Vaasalaiset säästäisivät rakentamisesta ja maahanmuutosta, ei lapsista ja vanhuksista – myös kaksikielisyys ja henkilöstörakenne nousivat esiin Ylen kyselyssä

Yle Pohjanmaan teettämään kyselyyn tuli 350 vastausta.

Vaasa
Vaasan tori
Yle/Mari Latva-Karjanmaa

Vaasan kaupungilla on edessään 25 miljoonan euron säästöt lähivuosien aikana. Toimialoille on esitetty 2,5 prosentin säästötavoite ja kaupunki on aloittanut toukokuun alussa yt-neuvottelut.

Yle Pohjanmaa kysyi verkkosivuilla, mistä kaupunkilaiset olisivat valmiita säästämään.

Vastauksia tuli kyselyyn 350. Kokosimme tähän artikkeliin neljä kaupunkilaisten ehdottamaa säästökohdetta ja neljä sellaista kohdetta, joista ei olla valmiita säästämään. Kysyimme myös Vaasan kaupungin vt. talousjohtaja Jari Karjalaiselta, miltä säästökohteet vaikuttavat.

Vaasan keskusta
Vaasan hallintotalo on parhaillaan mittavassa remontissa.Yle/Mari Latva-Karjanmaa

Missä säästettävä?

1. Maahanmuutto

Kyselyyn vastanneiden mukaan tärkeää on saada kaupunkilaisten omat palvelut kuntoon, ennen kuin pystytään auttamaan muita. Moni haluaa tietää, kuinka paljon Vaasassa kuluu rahaa maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottamiseen.

Kuinka paljon kaupungilta kuluu esimerkiksi tulkkien palveluihin? Monen vastaajan mielestä liikaa.

Maahanmuuttajien kulut minimoitava, ja niiden (maahanmuuttajien) ottamiselle välitön stoppi!

Jari Karjalainen: "Turvapaikanhakijoista kaupunki saa valtionkorvauksen. Kun heistä tulee vaasalaisia, he saavat palvelut siinä missä muutkin. Alkuvaiheessa he eivät muuta kaupungin tulosta."

2. Rakentaminen

Säästöjen aikana rakennuskohteet pitää kaupunkilaisten mukaan valita kuitenkin huolella. Yksi rakennuskohde, johon moni kyselyyn vastannut ei halua sijoittaa on Wasa Station. Vaikka kaupunkiin kaivataan musiikkisalia, ei vastustajien mukaan ole hankkeen aika.

Ei taida riittää Vaasan ostovoima enää uusiin ostoskeskuksiin ja varsinkin, jos maksajana on Vaasa, eikä yrittäjät. Pian tyhjiä liikepaikkoja täynnä ja kaupunkilaiset maksaa korotetuin veroin!!!

Myös urheiluun liittyvien rakennushankkeiden suunnitelmat herättävät paljon ehdotuksia. Esiin nousevat niin jäähallin remontin tarpeellisuus kuin pesäpallostadionin siirto. Parin ehdotuksen mukaan kaupunki voisi jopa myydä Vaasan osuuden Botniahallista.

Vastaajat pohtivat, tarvitseeko kaupunki näin paljon satsausta urheiluun? Esimerkiksi Elisa-Stadionia pidetään "vikatikkinä".

– Elisa-stadioniinkin satsattiin ja nyt lehtijuttujen perusteella se on tyhjillään, kun ei seuroilla olekaan varaa käyttää sitä.

– Harrastuspaikkoja löytyy jo nyt, ei varmastikaan ole maailmanluokkaa, mutta tässä taloustilanteessa ei tarvitsekaan.

Jari Karjalainen: "Urheilurakentamiset ovat lisäarvoinvestointeja. Perusasiat pitää olla kunnossa, ennen kuin näihin hankkeisiin ryhdytään. Wasa Station on vuosikaudet ollut listalla odottamassa ja on tulevaisuuden hanke. Päätöksiä siitä ei ole tehty, että sen poistaminen suunnitelmista ei auta näihin säästöihin."

3. Kaksikielisyys

Osa kaupunkilaisista kokee, että kaksikielisyydestä on liikaa kuluja kaupungille. Voisiko kielellisiä päällekkäisyyksiä poistaa? Ehdotuksissa esitetään, että suomenkieliset ja ruotsinkieliset koulut sekä päiväkodit voisivat muuttaa yhteen saman katon alle. Kaksikielisyydestä tulisi täten luonnollisempi asia.

– Eli päiväkodista lähtien hoitajat puhuvat kahdella kielellä ja homma jatkuisi myös koulussa. Tämä toisi mielestäni säästöä pidemmän päälle, kun ei olisi erikseen suomen- ja ruotsinkielisiä päiväkoteja ja kouluja. Kaksikielisyys olisi arkipäivää ja kielitaito kehittyisi jokaisella. Itselläni moni työpaikka saamatta kun ei ole kielitodistusta ja ruotsin kieli ei ole vahvuus. Moni muu on samassa tilanteessa kanssani.

– On esimerkiksi hassua, että ruotsinkieliset ja suomenkieliset lapset ovat eroteltuina eri rakennuksiin. Rantapääskyn päiväkoti on hyvä esimerkki siitä, että molemmat ryhmät voivat olla saman katon alla heikentämättä toisen kielen asemaa.

– Erilliset koulut eristävät turhaan kieliryhmiä toisistaan ja estää luonnollisen kielen oppimisen normaalissa vuorovaikutuksessa ja edellyttää erillisiä tiloja, joiden käyttöaste ei ole optimi.

Myös kielilisää ehdotetaan poistettavaksi.

Kaksikielisyys on jo itsessään rikkaus eikä siihen tarvita täten rahallista korvausta.

Jari Karjalainen: "Lukiokampus eli Vaasan lyseon lukio ja Vasa Gymnasium ovat hyvä esimerkki tästä yhteistyöstä. Uskon, että hekin kokevat tästä olevan paljon hyötyä. Henkilöstön saamisen suhteen se (kaksikielisyysvaatimus) asettaa hankaluuksia. Se rajaa paljon meidän työntekijöiden tarjontaa. "

4. Henkilöstörakenne ja hallinto

Neljänneksi eniten kyselyyn vastanneita murehdituttaa kaupungin henkilöstömäärä ja hallinto. Erään vastaajan mukaan kaupungilla on selvästi enemmän työntekijöitä kuin muissa vastaavankokoisissa kaupungeissa. Mallia ehdotetaan otettavan Seinäjoelta.

Erityisesti johtajien määrää kaupungissa kritisoidaan ja ehdotetaan vähennettävän reilulla kädellä. Syy työntekijöiden suureen määrään pitäisi vastaajan mukaan selvittää.

Lisäksi olisi tarkasteltava kriittisesti henkilöstön tehtäviä ja toiminnan tehokkuutta. Henkilötyövuosien vähentämistavoite, jota kaupunki on noudattanut on yksistään riittämätön. Tulisi pohtia sitä, mitä henkilöstön tulee saada aikaan ja minkälaisella työntekijöiden joukolla tämä saadaan aikaan.

– Byrokratia ja valvontaan keskittyvä johtaminen vievät erittäin paljon resurssia ja vähentävät työntekijöiden motivaatiota ja tehokkuutta.

Jari Karjalainen: "Kaupungin henkilöstömäärä on saavuttanut lähes urbaanilegendan statuksen. Kokonaisuudessa kielellisistä päällekkäisyyksistä ei kerry kovinkaan paljon kustannuksia. Sitä en pysty vahvistamaan tai kiistämään, että meillä olisi suhteettomasti henkilöstöä verrattaen muihin kaupunkeihin. Meidän pitää miettiä, että miten toisen asteen koulutus on järjestetty ja miten toimivat teatterit ja orkesterit: ovatko ne kunnan toimintaa vai ovatko ne mahdollisesti jossakin yhtiössä."

Muita asioita, missä kuntalaisten mukaan voitaisiin säästää lähivuosina:

Kaupungin juhlat (kuten itsenäisyyspäivän juhlallisuudet ja uuden vuoden ilotulitukset), kaupungin tietojärjestelmien päällekkäisyydet (enemmän kilpailutuksia), jäsenyydet eri järjestöissä, kaupungin omien tapahtumien järjestäminen (vrt. Seinäjoen yrittäjien omat tapahtumat), markkinointi, urheiluseurojen ja kulttuurin rahallinen tukeminen, kukkaistutukset, tulospalkkiot, museot.

Vaasan keskusta
Yle/Mari Latva-Karjanmaa

Missä ei voi enää säästää?

1. Lapset

Kahden kärki oli selkeä, missä vaasalaiset eivät suostu säästämään: lapset ja vanhukset. Asukkaiden toivomuksena on, että päiväkotien ja koulujen ryhmäkoot pidetään jatkossa pieninä ja päivän aikana syödään laadukasta ruokaa.

– Lapset ovat syyttömiä tähän tilanteeseen.

Päiväkodit nyt jo ylimitoitettuja, ei yhtään saa henkilökunnasta vähentää.

Erityisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten asiat (esimerkiksi avustajaresurssit) eivät ole erään vastaajan mukaan sopiva säästökohde.

– Niitä laskuja maksellaan sitten muutaman vuoden päästä ja nytkään ei helppo saada lapsille kaikkea heille lain mukaan kuuluvaa tukea.

– Erityisen tärkeää on, ettei peruspalveluja leikkaamalla aiheuteta lasten ja nuorten turvattomuutta ja syrjäytymiskehitystä, josta joudutaan maksamaan kalliisti tulevaisuudessa.

Jari Karjalainen: "Varhaiskasvatus ja koulupalvelut ovat tärkeitä ja turvaavat tulevaisuutta. Kun tarkastellaan kustannuksia, niin meillä on varhais- ja opetuspalvelut hyvällä tasolla kaupungissa. Me täytämme lain vaatimukset ja tullaan hieman ylikin siellä. Vaikka arki voi olla kovaakin yksiköissä, niin ihan kohtuullinen tilanne meillä pitäisi olla. "

2. Ikäihmisten palvelut

Sotaveteraanien kuntoutus ja hoitajien määrä koetaan vaikeinakin aikoina tärkeiksi. Vastaajien mukaan ikäihmisille on tarjottava jatkossakin esimerkiksi kuntosalitoimintaa, jotta he pysyvät hyväkuntoisina.

– Vanhukset ovat veronsa maksaneet aikanaan.

Kuten lastenkin kohdalla hoitohenkilökunnan määrä koettiin tärkeäksi.

– Lähihoitajista ei saa vähentää palvelutaloissa, nytkin tehdään jo paljon tuplavuoroja!!!

– Yksinäisistä vanhuksista pitäisi huolehtia enemmän, kotipalvelussa pitäisi palkata lisää.

Jari Karjalainen: "Vanhuspalveluissa on tiukat raamit, että miten ne kuuluu järjestää. Me olemme satsanneet paljon ja rakentaneet muun muassa uusia palvelutaloja. Olosuhteiden pitäisi olla kunnossa, jos verrataan muutaman vuoden taakse. Palveluiden järjestämisen tavoilla olemme onnistuneet saavuttamaan tehokkuutta. Me emme ole hännänhuippu, kun verrataan muihin tämän luokan kaupunkeihin."

3. Koulutus

Laadukas koulutus takaa vastaajien mukaan lapsille ja nuorille hyvän tulevaisuuden. Erään vastaajan mukaan kaikille lapsille ei enää ole tarjolla oppikirjoja, vaan kirjoja kierrätetään. Vastaajan mukaan myös kaikissa kouluissa ei ole leikkipaikkoja pihalla.

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

– Lapset ovat meidän tulevaisuutemme, haluammeko tinkiä siitä?

Myös tutkimustyötä aikuisiällä pidettiin tärkeänä.

Jari Karjalainen: "Itse olen ollut hirveän tyytyväinen, että omilla lapsilla on ollut käytetyt kirjat. Kun ympäristöasiat ovat pinnalla, niin näkisin sen kestävän kehityksen asiana, että koulukirjoja käytetään niin kauan kuin ne ovat kunnossa. Asianmukaiset materiaalit ja koulutuksen taso pitää kuitenkin olla, siitä meidän on pidettävä huoli. Vielä meillä käytetään opetukseen enemmän resursseja kuin mitä lainsäädäntö vaatii. Tukipalveluissa ja ruuan laadussa varmasti näkyy, että säästöjä on tehty."

4. Terveyspalvelut

Monen mielestä sosiaali- ja terveyspalveluista ei voi enää säästää, koska niistä on vastaajien mukaan säästetty jo 2000-luvun alusta lähtien. Erityisesti kyselyyn vastanneita huolestuttaa työntekijöiden jaksaminen. Työntekijöiden vaihtuvuuden kerrotaan olevan suurta. Esimerkiksi terveyskeskuksissa kerrotaan olevan liian vähän henkilökuntaa.

– Nyt ollaan siinä pisteessä, etteivät työntekijätkään enää jaksa vaan palvelua tuotetaan entistä tehottomammin henkilökunnan vaihtuvuuden, mikä johtaa osaamisen menettämiseen ja vähyyden takia.

Vaasalaiset haluavat laadukasta terveydenhoitoa. Kyselyyn vastanneiden mukaan hammashoitojonot ovat kasvaneet jo liian pitkiksi ja myös palvelu on huonontunut. Myös terveydenhuollon erityispalveluihin ja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon, kuten päihdehuoltoon, pitäisi pystyä satsaamaan vaikeinakin aikoina.

– Ylipäätään tuntuu olevan vallitseva trendi, että ei ymmärretä ennaltaehkäisevän työn hintaa. Nyt ei suostuta satsaamaan hieman enemmän, niin joudutaan myöhemmin maksamaan tästä moninkertainen summa.

– Kaikenikäisten ihmisten pitää voida luottaa siihen, että he saavat kaupungin palveluista apua arkielämäänsä silloin, kun sitä todella tarvitsevat.

Jari Karjalainen: "Henkilöstössä ei ole varmastikaan ketään ylimääräisiä. Henkilöstössä näkyy varmasti se, että lääkäreitä on ollut hankala saada. Ne, jotka töitä Vaasassa tekevät, niin päivät täyttyvät. Meidän satsaukset terveyspalveluihin eivät ole huonommalla tasolla kuin mitä muualla maassa."

Muita esille tulleita asioita, mistä kuntalaiset eivät halua säästää:

Kiinteistöjen kunto, katuvalojen pitäminen yöaikaan (=turvallisuus), kuntatekniikan kehittäminen (nopea kaavoitus), yritysten tukeminen, tieverkoston kunto, Vaasan Sähkön omistajuus, kotihoito, kirjastot.