Näkövammaiselle kuuluisakin veistos on usein pelkkä möykky – Remontti pudotti Tampereen Hämeensillan patsaat kuurosokeiden ulottuville

Tampereen Hämeensillan tunnetut veistokset ovat Tampereen taidemuseon varastolla kunnostettavina.

kuurosokeat
Näkövammaiset saivat poikkeuksellisen tilaisuuden tutustua Hämeensillan Pirkkalaispatsaisiin
Näkövammaiset saivat poikkeuksellisen tilaisuuden tutustua Hämeensillan Pirkkalaispatsaisiin

Katsomaan tottuneet sormet kulkevat kevyesti pitkin metallisen veistoksen vihreäksi patinoitunutta pintaa. Syntymästään saakka täysin kuurosokea Santeri Grönlund tutkii tarkasti Wäinö Aaltosen Eränkävijä-teoksen kasvoja.

Grönlundille mahdollisuus tutustua Tampereen Hämeensillan patsaisiin on ainutkertainen. Tavallisesti käsien ulottumattomissa olevat, 4,5 metriset veistokset makaavat nyt Tampereen museoiden varastolla Hämeensillan remonttia paossa.

Kuurosokea Santeri Grönlund ja tulkki Erika Laine
Santeri Grönlund keskustelee tulkkinsa Erika Laineen kanssa Pirkkalaispatsaista.Jani Aarnio / Yle

Patsaan koskettaminen saa Grönlundin sormet palelemaan.

– Kun me ollaan tässä ulkona, niin ne ovat varmaan ottaneet kylmää itseensä, Grönlund sanoo. Hän vastaa kysymyksiin tulkkinsa Erika Laineen välityksellä.

Tunnustelemalla paljastuivat Suomen neidon, Eränkävijän, Veronkantajan ja Kauppiaan muodot sekä veistosten realistisuus.

– Esimerkiksi ymmärsin, missä on pää. Ja naisesta huomasin, että hänellä oli rinnat ja miehellä taas huomasin, että ei ollut – siitä pystyi sen tuntemaan.

Kädet koskettavat patsaan pintaa.
Monen kuurosokean mielikuva patsaista muuttui, kun he pääsivät tutkimaan Pirkkalaisveistoksia lähietäisyydeltä. Patsaiden patina tuntuu selvästi ja kertoo myös Tampereen savupiippukauden historiasta.Jani Aarnio / Yle

Tunnustelemalla möykky saa kasvot

Pirkkalaispatsaisiin pääsi tutustumaan puolenkymmentä Suomen Kuurosokeat ry:n toiminnassa mukana olevaa. Vierailua järjestämässä oli järjestöohjaaja Milla Lindh.

Tamperelainen Lindh on itsekin kuulonäkövammainen. Hän on aiemmin ollut näkevä, mutta elää nyt kapean putkinäön kanssa. Mahdollisuus koskettaa patsaita avasi hänellekin täysin uusia ulottuvuuksia teoksiin, jotka ovat tuttuja vuosien takaa.

– Kun näkevä vilkaisee tuollaista patsasta, niin hänelle tulee saman tien mielikuva esimerkiksi sen asennosta ja ruumiinrakenteesta. Kun meikäläinen vilkaisee tuollaista, niin näkee pelkkiä möykkyjä, Lindh kuvailee.

Maija Kanerva
Tamperelaisen Maija Kanervan yllätti Pirkkalaisveistosten yksityiskohtaisuus ja valtava koko. Hän pohti patsaisiin tarvittua työmäärää ja sitä, miten ne 90 vuotta sitten saatiin nostettua Hämeensillalle.Jani Aarnio / Yle

Hän kertoo nyt ensi kertaa havaitsevansa patsaiden ilmeet ja todellisen koon.

– Patsaita koskettamalla rakenteesta ja massiivisuudesta tulee aiempaa selkeämpi käsitys. Minä olen jotenkin ajatellut, että tämä nainen on hintelä, mutta eihän tämä ole ollenkaan. Hänhän on aika massiivinen, Lindh nauraa.

Patsaat palaavat sillalle vuoden kuluttua

Wäinö Aaltosen käsialaa olevat patsaat pystytettiin Hämeensillalle 26. syyskuuta vuonna 1929. Vuoden 2017 lokakuussa ne nostettiin pois siltaremontin tieltä ja kuljetettiin Tampereen museoiden kokoelmakeskukseen.

Wäinö Aaltosen Kauppias-veistos makaa puukehikossa Tampereen museoiden kokoelmakeskuksessa Ruskossa
Wäinö Aaltosen Pirkkalaisveistokset ovat 4,5 metriä korkeita. Siirron yhteydessä patsaat punnittiin. Jyhkein on Suomen neito, joka painaa hiukan vajaat 1200 kiloa. Miehiä esittävät patsaat ovat 700–800 kilon painoisia.Jani Aarnio / Yle

Evakon aikana patsaat puhdistetaan ja vahataan, mutta ajan patina jätetään pintaan.

– Halusimme jättää veistoksiin ajan kerroksia, ne kertovat omaa historiaansa. Jos patsaat puunattaisiin, ne eivät näyttäisi edes vanhoilta. Lisäksi patina suojaa veistosta, siinä on myös hyötynäkökulma, kertoo Tampereen Taidemuseon kokoelma-amanuenssi Aki Silvennoinen.

Veronkantaja-patsaan isovarvas
Kun patsaat ovat paikallaan Hämeensillalla, ihmiset ylettyvät koskettamaan vain niiden varpaita. 90 vuoden aikana veronkantajan isovarvas on kulunut sileäksi.Jani Aarnio / Yle

90-vuotiaat patsaat ovat odotettua paremmassa kunnossa. Paikalleen ne palaavat todennäköisesti kesällä tai syksyllä 2020, kun Hämeensillan remontti on viimeistä silausta myöten valmis.

– Niihin pitää suunnitella ja valmistaa kiinnityssysteemit, sillä nehän eivät olleet mitenkään kiinnitettyinä sillalla. Me emme voi niitä siinä kunnossa enää palauttaa, muuten nukkuisi huonosti sen jälkeen, Silvennoinen sanoo.

Erityisryhmien palvelu ei aina ole kiinni rahasta

Kuurosokeiden vierailu Ruskon kokoelmakeskuksessa oli alun alkaen Aki Silvennoisen ajatus. Hän tapasi kuurosokeita Tampereen Poliisimuseolla järjestetyssä tilaisuudessa ja keksi, että kokoelmakeskuksessakin olisi nyt tarjolla ainutlaatuista ja poikkeuksellista koettavaa.

– Vierailusta jäi hyvä ja lämmin fiilis. Oli hienoa päästä mahdollistamaan heille elämys, jota ei joka päivä ole tarjolla, Silvennoinen sanoo.

Kokoelma-amanuenssi Aki Silvennoinen
Kokoelma-amanuenssi Aki Silvennoinen kuuntelee tarkalla korvalla vinkkejä erityisryhmien aseman parantamisesta.Jani Aarnio / Yle

Silvennoinen harmittelee, että erityisryhmien palveleminen jää monesti vähemmälle, usein turhaan.

– Erityisryhmien kohtelun parantamiseen ei tarvita aina isoja rahoja, vaan sitä, että oivalletaan maailmasta, mitä pitäisi muuttaa. Pienillä asioilla voidaan tehdä isoja asioita, Silvennoinen sanoo.

Milla Lindh toivoo, että kulttuuria ja taidetta tehtäisiin enemmän kaikkien saavutettavaksi. Esimerkiksi kunnon valaistus ja kulkureittien esteettömyys parantavat heikkonäköisen mahdollisuuksia nauttia taiteesta.

Erika Laine, Santeri Grönlund ja Milla Lindh
Erika Laine, Santeri Grönlund ja Milla Lindh hytisivät patsaiden suojaksi pystytetyssä teltassa, kun tutustumiskäynnille osui viileä kevätpäivä. Viime kesänä samassa katoksessa oli ollut liki 50 astetta lämmintä.Jani Aarnio / Yle

Lindhillä on myös tarjota ehdotus, joka parantaisi näkövammaisten mahdollisuutta tutustua julkisiin veistoksiin.

– Kun lapsena olin Kreikassa, siellä myytiin pienoismalleja kaikista patsaista. Ne olivat aivan loistavia näkövammaiselle! Jos näistä Pirkkalaisveistoksistakin olisi pienoismalli, pystyisi siitä tunnustelemaan esimerkiksi patsaan ilmettä, hymyileekö se ja onko sillä silmät auki vai kiinni.

Lue myös:

Hämeensillan Pirkkalaisveistokset lähtivät yön aikana – tältä Tampere näyttää ilman maamerkkejään (31.10.2017)

Aiheesta voi keskustella 12.5. kello 22.00 asti.