Rottaisien elintavat aiheuttavat sairauksia jopa yli sukupolvien – suomalaistutkimus voi muuttaa ihmisillekin annettavia terveyssuosituksia

Kolmeen sukupolveen ulottuva tutkimus pyrkii selvittämään isovanhempien elintapojen vaikutusta jälkeläisten elämään.

Epäterveelliset elintavat
Iäkäs mies tupakoi.
Mario Guzman / EPA

Alun perin vuonna 1980 käynnistyneessä Laseri-tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) haluttiin selvittää, minkälaiset ovat riskitekijät suomalaisten lasten ja nuorten sydän- ja verisuonitaudeissa. Nyt tutkimukseen otetaan mukaan tutkittavien vanhemmat ja lapset. Kolmen sukupolven tutkimus päättyy vuoden 2019 lopulla ja tuloksia odotetaan saatavaksi parin vuoden kuluttua.

Käsitys on pitkälti ollut se, että elintavat ja ympäristötekijöille altistuminen vaikuttavat terveyteen myöhemmällä iällä.

– Eläinkokeissa on nähty, etteivät pelkästään omat ympäristöaltistukset, vaan myös vanhempien ja jopa isovanhempien altistukset, voivat olla yhteydessä terveyteen, sanoo tutkimusta koordinoivan Turun Väestötutkimuskeskuksen akatemiaprofessori Olli Raitakari.

Mekanismi, miten viesti altistumisesta esimerkiksi tupakansavulle kulkee sukupolvelta toiselle, on vielä tuntematon.

Isien elintapojen merkitys korostuu

Eläinkokeissa isärottia ja -hiiriä on altistettu muun muassa ympäristömyrkyille ja dieettimuutoksille. Jälkeläisillä on todettu muutoksia sokeriaineenvaihdunnassa, lihavuudessa ja rasvamaksan kehittymisessä.

– Erityisesti isien elintavat ja ympäristöaltistukset saattavat vaikuttaa lasten terveyteen jo ennen hedelmöittymishetkeä. Jollain tavalla isän sukusolujen mukana saattaa kulkeutua epigeneettisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat syntyvän lapsen terveyteen, sanoo Olli Raitakari.

Ryhmä istuu pöydän äärellä.
Akatemiaprofessori Olli Raitakari (kesk.) käy läpi tutkimusryhmänsä kanssa tutkimuksen etemistä. Tarja Hiltunen / Yle

Nykyisin raskaana olevilta naisilta kielletään alkoholi ja tupakointi. Naisia kehotaan varovaisuuteen sikiön suojelemiseksi. Kolmen sukupolven tutkimus saattaa muuttaa ohjeita myös isille.

Eläinkokeiden havainnoilla voi olla vaikutus tulevaisuudessa.

– Jos yhteyksiä nähdään, muuttaa se käsityksiä siitä, miten tulevia isiä ryhdytään ohjeistamaan, sanoo Olli Raitakari.

Oma terveys kiinnostaa

Turkulainen Eija Koskivaara oli 15-vuotias, kun hän vuonna 1980 osallistui ensimmäistä kertaa Laseri-tutkimukseen. Nyt hänen 22-vuotias poikansa Eero Heinonen tulee mukaan laajennettuun tutkimukseen.

– Hienoa vertailla hänen kanssaan tuloksia. Toisesta on saanut myös tukea ison kysymyspaperinivaskan läpikäymisessä, sanoo Koskivaara.

Eihän se reilulta tunnu, mutta en lähtisi syyttelemään ketään. Ennen on eletty, miten on eletty.

Eero Heinonen

Tutkimukseen osallistuvilta otetaan seerumi-, veri- ja sukusolunäytteitä. Lisäksi on tutkittu esimerkiksi eri sisäelinten toimintaa.

Nainen ja poika istuvat katsomossa.
Eija Koskivaara ja poikansa Eero Heinonen ovat kevään aikana täyttäneet ison pinon tutkimuskysymyksiä.Tarja Hiltunen / Yle

– Kyllähän nämä tutkimukset antavat itsellekin pontta huolehtia itsestään, sanoo Eija Koskivaara.

Ajatus siitä, että lapsenlapsi joutuu kärsimään isovanhemman huonoista elintavoista, ei saa Eero Heinosta harmistumaan.

– Eihän se reilulta tunnu, mutta en lähtisi syyttelemään ketään. Ennen on eletty, miten on eletty, sanoo Eero Heinonen.

Liikunnallinen opiskelija pyrkii jo nyt elämään terveellisesti. Tutkimuksen tuloksia hänkin odottaa mielenkiinnolla.

– Isille annettavat ohjeet kuulostavat hyviltä, sanoo Eero Heinonen.

Pitkäkestoinen tutkimus jatkuu

Eija Koskivaara toivoo, että kolmen sukupolven tutkimus ja sen mahdolliset tulokset tuovat suosituksia, joita on helppo noudattaa.

– Toivottavasti ohjeista tulee luonnollinen osa toimintatapojamme. Siten me ehkä käyttäytyisimme fiksummin.

Laseri-tutkimus käynnistyi suurella kenttätutkimuksella, jossa oli mukana 3 600 lasta ja nuorta.

Tutkimus julkaisee vuosittain noin 50–80 julkaisua. Niistä selvinneitä tietoja on hyvin laajasti käytetty kansainvälisissä suosituksissa. Lapsuusiän elintapojen merkitystä on alettu painottaa sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä.

Tutkimus toteutetaan Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Sitä rahoittavat muun muassa Euroopan tutkimusneuvosto, Suomen Akatemia, tiedesäätiöt, yliopistot ja sairaanhoitopiirit.

Juttua muokattu otsikkoa tarkentamalla kello 13.09.