Toimittajalta: Trump taistelee kansainvälisen kaupan todellisuutta vastaan ”Tariffimiehenä”

Vaikka huoli Kiinan epäreilusta toiminnasta on oikeutettua, Trumpin kauppapolitiikka iskee tavalliseen yhdysvaltalaiskuluttajaan, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén.

Yhdysvallat
Donald Trump taidemaalauksen edessä.
Presidentti Donald Trump näkee itsensä kauppapolitiikan supersankarina.Shawn Thew / EPA

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppakiista syveni eilen, kun presidentti Donald Trump korotti kiinalaistuotteiden tuontitulleja 25 prosenttiin. Tuontitullit koskevat nyt Yhdysvaltoihin tuotavista kiinalaistuotteista noin 5 700 tuotetta. Niiden tuonti on arvoltaan noin 200 miljardia dollaria.

Trumpin kauppapolitiikan perusteita voi hakea hänen ajattelustaan. Sitä kuvaa kenties parhaiten Trumpin itselleen antama luonnehdinta ”Tariffimies”. Trump näkee itsensä kauppapolitiikan supersankarina, joka taistelee protektionistisella, omaa taloutta suojaavalla talouspolitiikalla ”Yhdysvaltoja ryövääviä vastaan”.

Viimeksi alkuviikosta Trump haukkui Floridan kampanjatilaisuudessa muiden maiden pitävän Yhdysvaltoja säästöpossunaan. Trumpille kauppapolitiikka on yksinkertaista nollasummapeliä. Ajattelu tiivistyi eiliseen tviittiin, jossa hän patisti valmistamaan tuotteet Yhdysvalloissa, niin ei tule tariffejakaan.

Trumpin tiukka kauppapolitiikka on toiminut siinä mielessä, että Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus neuvoteltiin uusiksi. Uudessa sopimuksessa Yhdysvaltain maitotuotteiden pääsy Kanadan markkinoille parani. Tosin muuten asiantuntija-arvioissa (siirryt toiseen palveluun) muutoksia on pidetty pienehköinä vanhaan Naftaan verrattuna.

Ydinkannattajat pitävät kovista puheista

Kovan kauppaneuvottelijan maine hyödyttää presidentti Trumpia erityisesti peruskannattajien ydinjoukoissa. Niiden, joiden mielestä Yhdysvalloilla on viimein presidentti, joka Amerikka ensin -politiikallaan puolustaa tinkimättömästi Yhdysvaltain etuja.

Mutta samaan aikaan vapaakaupan puolesta perinteisesti puhuneiden republikaanien riveissä on huolta, sillä Trumpin aggressiivinen kauppapolitiikka on tähän mennessä kurittanut erityisesti viennistä riippuvaisia vaa’ankieliosavaltioita Wisconsinia, Michigania ja Pennsylvaniaa. Ensi vuoden vaaleihin se ei välttämättä lupaa hyvää.

Trumpin kauppapolitiikan ongelma on, että se jättää huomioon ottamatta sen talouspoliittisen todellisuuden, jossa kansainvälistä kauppaa käydään. Esimerkiksi Yhdysvaltain autoteollisuus on riippuvainen ulkomailta tulevista osista.

Paljon puhuvasti Yhdysvalloissa myytävistä autoista ”yhdysvaltalaisin” autonosissa mitattuna ei suinkaan ole Fordin tai GM:n valmistama automalli (siirryt toiseen palveluun), vaan japanilaisen Hondan Odyssey-malli.

Tariffimies tuntuu haikailevan aikaan, jollaista ei enää ole. Voittoa tavoittelevan kansainvälisen yritystoiminnan perusta on hakeutua toimialueille, jossa tuotanto on kilpailukykyisintä. Työvoiman hinnan ohella, myös osaaminen ratkaisee.

Esimerkiksi puolustusministeriö Pentagon on ollut huolissaan (siirryt toiseen palveluun) siitä, että monessa puolustusteollisuuden komponentissa ja teknologiassa Yhdysvallat on riippuvainen ulkovalloista, kuten Kiinasta.

Pentagonin raportissa nostetaan esiin heikkoutena Yhdysvaltain tieteellinen ja teknologinen koulutus. Toisin sanoen jos tavoite on lisätä tuotantoa kotimaassa, Tariffimiehen kannattaisi antaa tuntuvasti lisäpanostuksia koulutukseen ja opetukseen.

Amerikkalaisviljelijät maksumiehinä

Kauppanokittelu on myös jo iskenyt yhdysvaltalaisiin itseensä. Etulinjassa kauppanokittelun maksumiehiksi joutuivat soijanviljelijät. Kiina kosti asettamalla yhdysvaltalaissoijalle viime kesänä 25 prosentin tullin. Viljelijöille luvattiin korvata menetykset tukiaisilla, mutta viljelijöiden huoli on, että kauppakiistan vuoksi Kiinan-markkinat menetetään lopullisesti.

Nyt tuoreimman tullimaksukorotuksen jälkeen Trumpin asettamat kiinalaistuotteiden tullit uhkaavat osua entistä laajempaan joukkoon yhdysvaltalaisia. Kiinan odotetaan maksattavan tullit korottamalla tuotteiden hintoja. Toisin sanoen esimerkiksi tietokoneet, älypuhelimet ja televisiot voivat Yhdysvalloissa nyt kallistua.

Tullimaksusta tulee kuin vero, jonka kuluttaja maksaa. Yhdysvalloissa onkin laskettu jo, että tuore tullimaksujen nosto kiinalaistuotteille tulee maksamaan nelihenkiselle perheelle lähes 800 dollaria vuodessa (siirryt toiseen palveluun).

Trumpin hallinnon huoli Kiinan kauppapolitiikassa on varsin oikeutettua, lähtien omien markkinoiden suojaamisesta immateriaalioikeuksien rikkomiseen ja oman valuutan arvolla keplotteluun pitämällä se keinotekoisen alhaalla.

Mutta nyt Tariffimiehen yritys saada Kiina ruotuun, näyttää entistä kipeämmin kalahtavan yhdysvaltalaisten omaan nilkkaan. Esimerkiksi yhdysvaltalainen pyörävalmistaja kertoo jo nyt joutuneensa tariffien vuoksi jättämään ihmisiä palkkaamatta ja nostamaan polkupyöriensä hintoja 7,5 prosenttia (siirryt toiseen palveluun).

Ensi vuoden vaalien lähestyessä kauppasodan ruokkima talouden epävarmuuden lisääntyminen ja työpaikkojen menetykset eivät ole hyviä uutisia presidentille, joka haluaa tulla valituksi toiselle kaudelle.