Irakilaisnainen on etsinyt 12 vuotta töitä – näin eri maista tulleet ulkomaalaiset työllistyvät Suomessa

Parhaiten Suomessa työllistyvät Viron kansalaiset. Vaikeinta työllistyminen on Afrikasta ja Lähi-idästä tulleilla.

maahanmuuttajat
Haifa Abdullah Mohamed tarjoilee pullaa.
Haifa Abdullah Mohamed uskoo työllistymismahdollisuuksiensa paranevan, kunhan hän oppii puhumaan suomea paremmin.Tiina Karppi / Yle

Kotiäiti Haifa Abdullah Mohamed on etsinyt töitä Suomesta jo 12 vuotta.

– On vaikeaa päästä ensimmäistä kertaa töihin, sillä en ole koskaan ollut töissä kotimaassani Irakissa tai Suomessa. Minun pitää opetella suomen kieltä vielä paremmin. Sitten pääsen helpommin töihin, Abdullah Mohamed uskoo.

Monikulttuurisessa toimintakeskus Myllyssä Kotkassa hän voi harjoitella juuri tätä. Suomen kielen kerhoja järjestetään siellä kahdesti päivässä. Lisäksi Haifa Abdullah Mohamed on ollut työharjoittelussa keskuksen kahvilassa nyt puoli vuotta.

– Työharjoittelu on mukavaa. Leivon kakkuja ja suolaisia sekä makeita piirakoita, Abdullah Mohamed kertoo esitellessään kättensä jälkeä.

Myllyssä pyritään edesauttamaan maahanmuuttajien kotoutumista muun muassa kielikerhoja järjestämällä ja työharjoittelupaikkoja tarjoamalla. Abdullah Mohamed haaveilee jo oikeasta työstä.

– Tahtoisin työskennellä lasten kanssa, esimerkiksi koulussa avustajana, Abdullah Mohamed kertoo.

Kahvilan kassan takana hymyilee Oxana Ratusnaks, toinen kahvilan työharjoittelijoista. Hänen urahaaveensa on erilainen, sillä hän haluaisi kehittää bisnestoimintaa Suomessa.

Työtä hakevan maahanmuuttajan edessä voi kuitenkin olla haastava taival etenkin silloin, kun hänen on opiskeltava uusi kieli tai kouluttauduttava.

Oxana Ratusnaks kahvilan kassan takana.
Venäjältä Suomeen vuonna 2011 muuttanut Oxana Ratusnaks on ollut työttömänä viimeiset kaksi vuotta. Tällä hetkellä hän on työharjoittelussa kahvilassa.Tiina Karppi / Yle

Apua työllistymiseen uudesta osuuskunnasta

Kotkassa maahanmuuttajien työllistämistä ryhdytään edistämään uuden osuuskunnan voimin. Kotkan kaupunki on myöntänyt Taito.pro -nimisen osuuskunnan perustamiseen 19 000 euroa.

– Maahanmuuttajien työllistyminen on aika haastavaa. Pyrimme siihen, että osuuskuntalaiset pystyisivät löytämään asioita, joissa ovat hyviä ja sitä kautta edistämään työllistymistään, Myllyn toiminnanjohtaja Johanna Hasu kertoo.

Tahtoisin työskennellä lasten kanssa, esimerkiksi koulussa avustajana.

Haifa Abdullah Mohamed

Osuuskuntaan etsitään vähintään seitsemää henkilöä, jotta toiminta pääsisi käyntiin. Jäseniksi toivotaan sekä maahanmuuttajia että kantaväestöä, jotta osuuskunta voisi toimia samalla suomen kielen ja työkulttuurin oppimisen tukena.

Toiminnan on tarkoitus pyörähtää käyntiin tulevan syksyn aikana. Jäsenet saavat koulutuspaketin, ja TE-toimiston kanssa on jo tehty sopimus yrittäjyyskoulutuksesta, jos intoa riittää.

– Ajatus kuitenkin on, että osuuskuntalaiset aloittaisivat työntekijöinä, ja osaamisen kartuttua he pystyisivät toimimaan yrittäjinä haluamallaan alalla, Hasu sanoo.

Toimintakeskus Myllyn toiminnanjohtaja Johanna Hasu.
Johanna Hasu toivoo, että Taito.pro-osuuskuntaan löytyy motivoituneita ja yrittäjähenkisiä jäseniä.Tiina Karppi / Yle

Korkeat työttömyysluvut

Maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa huomattavasti korkeampi kantaväestöön nähden, kertovat Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot (siirryt toiseen palveluun).

– Se on lähes kolminkertainen. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että erot eri maahanmuuttajaryhmien välillä ovat merkittäviä, sanoo maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöstä SAK:sta.

Parhaiten työllistyvät Viron kansalaiset. Myös Pohjois-Amerikasta, Aasiasta sekä muista Euroopan maista muuttaneet työllistyvät suhteellisen hyvin.

– Heikoimmin työllistyvät Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä lähtöisin olevat, ja näistä erityisesti Somalian ja Irakin kansalaiset, Kyntäjä kertoo.

Eroja selittää Kyntäjän mukaan pääosin Suomeen muuton syy.

– Erityisesti pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleiden työttömyys on huomattavan korkeaa. Heikoimmassa asemassa heistä ovat naiset, monesti siksi, että he ovat kotona hoitamassa lapsia. Virolaiset puolestaan ovat tulleet Suomeen pääasiassa työperäisinä maahanmuuttajina, ja siksi he myös työllistyvät hyvin.

Maahanmuuttajataustaiset naiset työllistyvät tavallisimmin lähihoitajiksi, siivoojiksi, myyjiksi tai pienyrittäjiksi. Myös miehet työllistyvät kyseisille aloille, mutta myös ravintola-, rakennus- ja kuljetusalalle sekä erityisasiantuntijoiksi.

– Skaala on laaja. Osa ammateista on sisääntuloammatteja, joihin ei välttämättä tarvitse kielitaitoa tai aiempaa koulutusta, maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä sanoo.

Jos maahanmuuttajan on opiskeltava kieli ja mahdollisesti myös ammatti, työttömyyden kesto voi olla jopa yli viisi vuotta.

Kädet kirjoittaa näppäimistöllä.
Maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa lähes kolminkertainen kantaväestöön verrattuna.Mårten Lampén

Työllistymismahdollisuudet kasvavat ajan kanssa

Äidinkielen mukaan tilastoituna kymmenestä suurimmasta äidinkielestä korkein työllisyysaste oli toissa vuonna viroa, englantia, ja vietnamia puhuvilla.

– Oma lukunsa ovat ruotsinkieliset, jotka tässä yhteydessä kannattaa ehkä käsitellä kansalaisuuden mukaan, sanoo erityisasiantuntija Liisa Larja Työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Ruotsin kansalaisten työllisyysaste oli kolmanneksi korkein Suomen ja Viron kansalaisten jälkeen.

– Kolme huonointa työllisyysastetta äidinkielen mukaan oli puolestaan oli arabiaa, somaliaa ja persiaa puhuvilla, Larja sanoo.

Osa ammateista on sisääntuloammatteja, joihin ei välttämättä tarvitse kielitaitoa tai aiempaa koulutusta.

Eve Kyntäjä

Suomalaistaustaisiin verrattuna heikommat työllisyysluvut tasoittuvat sitä mukaa, mitä pidempään maassa asutaan, ilmenee eduskunnan tarkastusvaliokunnan tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun). Kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen eroa kantasuomalaisiin on enää noin viisi prosenttiyksikköä.

Toimintakeskus Myllyn hallituksen puheenjohtaja Pekka Kivilahti.
Pekka Kivilahti toivoo, että osuuskuntatoiminnan kautta työttömät löytävät uusia kontakteja, jotka mahdollistavat työllistymisen.Tiina Karppi / Yle

Urahaaveita

Haifa Abdullah Mohamed ja Oxana Ratusnaks esittelevät aamulla leivottuja keksejä ylpeinä toimintakeskus Myllyn kahvilassa.

Ratusnaks muutti Pietarista Suomeen kahdeksan vuotta sitten työn perässä. Hän työskenteli huonekaluliikkeessä, mutta on ollut viimeiset kaksi vuotta työttömänä. Venäjällä asuessaan hän teki töitä muun muassa opettajana ja matkatoimistossa.

– Vahvuuteni on bisnestoiminnan kehittäminen, sillä siinä voin käyttää kaikkia taitojani. Suomi on maa, jossa voi saada töitä myös englannin kielellä, mikä auttaa paljon. Lisäksi Kotka on lähellä Venäjää, mikä tuo vielä lisää mahdollisuuksia, hän sanoo.

Myllyn hallituksen puheenjohtaja Pekka Kivilahti näkee osuuskunnan toimivana hyvänä polkuna tällaiseen työhön.

– Se perustuu kontaktien luomiseen ja sitä kautta jalan saamiseen oven väliin, Kivilahti toteaa.

Kivilahden mukaan ulkomailta tulleiden joukossa on myös korkeasti koulutettuja henkilöitä.

– Valitettavaa on, että monet heistä muuttavat pääkaupunkiseudulle. Uuden osuuskunnan avulla toivomme pystyvämme hyödyntämään heidän osaamistaan ja työpanostaan paikallisesti.