataidetta, mutta ajan mittaan siitä on kehittynyt yksi nykytaiteen tärkeimmistä tapahtumista.

Dokumenttiohjaaja Suvi West ei olisi koskaan osannut ajatella olevansa joskus mukana tapahtumassa. Biennaaliin kutsutaan taiteilijoita ja tekijöitä, jotka tuovat taiteessaan esille yhteiskunnallisia aiheita.

– Tulen elokuvamaailmasta, joten en osaa oikein ajatellakaan, mistä biennaalissa on kyse. Mutta taiteilijoille taidemaailma on tuttu ja heille tämä biennaali on todella suuri asia.

– On suuri kunnia, että videotaiteeni ensimmäinen esityspaikka on Venetsian biennaali. Toisaalta se tuntuu aika hurjalta. Olen hyvin kiitollinen tästä mahdollisuudesta, sanoo West.

Moratorioajattelua maailmalle

Venetsian biennaaliin osallistuu eri taiteenalojen edustajien lisäksi myös yhteiskunta-aktiiveja. Yksi heistä on nuori saamelaisaktivisti Petra Laiti. Laiti esittää biennaalissa Moratoriotoimisto-performanssin, jolla haluaa tuoda esille itsemääräämisoikeutta.

Performanssin taustalla on Outi Pieskin, Jenni Laitin ja Niillas Holmbergin aloittama moratoriotoimisto, joka sai alkunsa _Ellos Deatnu -_liikkeen yhteydessä vuonna 2017. Tuolloin paikalliset aktiivit osoittivat kovaa vastustusta Tenojoen uusia kalastussääntöjä kohtaan ja julistivat moratorion Tenojoen Tiirasaaren ympäristöön Utsjoella.

– Performanssin tarkoituksena on markkinoida itsemäärämisoikeutta ja moratorioajatusta. Pyrimme herättelemään ajatuksia itsemäärämisoikeudesta ja myöskin näyttämään, miten helppoa itsemäärämisoikeuden vieminen omaan yhteisöön on ja minkälaisia muotoja sillä voi olla, kertoo Laiti.

petra laiti 23.5.2018
Petra Laiti toivoo herättelevänsä ajatuksia itsemäärämisoikeudesta.Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Petra Laiti pyrkii performanssillaan kertomaan saamelaisten nykypäivän haasteista.

– Kerron hyvin avoimesti Tenon sopimuksesta ja Jäämeren radasta. Ne toimivatkin hyvänä esimerkkinä siitä, minkälaisissa asioissa itsemääräämisoikeus voisi olla ratkaisu. Paikalliset eivät tarvitse ulkopuolisia auttajia vaan heiltä löytyy valta itseltään, sanoo Laiti.

Venetsian kansainvälinen taidebiennaali on nähtävillä 11.5.–24.11.2019.