Asiantuntija: Uuden hallituksen talouslinjasta tulee höllempi – esimerkiksi koulutusta voitaisiin rahoittaa velkarahalla

Uutta hallitusta kasaavat puolueet ovat herkempiä nostamaan veroja kuin karsimaan menoja.

talous
Työryhmätyökentelyä hallitusneuvotteluissa Säätytalolla.
Hallitusneuvotteluiden työryhmä “Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi”.Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia

Uuden hallituksen ohjelmaa on laadittu Säätytalossa ja yksi tärkeimpiä kysymyksiä on, miten yhteiset rahamme jatkossa käytetään.

Ainakin suhtautuminen velkaantumiseen tulee olemaan entistä höllempää – näin arvelee poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.

– Poliittisesti tuulet ovat kääntyneet eli ei niin hanakasti haluta leikkauspolitiikkaa ja tiukkaa talouskuria. Tämä ilmiö on nähty muuallakin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ennusti eilen, että hallitusneuvotteluihin osallistuvilla puolueilla saadaan hallitus, joka rahoittaa vaalilupauksiaan veronkorotuksilla.

Ronkaisen mukaan Halla-aho on ennusteessaan oikeassa ainakin siinä, että tulevan hallituksen ohjelmassa kokonaisveroaste todennäköisesti nousee.

Näkemystä tukee myös Ylen vaalikone, jossa puolueilta kysyttiin valtion tulojen ja menojen tasapainottamisesta. Eli menoja karsimalla vai veroja korottamalla.

RKP:tä lukuunottamalla SDP, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto vastasivat tasapainottavansa valtion taloutta mieluummin veroja kiristämällä kuin menoja karsimalla.

Kun valtion menoja ja tuloja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja karsimalla kuin veroja kiristämällä.
Väittämästä on eri mieltä Vasemmistoliitto. Osittain eri mieltä SDP, Keskusta ja Vihreät. RKP on aiheesta osittain samaa mieltä.
Yle Uutisgrafiikka

– Kun vaalilupauksia ja kynnyskysymyksiä sovitetaan yhteen ja mietitään niiden rahoitusta, niin keskeistä on verouudistus ja kuinka pitkälle se riittää, poliittisen talouden tutkija Ronkainen sanoo.

Rahanpuutteessa hallitus voi toki myös siirrellä varoja budjetin sisällä.

Ronkainen sanoo olevansa hyvin hämmästynyt, jos esimerkiksi yritystukiin ei oltaisi tekemässä muutoksia. Jos rahat eivät riitä vielä senkään jälkeen, hallitus voi suhtautua väljemmin velkaantumiseen.

– Olen kuullut puheita, että esimerkiksi koulutusinvestointeja voitaisiin tehdä velkarahalla, koska ne maksavat itsensä takaisin.

Antti Ronkainen.
Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen ennustaa, että kovin vääntö taloudesta alkaa loppuviikosta. Yle

Hallitusneuvotteluissa alkaa loppuviikosta vaikeampi vaihe.

– Suurin poliittinen vääntö alkaa ensi viikon lopulla, kun aletaan päättää taloudellisista raameista. Se määrittää koko hallitusohjelman ja koko hallituksen talouspoliittisen tahtotilan.

Ronkainen kiinnittäisi huomiota myös siihen poikkeavatko talousraamit valtiovarainministeriön suosituksista (siirryt toiseen palveluun).

– Lähdetääkö hakemaan valtiovarainministeriön toivomaa tasapainoista budjettia vai sittenkin alijäämäistä budjettia?

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan esimerkiksi julkisen talouden velka uhkaa kasvaa tulevaisuudessa kestämättömäksi ilman korjaavia toimia. Valtiovarainministeriön suositukset ovat menoleikkauksia, veronkorotuksia ja rakenteellisia uudistuksia.

Lue lisää: Entä jos olisit Antti Rinne? Kokeile, millaisen hallituksen muodostaisit

Lue lisää: Näin keskusta kääntyi oppositiosta kohti hallitusta – SDP sai jo vapun jälkeen tietoja keskustan kentän haluista hallitusneuvotteluihin