Analyysi: Paraskin kapellimestari kohtaa työssään vastarintaa – Hannu Linnun ja Kansallisoopperan suhteen näyttää hyvältä

Orkesterikenttä on monelle kapellimestarille kivikkoinen työmaa, sillä johdettavana on joukko arvonsa tuntevia soittajia.

Suomen Kansallisooppera
30.5.2017 Helsinki Musiikkitalo
Nella Nuora / Yle

Sinivalkoinen kapellimestariruletti pyörii.

Hannu Lintu nimitettiin eilen illalla Suomen Kansallisoopperan ja -baletin ylikapellimestariksi viime viikolla julkistetun ehdotuksen mukaisesti. Radion sinfoniaorkesterin nykyisenä ylikapellimestarina työskentelevä Lintu aloittaa naapuritalossa tammikuussa 2022.

Linnun karisma ja tapa sanoittaa kulttuurin ja taiteen merkitystä yhteiskunnassa ovat olleet oiva lisä musiikilliselle puolelle Yle-orkesterissa. Samanlaista medianäkyvyyttä tuskin on luvassa oopperamontun pohjilta.

Ei sillä, etteikö Lintu kiinnostaisi kulttuuritoimittajia. Sen sijaan Linnun kommenteista voi lukea, että hän haluaa siirron myötä palata juurilleen ja keskittyä nimenomaan musiikin tekemiseen.

Osittain matalan profiilin pitämiselle aukeaa mahdollisuuksia, sillä Kansallisoopperassa lausuntojen antaminen on luonteva osa myös taiteellisen johtajan Lilli Paasikiven ja pääjohtaja Gita Kadambin työtä. Toisaalta ylikapellimestarin pesti tarkoittaa väistämättä medianäkyvyyttä – oli kyse sitten sinfonia- tai oopperaorkesterista.

Linnun nimitys on monella tapaa mitä sopivin jatkotarina suomalaisessa musiikkielämässä. Siirtyminen kotimaisesta huippuorkesterista toiseen oli mahdollista, kun kalenterit, halut ja tarpeet osuivat kohdilleen.

Nimitys olisi jäänyt tekemättä ilman Kansallisoopperan orkesterin tärkeimpien työntekijöiden eli muusikkojen siunausta. Paikka orkesterin edessä, vallan kahvassa, onkin aina kädenojennus kollegoilta.

Kuulostaa pikku jutulta, mutta käytännössä orkesterimuusikon sanalla voi olla historiallista vaikutusta.

Niin oli viime viikolla, kun RSO valitsi ylikapellimestarinsa ensimmäistä kertaa ulkomailta. Englantilainen Nicholas Collon aloittaa orkesterin ylikapellimestarina Hannu Linnun kauden päätyttyä.

Erityislaatuisen nimityksestä teki se, että muusikot ihastuivat Colloniin vain yhden kohtaamisen perusteella: lyhyt työviikko keväällä 2017 teki lähtemättömän vaikutuksen.

Salamarakkautta oli ilmassa myös viime syksynä, kun Oslon filharmonikot pestasivat ylikapellimestarikseen Klaus Mäkelän. Vasta 23-vuotias huippukapellimestari sai pestin vastaavasti yhden konserttiperiodin perusteella.

Kapellimestarin kiinnitys on aina mielenkiintoinen ja työpaikan ilmapiiriä sähköistävä tapahtuma, sillä orkesteri on kuin pienoisyhteiskunta. Mielipiteitä on yhtä monta kuin on soittajia, eli tavallisesti 70–100.

Siksi paraskin kapellimestari kohtaa työssään vastarintaa. Oppositio ruotii käytäväpuheissa johtajansa heikkouksia samalla, kun arvostus yleisön silmissä kasvaa. Kapellimestarista riippuen julkisuuskuvan ja orkesterin sisäisten mietteiden välinen ristiriita voi kasvaa valtavaksi.

Uransa alussa kapellimestari saattaa näyttäytyä lehtien palstoilla varmalta menestyjältä samalla, kun orkesterit harkitsevat vakavissaan, pitäisikö uusintakutsu jättää lähettämättä. Ensimmäinen keikka orkesterin edessä on kapellimestarin työnäyte, jonka perusteella pitkälti muusikot päättävät, onko tälle luvassa lisää keikkoja.

Orkesterikenttä on monelle kapellimestarille kivikkoinen työmaa. Kysymys on ihmisten välisestä kemiasta, mutta kaavaa ei ole. Tahdin lyöminen on kapellimestarille musiikkia tehdessä vain pieni sivubisnes muiden sanattomien viestien rinnalla.

Lintu on Kansallisoopperan orkesterin muusikoille ja talon muulle väelle vanha tuttu, jolla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Lintu on aiemmin joutunut vaikeuksiin (siirryt toiseen palveluun) temperamenttinsa takia, mutta toisaalta hän on johtanut Kansallisoopperassa useita menestyksekkäitä produktioita.

Siinä missä orkesterin ja kapellimestarin yhteys voi olla alkujaan tuhoon tuomittu tai rakkautta ensi silmäyksellä, se voi syntyä myös pitkin matkaa tutustuen.

Kapellimestarin ja orkesterin suhde on toki aina kahden kauppa. Paineensa on orkesterillakin, sillä sen pitää pystyä houkuttelemaan itselleen sopivia kapellimestariehdokkaita.

Sivuraiteille voi ajautua monista syistä, mistä Turun filharmoninen orkesteri on ajankohtainen esimerkki. Siellä Leif Segerstam jättää pestinsä ylikapellimestarina kevään päätteeksi.

Tilanteen ei pitäisi olla orkesterin kannalta hullumpi, sillä Segerstam vei sitä kovaa vauhtia musiikillisesti eteenpäin etenkin 2010-luvun alkupuoliskolla. Pestiin riittäisi halukkaita.

Ongelmaksi on muodostunut Turun kaupunki.

Uutta ylikapellimestaria ei voida valita ennen kuin orkesteri tietää, missä se tulevaisuudessa soittaa konserttinsa. Musiikkiväen haaveena on kokonaan uusi konserttitalo, mutta kaupunki harkitsee vanhan ja rapistuvan korjaamista. Aiheen kanssa on jahkailtu pitkään.

Ei hyvältä näytä, sillä kapellimestariruletissa ajoitus on kaikki kaikessa.

Kirjoittaja on Yle Uutisten klassisen musiikin erikoistoimittaja.