Somessa leviävä uhkausviesti pelottaa lasta – aikuisten on syytä katsoa peiliin

Aikuisen tehtävänä on tuoda lapselle turvaa, todellisen vaaran arvioi poliisi.

Laiton uhkaus
Lapset selaavat somea puhelimillaan.
Juulia Tillaeus / Yle

Aikuisten somessa jakamat uhkausviestit heijastuvat herkästi lapsen tunnetiloihin. Kauppakeskuksiin ja kouluihin kohdistuneet uhkaukset ovat kiertäneet viime viikkoina jopa alakouluikäisten lasten viestiketjuissa. Jos aikuista pelottaa, lasta pelottaa vielä enemmän.

Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkosen mukaan aikuisilla on vastuu miettiä, kannattaako uhkaviestejä jakaa somekanavissa.

Vaaranen-Valkonen kertoo, että yhdistys on saanut nuorilta ja aikuisilta joitain yhteydenottoja kevään uhkausviesteihin liittyen.

– Somen käyttö on lisääntynyt lapsilla ja nuorilla, ja sen myötä myös uhkaavien viestien näkyvyys kasvaa.

Vastuu vanhempien kautta viranomaisille

Vaaranen-Valkosen mukaan aikuisen tehtävänä on tuoda lapselle turvallisuuden tunnetta. Todellisen vaaran arviointi on aina poliisin kontolla.

Lounais-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Erik Salonsaari kehottaa lasta kertomaan uhkaavasta viestistä ensin vanhemmilleen. Aikuinen voi pohtia asiaa lapsen kanssa ja tehdä tarvittaessa ilmoituksen viranomaisille.

Salonsaari toimii tutkinnanjohtajana toukokuun alussa nettiin kirjoitetuissa Porin ja Ulvilan koulu-uhkaustapauksissa. Hänen mukaansa uhkausten määrä itsessään ei ole lisääntynyt viime aikoina, mutta uhkausviestejä julkaistaan usein ryppäissä. Somenäkyvyys voi inspiroida uusia tekijöitä.

– Kun yksi uhkatapaus ilmenee, pian voi tulla monta uutta. Voidaan olettaa, että tekijät kopioivat toisiaan, Salonsaari arvelee.

Pelko pienenee puhumalla

Aikuisen on valitettavan vaikeaa valvoa kaikkia sisältöjä, joihin lapsi pääsee älypuhelimellaan käsiksi. Siksi Vaaranen-Valkosen mukaan on erityisen tärkeää, että sosiaalisen median uhkakuvista keskustellaan lapsen kanssa etukäteen. Kun lapsella on ennakkokäsitys netin vaaroista ja avoin keskusteluyhteys aikuiseen, hän ei jää pelkonsa kanssa yksin. Tieto auttaa toimimaan, Vaaranen-Valkonen painottaa.

Salonsaaren mukaan uhkausviestit ovat selkeästi someajan ilmiö. Poliisille ratkaisevaa ei kuitenkaan ole tapauksen nostattama somekohu, vaan tilanteen todellisen uhkan arviointi.

Mediataitojen merkitys korostuu sosiaalisessa mediassa leviävien vaaraviestien aikana. Pelastakaa Lapset ry:n toukokuun alussa alkanut somekampanja DeepFake Challenge pyrkii kiinnittämään huomion siihen, ovatko somesisällöt totta ja kannattaako kaikkea jakaa. Aikuisen kannattaa pohtia samaa.

- Meidän olisi hyvä tiedostaa, kuinka paljon somesisällöt voivat pelottaa lasta. Pelkoja on mahdollista vähentää vain keskustelemalla pelottavista sisällöistä lapsen kanssa, Vaaranen-Valkonen toteaa.