18–29-vuotiaat fanittavat EU:ta, mutta eivät äänestä – "Ehkä meillä on asiat niin hyvin, että emme ole ajatelleet äänestysasiaa"

Nuoret suhtautuvat positiivisimmin EU:hun, mutta äänestävät silti laiskimmin eurovaaleissa.

eurovaalit
Krista Virtanen.
Krista Virtanen pitää äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.Juha-Petri Koponen / Yle

Edellisissä eurovaaleissa vain noin kymmenen prosenttia 18–24-vuotiaista nuorista kävi äänestämästä. Lahden ammattikorkeakoulussa opiskeleva Fanny Wiik, 19, on yksi niistä, jotka eivät aio äänestää eurovaaleissa.

Nuorten vähäinen kiinnostus EU:hun ja eurovaaleihin voi johtua siitä, että EU:n mukanaan tuomat hyödyt ovat nuorille jo itsestäänselvyys. Tällaisia ovat esimerkiksi vapaan liikkuvuus ja yhteinen valuutta.

Fanny Wiik
Fanny Wiik ei ole kiinnostunut politiikasta.Juha-Petri Koponen / Yle

– En ole pahemmin politiikkaihminen. Eurosta tykkään ja siitä että on helppo matkustaa Euroopassa.

Asiat on jo hyvin, ei tarvise äänestää

Samat EU:n mukanaan tuomat edut ovat myös 24-vuotiaan Krista Virtasen mieleen. Suuri enemmistö 18–29-vuotiasita nuorista suhtautuu postiivisesti EU:hun. Tämä käy ilmi muun muassa Kansalaisjärjestö Eurooppanuoret ry:n reilu vuosi sitten julkaisemassa kyselyssä. Virtanen joutuu hetken pohtimaan syitä sille, miksi EU:n suosio nuorten keskuudessa ei kanna vaalikoppiin asti.

Viimein hän tiivistää nuorten tunnot:

– Ehkä meillä on asiat niin hyvin, että emme ole ajatelleet äänestysasiaa niin paljon.

Virtanen itse kyllä aikoo käydä äänestämässä, mutta epäilee, että moniin saattaa iskeä jo vaaliväsymys.

– Eduskuntavaalit pidettiin ihan vasta ja sen vuoksi kiinnostus on ollut ehkä enemmän Suomen asioissa. Moni kokee EU-asiat varmaan vähän kaukaisemmiksi.

Vain joka kymmenes suomalaisnuorista äänesti vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa. Ruotsissa näin teki kaksi kolmesta. Koko EU-alueella vaaliuurnilla kävi noin kolmannes nuorista.

Karttagrafiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

Ruotsissa nuorten äänestysinnon ennakoidaan kasvavan yhä viime EU-vaaleista Brexitin sekä ympäristökysymysten siivittämänä.

Lue Ylen tärkeimmät eurovaalijutut täältä.

Poliittisen kiistelyn puute pitää nuoret poissa vaalikopista

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistotutkija Timo Miettisen mukaan nuorten arvostamista asioista on vaikea saada aikaan poliittista kamppailua. Tällaisia ovat muun muassa vapaan liikkuvuus, Erasmus-ohjelmat ja yhteisen valuutta.

Miettisen mukaan poliittisten ristiriitojen puuttuminen nuorille tärkeissä asioissa voi olla keskeinen syy siihen, miksi nuoret eivät äänestä. Toisaalta nuorten äänestysaktiivisuus on kaikissa vaaleissa muita ikäryhmiä laimeampaa, eivätkä eurovaalit tee tässä poikkeusta.

Puolueiden taktiikka äänestysinnon nostamiseksi ei välttämättä toimi

Puolueiden ja EU-instituutioiden taktiikka nuorten äänestysinnon nostattamiseen on ollut tuoda esille EU:n hyötyjä.

Miettisen mukaan parempi ja kestävämpi tapa houkutella nuoria äänestämään olisi hyötyjen sijaan tuoda EU-ulottuvuus mukaan kaikkeen politiikkaan. Nostaa esiin asioita, joissa EU:lla on tärkeä rooli, kuten sosiaaliturvan kehittäminen Euroopan tasolla ja ilmastonmuutoksen torjuminen.

– Kun menet opiskelemaan tai töihin toiseen maahan, millä ehdoilla olet oikeutettu toisen maan sosiaaliturvaan. Nämä ovat sellaisia asioita, joita päätetään EU:ssa ja niihin sisältyy suuria ristiriitoja ja kilpailevia näkemyksiä.

Emma Hirvonen
Emma Hirvosen mielestä ilmastonmuutos on esimerkki ongelmista, joita EU-maiden tulee ratkoa yhdessä.Juha-Petri Koponen / Yle

Tämä voi olla toimiva tapa, sillä suomalaiset pitävät ilmastonmuutoksen torjumista tulevien eurovaalien tärkeimpänä aiheena. Näin on myös 21-vuotiaan Emma Hirvosen kohdalla. Hän vielä pohtii ketä äänestää, mutta valintakriteerit oman ehdokkaan valinnalle ovat jo selvät.

– Ympäristöasiat ovat ehkä tärkein ja sitten myös turvallisuus.

Jos sinulla on vielä oma ehdokas hukassa, voi etsiä sen Ylen vaalikoneen (siirryt toiseen palveluun) avulla.