Suomi jäi pois tiukkoja päästövähennyksiä vaativien maiden ryhmästä – Sipilä: Syynä lähestyvä EU-puheenjohtajuus

Ruotsi, Tanska, Ranska ja kuusi muuta jäsenmaata haluavat pyrkiä kohti hiilineutraalia EU:ta vuoteen 2050 mennessä.

Euroopan unioni
Saksan liittokansleri Angela Merkel keskusteli pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa EU-huippukokouksessa Romanian Sibiussa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel keskusteli pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa EU-huippukokouksessa Romanian Sibiussa.Ludovic Marin / EPA

SibiuSuomi ei allekirjoita yhdeksän EU-maan yhteiskantaa, joka edellyttää kasvihuonekaasujen päästöjen nopeaa vähentämistä. Kannassa ovat mukana muiden muassa Tanska, Ruotsi ja Ranska.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomi periaatteessa kyllä kannattaa tiukempia päästövähennyksiä, mutta lähestyvän EU-puheenjohtajakauden takia hallitus ei voi ottaa kantaa asiaan. Suomen kausi alkaa heinäkuun alussa.

– Nyt ollaan niin lähellä Suomen puheenjohtajakautta, että silloin meidän täytyy pidättäytyä lähtemästä tällaisiin kirjeisiin mukaan. Meidän on tehtävä kompromisseja. Tämä on ainut syy, miksi me emme ole tässä mukana, Sipilä sanoi huippukokouksessa Romanian Sibiussa.

Ylen tietojen mukaan suuri valiokunta ei ole keskustellut asiasta Sibiun kokouksen alla, eikä siitä ole ylipäätään keskusteltu puolueiden kesken vaalien jälkeen. Ylen tietojen mukaan sosiaalidemokraatit pitävät ongelmallisena sitä, että Suomi ei liity kunnianhimoisten maiden joukkoon.

Kirjeen allekirjoittajat ehdottavat, että EU sitoutuisi hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, ja osoittaisi neljäsosan seuraavasta seitsenvuotisesta budjettikehyksestä ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Kirjeen allekirjoittivat eilen keskiviikkona Alankomaat, Belgia, Tanska, Ranska, Luxemburg, Portugal, Espanja ja Ruotsi. Sibiun huippukokouksessa Latvia ilmoitti lähtevänsä mukaan yhdeksäntenä maana.

Ajoituksen tarkoitus oli vaikuttaa keskustelun suuntaan Sibiun kokouksessa, jonka aiheena oli EU:n suunta tulevaisuudessa. Allekirjoittajajoukosta puuttuvat EU:n isoin jäsenmaa Saksa ja kaikki itäisen Euroopan jäsenmaat.

Sipilä arvioi, että Suomi pystyy puheenjohtajana edistämään kompromissia, vaikka monessa jäsenmaassa suhtautuminen onkin "hyvin nihkeää".

– Suomella on tähän esityksiä kyllä takataskussa, Sipilä sanoi.

Sipilä sanoo, että hänen henkilökohtainen tavoitteensa olisi EU:n hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Joulukuussa kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuunottamatta sopivat pyrkivänsä ajamaan EU:ssa tiukempia päästötavoitteita.