Hiippakuntarajat menevät uusiksi vuodenvaihteessa – "Tämä on meille todella iso juttu"

Päätös muuttaa hiippakuntarajat maakuntarajojen mukaisiksi syntyi kirkolliskokouksessa äänin 77–30.

hiippakunnat
risti kirkossa
AOP

Kirkolliskokous päätti tänään, että hiippakuntarajat noudattavat tulevaisuudessa maakuntarajoja. Se tarkoittaa, että useat evankelisluterilaisen kirkon seurakunnat vaihtavat hiippakuntaa vuodenvaihteessa.

Vuoden 2020 alusta alkaen Turun arkkihiippakuntaan kuuluvat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat, Tampereen hiippakuntaan Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat ja Oulun hiippakuntaan Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan sekä Lapin maakunnat.

Kuopion hiippakuntaan kuuluvat tulevaisuudessa Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat ja Lapuan hiippakuntaan Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Uudenmaan maakunta jakautuu Helsingin ja Espoon hiippakuntiin nykyisellä tavalla.

Muutoksilla pyritään selkeyttämään viranomaisten välistä yhteistyötä ja varmistamaan seurakuntien ja kuntien yhteistyön edellytyksiä. Lisäksi tavoitteena ovat luontevat yhteydet kolmannen sektorin toimijoihin ja maakunnallisiin viestimiin.

Uudistus herätti kovaa kritiikkiä

Kirkolliskokouksen päätös syntyi äänin 77–30. Kirkon tarpeesta lähteneet muutokset saivat kirkolliskokouksessa myös kritiikkiä, Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen toteaa.

– Luonnollisesti asia herätti kahdensuuntaisia ajatuksia. Yhtäältä todettiin, että maakuntapohjaisuus on järkevä, ja siihen tulee siirtyä kirkon omien tarpeiden vuoksi. Toisaalta myös vahvaa kritiikkiä esitettiin, esimerkiksi vakiintuneiden yhteistyösuuntien hajoaminen herätti keskustelua. Erityisesti näytti siltä, että suurin kritiikki uudistusta kohtaan tuli Päijät-Hämeestä ja Pieksämäeltä.

Suurimmat muutokset iskevät juuri Mikkelin hiippakuntaan, johon kuuluvat tulevaisuudessa Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson lisäksi myös Päijät-Hämeen maakunnan seurakunnat.

Lahden, Asikkalan, Hollolan, Orimattilan ja Pieksämäen seurakunnat liittyvät vuodenvaihteessa Mikkelin hiippakuntaan. Samalla Kiteen, Tohmajärven ja Joutsan seurakunnat siirtyvät Mikkelin alta muihin hiippakuntiin.

Mikkeli uudistuksen suurin voittaja

Kirkolliskokouksessa esitettiin jopa epäilyjä siitä, että muutokset oltaisiin tehty Mikkelin hiippakunnan aloitteesta. Häkkinen tyrmää aloitteellisuutensa asiassa.

– Muutokset lähtivät kirkon tulevaisuuskomitean ehdotuksesta, jossa todettiin maakuntapohjaiset hiippakunnat tarkoituksenmukaisiksi.

Uudistuksen tavoitteena on myös tasata hiippakuntien kokoa ja resursseja. Häkkinen arvioi, että tällä on hiippakunnista suurin merkitys juuri Mikkelin hiippakunnalle.

– Tämä on meille todella iso juttu. Samalla tämä on myös haaste, tehtävät ja työt lisääntyvät todella paljon. Haluamme palvella Pieksämäen ja Päijät-Hämeen seurakuntia mahdollisimman hyvin.

Seurakuntien virassa olevat papit ja lehtorit siirtyvät automaattisesti uusiin hiippakuntiin. Muutoksella pyritään muun muassa varmistamaan seurakuntien ja kuntien välinen yhteistyö.