Pienikin pärjää kimpassa – hoivajättien varjossa on sinnikkäitä ja hyvämaineisia hoivakoteja

Vanhusten hoivapalvelut keskittyvät vauhdilla hoivajäteille. Yhteinen tekeminen on pienten hoivakotien keino pysyä kehityksen kelkassa mukana.

vanhustenhoito
Auli Sorsa, Sari Dufva, Jussi Waajakoski ja Tarja Perälä. Paikka: Mallusjoen lepokoti.
Auli Sorsa, Sari Dufva, Jussi Waajakoski ja Tarja Perälä johtavat pieniä hoivakoteja Päijät-Hämeessä.Ville Paso / Yle

Ikäihmisten hoivapalvelut ovat keskittyneet voimakkaasti suurten toimijoiden käsiin. Lahden seudulla neljä yhdistyspohjaista hoivakotia ovat päättäneet taistella tätä trendiä vastaan tekemällä yhteistyötä keskenään.

Kaikki neljä hoivakotia ovat saaneet neuvottelupyyntöjä alan isoilta toimijoilta, jotka ovat olleet halukkaita ostamaan hoivakodit. Yhdistykset ovat sanoneet kiinnostuneille ostajille ei kiitos.

Yhteinen sävel löytyi sattumalta, kun hoivakotien toiminnanjohtajat huomasivat, että heidän työssään on paljon samaa. Sekä ongelmat että ilonaiheet ovat pitkälti yhteisiä.

– Meiltä puuttuvat talousjohtajat, kehitysjohtajat ja markkinointijohtajat. Yhdessä paikataan se puute. Yhteistyön kautta olemme täydentäneet toinen toisiamme, Hollolassa toimivan Huili ry:n toiminnanjohtaja Jussi Waajakoski kertoo.

Yhteistyöhön kuuluu muun muassa yhteiset koulutukset henkilöstölle. Voimien yhdistäminen on tuonut myös pieniä säästöjä, mutta ennen kaikkea pienet toimijat ovat halunneet pysyä kehityksen kelkassa mukana.

En koe, että olisimme kilpailijoita keskenämme.

Sari Dufva

Säännölliset tapaamiset ovat tuoneet myös kaivattua vertaistukea yksinäiseen johtamistyöhön. Hoivakotien toiminnasta ovat vastuussa yhdistykset. Myös yhdistysten hallitusten jäsenet ovat tavanneet toisiaan iltakouluiksi nimetyissä tilaisuuksissa.

Lahden Nastolassa toimivan Manna ry:n toiminnanjohtaja Sari Dufva kertoo, että yhteistyö on avannut monella tavalla silmiä, kun toisten tekemistä on saanut tarkastella avoimesti. Vaikka hoivakodit toimivat samalla seudulla, siitä ei ole tehty ongelmaa.

– En koe, että olisimme kilpailijoita keskenämme. Sen sijaan saamme jaettua hyviä kokemuksia keskenämme, Dufva sanoo.

Auli Sorsa, Sari Dufva, Jussi Waajakoski, Tarja Perälä ja Marjut Suokas. Ladecin sote-hankkeessa mukana olevia toimijoita.
Auli Sorsa, Sari Dufva, Jussi Waajakoski ja Tarja Perälä ovat mukana verkostossa, jota Ladecin liiketoimintakehittäjä Marjut Suokas koordinoi. Ville Paso / Yle

Hoivakodin johtaja: Voitontavoittelua pitäisi säädellä

Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kertoi talvella, että kunnat ostivat yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä vanhusten ja erityisryhmien palveluasumista noin 1,6 miljardilla eurolla. Neljän suurimman hoivajätin osuus summasta on noin puolet.

Tilastokeskuksen rekistereissä on noin 1 400 hoiva-alalla toimivaa yritystä tai järjestöä. Hoivapalveluiden keskittyiminen suurten käsiin näyttää jatkuvan, mutta vanhusten asumispalveluita tarjoaa edelleen erikokoisia palveluntuottajia.

Mallusjoen lepokoti, Mannakodit, Johanna-koti ja Huili tarjoavat kaikki julkisen sektorin rahoittamaa palveluasumista. Osa hoivakotien asukkaista maksaa asumisensa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän palveluseteillä.

Hyvinvointiyhtymän ikääntyvien palveluista vastaava toimialajohtaja Ismo Rautiainen kertoo, että monet asiakkaat arvostavat yhdistysvetoisten hoivakotien yksilöllistä palvelua. Rautiaisen mukaan pienten hoivakotien etuna on hyvä maine, mutta kannattavuudessa on usein ongelmia verrattuna suuriin palveluntuottajiin.

Lahdessa toimivan Johanna-kodin johtaja kyseenalaistaa, kuinka laajasti vanhusten hoivalla voi tehdä bisnestä. Auli Sorsan mielestä voitontavoittelu voi toimia, kun kyseessä on itse omat palvelunsa maksava hyvätuloinen vanhus. Tilanne on Sorsan mukaan toinen, kun kyse on pienituloisista vanhuksista, joiden palvelut maksaa julkinen sektori.

– Silloin he voivat valita palvelunsa ja maksaa palveluista, mutta sitten meillä on myös pienituloisia ja silloin pitäisi säädellä voiton tavoittelua, Sorsa sanoo.

Puhelin on soinut tavallista enemmän

Viime kuukausina ilmi tulleet puutteet vanhustenhoidosta on otettu vakavin mielen vastaan pienissä hoivakodeissa.

– Ei ole ollut mitenkään helppo kevät. Vaikkei kriisi kosketa omaa toimipistettä eikä työkavereita, tuntui pahalta kuulla, miten huonosti asiat ovat muualla, Orimattilassa toimivan Mallusjoen lepokodin toiminnanjohtaja Tarja Perälä kertoo.

Perälä ja muut yhteistyössä mukana olevat toiminnanjohtajat kertovat, että hoivakriisin myötä puhelin on soinut tavallista enemmän, kun omaiset ovat kyselleet vapaita paikkoja. Vaihtajien valinta on kohdistunut pieniin palveluntuottajiin.

Tarja Perälä, Mallusjoen lepokodin toiminnanjohtaja kuvattuna hoivakodin ovella.
Tarja Perälä kertoo, ettei kevät ole ollut helppo, vaikkeivät ongelmat ole koskeneet omaa työpaikkaa.Ville Paso / Yle

Yksi vaihtajista on Johanna-kotiin muuttanut Anneli Karvonen. 74-vuotias Karvonen muutti kaksi kuukautta sitten toisesta, ison yhtiön pyörittämästä paikasta.

– Se alkoi tuntua, ettei se ole enää koti. Tytär hommasi minut tänne. Omasta puolestani olen erittäin tyytyväinen, Karvonen mainitsee.

Lue myös: Katso, kuinka sinun kuntasi valvoo ikäihmisten oloja