Hurja osuus vieraskielisiä on lastensuojelun asiakkaina Espoossa – Kaupunki otti härkää sarvista ja alkoi ennaltaehkäistä perheiden kriisejä

Naapurikaupungissa Helsingissä vaativaa laitoshoitoa tarvitsevista lapsista noin 40 prosentilla ainakin toinen vanhemmista oli maahanmuuttajataustainen.

Espoo
lapsi leikkii muovailuvahalla
Espoon perhepalvelut tukevat monikielisiä perheitä erityispalvelulla.AOP

Espoon perhesosiaalityön Moniku-ohjaaja Michelle Kaila ottaa aamun asiakkaita vastaan Leppävaaran neuvolassa.

Suurella pöydällä on värikkäitä leluja ja muutama tuoli on käännetty puoliympyrään, jotta istuvilla olisi suora kontakti toisiinsa.

Neuvolan ja perhetyön monikulttuurisuutta tukevissa moniku-palveluissa keskitytään kielenkehityksen varhaiseen tukemiseen. Tarkoituksena on tukea perheitä, joissa puhutaan suomen tai ruotsin kielen lisäksi jotain vierasta kieltä.

Perheessä ei tarvitse olla erityisiä ongelmia, jotta se pääsee moniku-palvelujen piiriin. Tarkoituksena on rohkaista vanhempia puhumaan omaa äidinkieltä lapselleen ja näin tukea sekä lapsen kielellistä kehitystä että vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä suhdetta.

– Monet perheet haluavat Suomeen tultuaan, että lapsi integroituu nopeasti ja oppii suomen kielen. Joskus he alkavat puhua lapselleen suomea, mutta me muistutamme tapaamisessa, että äidinkielen oppiminen on perusta muun kielen oppimiselle, Kaila sanoo.

Kaila kertoo, että äidinkielen oppiminen on tärkeää tunteiden ilmaisua varten. Vahva äidinkieli on usein yhteydessä myös lapsen koulumenestykseen. Nämä ovat asioita, joilla on Espoossa todettu olevan selkeitä yhteyksiä siihen, että lapsi välttää myöhemmin lastensuojelun asiakkuuden.

Vauvaperhe neuvolassa.
Emmi ja Gauthier Tardy moniku-tapaamisessa 10 kuukauden ikäisen Erinin kanssa.Esa Syväkuru / Yle

Michelle Kailan aamun toinen asiakas saapuu. 10 kuukauden ikäiselle Erinille äiti Emmi Tardy puhuu suomea ja isä Gauthier Tardy ranskaa. Keskenään vanhemmat puhuvat englantia.

Kaila aloittaa kertomalla mistä moniku-palvelusta on kyse. Kuinka tärkeää lapsen on oppia äidinkieli hyvin, sillä se on avain myös muiden kielten oppimiseen.

Kaila kyselee kuinka paljon vanhemmat puhuvat lapsensa kanssa, kuinka paljon lapsella on ruutuaikaa, laulavatko vanhemmat kenties lapselleen, ja millä kielellä.

Tardyn perhe on yksi niistä monista perheistä, joilla ei ole ongelmia, vaan he saavat Espoon palvelua juuri monikielisyytensä vuoksi.

Erityispalvelu vieraskielisille

Espoon lastensuojelussa havahduttiin vuonna 2015 tilanteeseen, jossa vieraskielisten osuus kiireellisten sijoitusten kohdalla oli hälyttävällä tavalla esillä. Samaan aikaan vieraskieliset perheet eivät juuri olleet mukana varhaisen tuen palveluissa, joiden avulla perheet saavat tukea jo ennen kuin ongelmia on syntynyt.

Viime vuonna Espoossa kiireellisesti sijoitetuista lapsista lähes 18 prosenttia oli vieraskielisistä perheistä. Luku on ollut hienoisessa nousussa viime vuodet, kertoo Espoon kaupungin sosiaalipalvelujen päällikkö Kati Villgren.

Espoo päätti aloittaa erityisen vieraskielisten perheiden moniku-palvelun. Palvelulle on jatkossakin tarvetta, sillä väestöennusteen mukaan muun kielisten lasten osuus lisääntyy Espoossa koko ajan. Ensi syksynä koulunsa aloittavista lapsista joka neljäs on vieraskielinen.

Michelle Kaila kertoo, että taustalla on myös tutkimustieto, jonka mukaan Suomessa syntyneiden maahanmuuttajien lasten osaaminen koulussa oli lähes kaksi vuotta jäljessä niistä lapsista, joiden vanhemmat ovat joko suomen- tai ruotsinkielisiä. Huolimatta siitä, että suuri osa maahanmuuttajien lapsista on saanut suomalaisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen alusta asti.

Lisää hankaluuksia vieraskielisille perheille aiheuttaa usein se, että lähisuku ei asu Suomessa.

– Usein maahanmuuttajaperheiden sukulaiset, äidit, isät, siskot ja isoäidit asuvat muualla ja perheillä ei ole valmiina sosiaalista verkostoa Suomeen tullessa, Kaila sanoo.

Juuri nämä ihmiset voivat lähellä ollessaan tarjota tukea lastenkasvatuksessa.

– Kun perhe saa Suomessa lapsen, tilanne voi olla todella haastava ilman sosiaalista verkostoa, Kaila huomauttaa.

Moniku-ohjaaja Michelle Kaila espoolaisessa neuvolassa.
Moniku-ohjaaja Michelle Kaila tekee perhetyötä espoolaisissa neuvoloissa.Esa Syväkuru / YLE

Erityispalvelu ohjaa myös muihin perhepalveluihin

Michelle Kaila tuli itse puolisonsa perässä Suomeen 15 vuotta sitten. Kailan mukaan omasta maahanmuuttajataustasta on hyötyä moniku-ohjaajan työssä.

– Se auttaa ymmärtämään perheitä ja heidän palvelutarpeitaan, kun itse ymmärtää integraation prosessin. Sen mitä tarvitsee käydä läpi, kun vastassa on uusi maa, jossa on vieras kieli ja kulttuuri, Kaila kuvailee.

Moniku-palveluilla Espoo haluaa madaltaa perheiden kynnystä muihin perhepalveluihin.

Kailan mukaan vieraskielisissä perheissä on myös muita riskitekijöitä, jotka voivat aiheuttaa ongelmia jossain vaiheessa. Yksi riski on se, että on moniku-palvelujen tilastojen mukaan Espoossa lähes joka neljäs vieraskielisen perheen isä on työtön ja lähes puolet heistä opiskelee äidin ollessa vanhempainvapaalla. Kailan mukaan tällaiset taloudelliset asiat lisäävät köyhyyden riskiä perheessä.

Vieraskielisillä vaikeuksia myös muissa kaupungeissa

Vieraskielisten osuus lastensuojelun palveluissa näkyy myös naapurikaupungissa. Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio kertoo, että vuonna 2017 vieraskielisten osuus kaikista lastensuojelun asiakkaista oli hieman yli 22 prosenttia.

Vartio arvioi, että huostaanottojen kohdalla vieraskielisten osuus on tätä hitusen suurempi. Myös tuore selvitys osoittaa, että vuosina 2016–2018 erityis- ja vaativan tason laitoshoitoon sijoitetuista lapsista lähes 40 prosentilla ainakin toinen vanhemmista oli maahanmuuttajataustainen.

Erityis- ja vaativan tason laitoksista lapsi saa erityistukea esimerkiksi päihde- tai psykiatrian ammattilaisilta.

Vauvanleluja pöydällä.
Espoon moniku-palveluja tarjotaan vieraskielisille perheille, joissa on pieni lapsi.Esa Syväkuru / Yle

Vantaalla lastensuojelun asiakkaista noin joka viides on vieraskielinen. Osuudessa on ollut pientä nousua viime vuosina, mutta myös vieraskielisten määrä on kasvanut Vantaalla.

– Joskus on puhuttu, että monikulttuuriset perheet olisivat yliedustettuina lastensuojelussa, mutta eivät he ole, Vantaan lastensuojelun palvelupäällikkö Hanna Pösö iloitsee.

Hän kertoo, että tilastoja kiireellisistä sijoituksista ei tällä hetkellä ole saatavissa, sillä kaupunki on siirtymässä uuteen tietojärjestelmään ja datanhaku ei onnistu. Hän kuitenkin sanoo, että Vantaalla tulisi kehittää enemmän peruspalveluja vieraskielisille.

Oulun ja Turun kaupunkien lastensuojelusta sen sijaan kerrotaan, että vieraskielisten osuus ei näy kaupunkien lastensuojelussa mitenkään korostuneesti.

Espoo laajentaa palvelua hyvien kokemusten takia

Moniku-ohjaaja Michelle Kaila on ollut toiminnassa mukana koko sen olemassaoloajan, noin puolitoista vuotta. Hän on tyytyväinen tuloksiin, joita erityispalvelu on tuottanut. Hän näkee nopeasti hyviä tuloksia työssään, sillä jo parin tapaamisen jälkeen asiakkaiden oma käsitys on muuttunut.

Perheissä ymmärretään paremmin ruutuajan haitallisuus vauvan kehitykselle ja vanhemmat puhuvat vauvalle enemmän hoitaessa. Vanhemmat myös lukevat lapselleen enemmän ääneen.

Kokemukset perheiden tukemisesta ovat olleet niin hyviä, että ensi syksynä moniku-ohjaajia työskentelee kaikkialla Espoossa.